YE 4 Kalastuksen taloustiede Luentoteemat n I Johdanto

Luentoteemat n I Johdanto n II Schäfer-Gordon malli n III Säätely n IV Kansainväliset

Kirjallisuus n Kahn Fisheries Chapter 11 n Lindroos. Merten kalakannat hupenevat. Mitä Missä Milloin

I Johdanto n Tärkeys n Luokittelua n Bioekonomiset mallit n Käsitteitä ja ongelmia n

Kalastuksen tärkeys n ravinnonlähde (16. 2 kg per asukas, vuotuinen saalis 100 milj tonnia)

Kalastustyypit n järvet n meri n viljely n virkistys, kotitarve, kaupallinen n kalastusvälineet kustannukset,

Bioekonomiset mallit n Biologian ja taloustieteen vuorovaikutus n biologia on taloudellisen optimoinnin tärkeä rajoite

Kurssilla vertailemme kolmea vaihtoehtoa 1. Biologinen optimointi (MSY) 2. Taloudellinen optimointi 3. Vapaa kalastusoikeus

Käsitteitä ja perusongelma n Oletus: Kaikki päätöksentekijät rationaalisia, silti yhteiskunnallista optimia vaikea saavuttaa Käsitteet:

Kalastuksen säätelyn tasoja n kalat n kalastuslaivasto n kalanjalostus n kuluttajat n säätelijät n

Vaihtoehtoisia tavoitteita n Kalakannan romahtamisen välttäminen (precautionary approach) n Biodiversiteetti ja ekosysteemit n Työllisyys

Kalastuksen ongelmia n Liikakalastus (FAO: 25% liikakalastettuja, 10% 1970 luvulla) & Liikakapasiteetti n Kalastussodat

Esimerkki Norwegian spring spawning herring Spawning stock biomass (million tonnes) 14 12 10 8

Lehtiä ja järjestöjä n Marine Resource Economics (MRE), Fisheries Research n International Institute of

Tutkimusta YLEssä n Peliteoriamallit ja kalastus review (Pintassilgo, Kronbak, Lindroos, Environmental and Resource Economics

Lisää n Hoitokalastuksen kannustimet (Ollikka, Pavlova ym. , EAERE 2015) n Arvottaminen ja koalitiomallit

Slides: 16

Download presentation

YE 4 Kalastuksen taloustiede

Luentoteemat n I Johdanto n II Schäfer-Gordon malli n III Säätely n IV Kansainväliset kalastussopimukset

Kirjallisuus n Kahn Fisheries Chapter 11 n Lindroos. Merten kalakannat hupenevat. Mitä Missä Milloin 2008, 239 -243. n Marko Lindroos, L. G. Kronbak [2010]: "Strategic Behaviour in Fisheries", in Handbook of Marine Fisheries Conservation and Management (R. Quentin Grafton, Ray Hilborn, Dale Squires, Maree Tait and Meryl Williams eds. ), Oxford University.

I Johdanto n Tärkeys n Luokittelua n Bioekonomiset mallit n Käsitteitä ja ongelmia n Kalastuksen säätelyn tasot n Esimerkki n Lehtiä ja järjestöjä n Tutkimusta YLEssä

Kalastuksen tärkeys n ravinnonlähde (16. 2 kg per asukas, vuotuinen saalis 100 milj tonnia) n elinkeino (38 milj kalastajaa, 25% kasvu 10 vuodessa) n virkistys n maailmankauppa USD 58 miljardia vuosittain (45% kasvu 10 vuodessa) n kehitysmaiden vienti USD 4 17 miljardia viim. 20 vuoden ajan

Kalastustyypit n järvet n meri n viljely n virkistys, kotitarve, kaupallinen n kalastusvälineet kustannukset, biologinen valikoivuus

Bioekonomiset mallit n Biologian ja taloustieteen vuorovaikutus n biologia on taloudellisen optimoinnin tärkeä rajoite n biologinen tavoite: maksimoidaan tuotantoa (harvest, yield) MSY n taloustieteen tavoite: etsitään yhteiskunnan kannalta paras mahdollinen hyödyntäminen, monesti paras taloudellinen tuotto n biologiset parametrit: kasvu R & kantokyky K populaatiodynamiikka n taloudelliset parametrit: hinnat (kysyntä), kustannukset (tarjonta), diskonttokorko

Kurssilla vertailemme kolmea vaihtoehtoa 1. Biologinen optimointi (MSY) 2. Taloudellinen optimointi 3. Vapaa kalastusoikeus (open access) n Tarkastelemme näiden kolmen säätelyvaihtoehdon n n vaikutuksia seuraaviin muuttujiin: Kalakanta x Kalastuspanos E Voitot Saalis h

Käsitteitä ja perusongelma n Oletus: Kaikki päätöksentekijät rationaalisia, silti yhteiskunnallista optimia vaikea saavuttaa Käsitteet: n yhteisomistusresurssit n tragedy of the commons n taloudellinen ja biologinen liikakalastus säätelyn tärkeys n omistusoikeuksien määrittely

Kalastuksen säätelyn tasoja n kalat n kalastuslaivasto n kalanjalostus n kuluttajat n säätelijät n valtiot n alueelliset kalastusorganisaatiot (RFMO) n YK n Tutkija n Kenen pitäisi säädellä? Mitä säätelemme? Mikä on tieteen rooli?

Vaihtoehtoisia tavoitteita n Kalakannan romahtamisen välttäminen (precautionary approach) n Biodiversiteetti ja ekosysteemit n Työllisyys n Vientitulot n Aluetalous

Kalastuksen ongelmia n Liikakalastus (FAO: 25% liikakalastettuja, 10% 1970 luvulla) & Liikakapasiteetti n Kalastussodat n Sukupuuttoon kuoleminen (Clark 1973, Science) Laiton kalastus: n Säätelyn tulee huomioida (enforcement) n Trade-off: valvontakust. ja sääntöjen noudattaminen n Säätelyvaihtoehtojen hinta n Kiinnijäämisen todennäköisyys kasvaa säätelykustannukset kasvavat suurempi kanta suuremmat taloudelliset tuotot

Esimerkki Norwegian spring spawning herring Spawning stock biomass (million tonnes) 14 12 10 8 6 Collapse 4 2 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000

Lehtiä ja järjestöjä n Marine Resource Economics (MRE), Fisheries Research n International Institute of Fisheries Economics and Trade (IIFET) <http: //oregonstate. edu/dept/IIFET/> n European Association of Fisheries Economists (EAFE) n Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO) <http: //www. fao. org/> n Luonnonvarakeskus (LUKE) n YLE: n Fisheries Research ryhmä: <http: //www. helsinki. fi/economicsmanagement/research/yle/research_areas/fisher ies. html>

Tutkimusta YLEssä n Peliteoriamallit ja kalastus review (Pintassilgo, Kronbak, Lindroos, Environmental and Resource Economics 2015) n Hylje-lohi konflikti (Holma, Oinonen, Lindroos Natural Resource Modeling 2014) n Turska-kilohaili-silakka monilajimalli 3 valtion dynaaminen koalitiomalli (Nieminen, Kronbak, Lindroos, ERE 2015) n Ilmastonmuutos ja kansainväliset kalastusneuvottelut (Diekert, Nieminen, Dynamic Games & Applications 2 nd round) n Kevätkutuinen silli, spatiaalinen koalitiomalli (Liu, Lindroos, Sandal, ERE 2015) n Hoitokalastus vs maatalouspolitiikka & kustannustehokas rehevöitymisen torjunta (Iho, Pouta, Uusitalo ym, EAERE 2015)

Lisää n Hoitokalastuksen kannustimet (Ollikka, Pavlova ym. , EAERE 2015) n Arvottaminen ja koalitiomallit (Pintassilgo, Kronbak, Lindroos, Laukkanen) n Säätely ja koalitiomallit (Munro, Kronbak, Lindroos) n www. marmaed. eu Marie-Sklodowska-Curie Innovative Training Network, H 2020 n www. normer. org pohjoismainen huippuyksikkö n ECA-konsortio n Haussa, mm NCo. E (Bergen), Bonus (Tukholma)