Vuorovaikutus tyss Tyss jaksaminen Henna Huusko 3 12

Vuorovaikutus työssä & Työssä jaksaminen Henna Huusko 3. 12. 2012

Tunnin aiheet: O Perustietoa ryhmistä ja työyhteisöistä O Vuorovaikutus työssä O Työhyvinvointi, työssä jaksaminen, työuupumus O Harjoituksia

Pienenevä ala -ryhmäharjoitus O Ryhmä asettuu pienelle rajatulle alueelle, O O johon kaikkien tulee mahtua Aluetta pienennetään koko ajan Alustana voi olla lakana, sanomalehtiä tai maahan piirretty suorakulmio Tehtävässä voidaan myös kisailla pienryhmien kesken Ryhmän jäsenet ratkaisevat, miten kaikki mahtuvat jatkuvasti pienenevän alustan päälle

Ryhmän kehittymisen vaiheet (pätee myös uudessa työyhteisössä) O Muodostumisvaihe O Kuohuntavaihe O Yhdenmukaisuusvaihe O Toimivan työskentelyn vaihe O Lopettamisvaihe (ryhmä liikkeelle, 24 -26)

Ryhmä voimavarana O Toimivassa ryhmässä yksilöt kokevat kiinteyttä ja lojaalisuutta ryhmää kohtaan O Yksilöt pystyvät erottamaan omat ja yhteiset tarpeet ja laittamaan yhteiset omien edelle O Jäsenet pystyvät myötävaikuttamaan ryhmän toimintaan omien vahvuuksiensa kautta ja hyödyntämään toistensa osaamista riippuvaisuus toisista O Toimivassa ryhmässä vaihdetaan paljon ajatuksia ja vuorovaikutus on avointa O Toimivaa ryhmää kuvastaa myönteinen riippuvaisuus toisista, vuorovaikutteinen viestintä, yksilöllinen sitoutuminen, sosiaalinen yhdessä tekeminen sekä pohdinnan pohtiminen ja reflektointi O Ryhmät elävät näistä voimavaroista O Jonain hetkenä ryhmillä on enemmän voimavaroja kuin toisena hetkenä (Ryhmä liikkeelle, 22)

Mitkä seikat voivat vähentää työyhteisön voimavaroja? O Pohtikaa pareittain / ryhmissä…

Vuorovaikutus O Vuorovaikutteinen viestintä on mahdollista toteutua ainoastaan sellaisessa psykologisessa ympäristössä, jossa toteutuu keskinäinen luottamus, arvostus ja avoimuus O Toiminnalliset menetelmät mainio ilmapiirin kehittämiskeino harjoitukset mahdollistavat tasapuolisen kommunikoinnin jäsenten välillä O Helppo toteuttaa, koska jokaisesta voidaan löytää arvostamisen kohteita ja elementtejä (Ryhmä liikkeelle, 22)

Vuorovaikutus työssä O Ihmisten välinen aito vuorovaikutus ei synny itsestään O Työ ei saa olla niin kiireistä ja aikataulut niin tiukkoja, O O ettei ehdi tutustua työtovereihin ja vaihtaa muutamaa sanaa tilaisuuden tullen Esimiehet ovat avainasemassa työhyvinvoinnin kehittämisessä… Työtehtävät tulee määritellä siten, että todellinen vastuu ja tavoitteiden seuranta ovat mahdollisia. Uusi työntekijä tulee ottaa reilusti ja avoimesti vastaan Työhyvinvointia tuetaan antamalla palautetta, toimimalla vuorovaikutteisesti, hyväksymällä ja arvostamalla erilaisuutta, kuuntelemalla ja luomalla toivoa

Vuorovaikutustaitoja O O O O Keskustelutaidot Neuvottelutaidot Esiintymistaito Yhteistyö- ja yhteistoimintataidot Viestintätaidot Ryhmä- ja tiimityötaidot Empatiataito Pohdi: - Mieti, mitä vuorovaikutuksen osa-aluetta tai osa-alueita haluaisit itsessäsi kehittää? - Mitä vuorovaikutuksen taitoa pidät tärkeänä tulevan ammattisi kannalta?

Viestintä O Vuorovaikutus rakentuu sanallisesta tai sanattomasta viestinnästä O Viestinnällä luodaan toimiva suhde toiseen ihmiseen O Ihmisten välinen viestintä edellyttää, että ihmiset avaavat omat viestintäkanavansa O Palauteviestintä on ihmisten jatkuvalle kehitykselle olennaista

10 ideaa viestinnän onnistumiseksi 1 Selvitä itsellesi, mitä viestität ennen viestimistä 2 Mieti viestin tavoitetta, siis mihin pyrit 3 Ota huomioon tilanne ja häiriötekijät 4 Tarkkaile omaa esitystäsi 5 Näe esittämäsi asiat vastaanottajan näkökulmasta 6 Varmista, ovatko ajatukset ja teot sopusoinnussa keskenään 7 Käytä vertauksia ja kielikuvia 8 Tee itsesi ymmärrettäväksi 9 Konkretisoi viestintääsi 10 Tarkkaile palautetta ja kuuntele muita

Viestinnän vääristymisiä O Osa ihmisten välisistä ongelmista syntyy viestinnän ongelmista O Tästä syystä tulisikin kehittää viestintä- eli kommunikaatiotaitoja, että ihmiset välttyisivät viestien virhetulkinnoilta ja epäselvyyksiltä, jotka ovat aina mahdollisia O Viestinnässä voi olla tahallisia tai tahattomia vääristymiä O Viestinnässä on tietoisia ja tiedostamattomia puolustusmekanismeja

Viestinnän puolustusmekanismit O O O Kieltäminen Älyllistäminen (rationalisoituminen) Arvon kieltäminen Kohteensiirto Reaktionmuodostus Tunteiden liioittelu Vähättely Verukkeiden esittäminen Kilpailutilanteet Minäkuvan ja itsetunnon häiriöt Huumori

Pohdintaa O Miten itse toimit konfliktitilanteissa? Oletko aktiivinen osallistuja, sovittelija, ratkaisija vai vetäydytkö tilanteesta? O Miten kollega voisi tukea kiusatuksi tullutta työtoveria? O Miten johtajan ja koko työyhteisön tulisi ennaltaehkäistä konflikteja?

Erilaisia viestinnän tasoja O Sanallinen viestintä O Tunteiden viestinnän taso O Intuitiivinen tunteiden viestinnän taso O Fyysisen viestinnän taso O Voimien viestintä

Rakentavassa viestinnässä tarvittavia taitoja: O Kuuntelu ja havaitseminen O Tulee ymmärtää puhujan tarkoitus ja hallita palautteen antamisen taito O Osallistumisen taito O tulee kannustaa ja innostaa sekä olla itse innostunut ja panostaa ryhmään O Vastaanottamisen taito O Tulee kuulla toisten mielipiteitä ja ottaa ne vastaan oman roolinsa mukaisesti Joo! -harjoitus O Rakentamisen taito O Tulee olla taito ottaa puheenvuoro ja pitää siitä kiinni, taito keskeyttää puhuja tavoitteen häiriytymättä sekä kyky antaa tilaa muiden puheenvuoroille O Suhteiden hoitamisen taito O Tulee osata ilmaista tunteitaan ja tunnistaa mielipide-eroja (Ryhmä liikkeelle, 29)

Toivon sinun –kortit (Intohimosalaatti s. 50, liite 3) O Kokeillaan pareittain toivon sinun –korttien käyttöä (huom. Kortit tarkoitettu lapselle ja vanhemmalle, osa toiveista voi tuntua hieman kummalliselta) O Jokainen valitsee kolme korttia, jotka kuvaavat parille kohdistettuja toiveita O Vertaillaan, onko yhteisiä O Vertaillaan koko ryhmän kanssa, mitä kortteja ei valittu kertaakaan nämä asiat ryhmässä jo toimivat O Korttipohjat skannattuna, jokainen voi kopioida ja askarrella itselleen pakan!

Työssä jaksaminen O Jaksaminen on oleellinen osa ihmisen työkykyisyyttä O Työkyvyn säilyttäminen ja edistäminen liittyvät enenemässä O O määrin koko työpaikan ja sen työyhteisön kehittämiseen Työntekijän työkykyä ylläpidetään henkistä ja sosiaalista työkykyä tukevalla toiminnalla Toiminta suuntautuu työntekijän ammattitaidon ja pätevyyden kehittämiseen Motivaatio ja työhalukkuus vaikuttavat eniten työkykyyn Oikeanlainen sitoutuminen työhön lisää jaksamisen tunnetta: uskoo menestykseen, toimii aktiivisesti ja saa paljon aikaiseksi Organisaation tuottavuus ja toimintakyky O Hyvät ihmissuhteet työpaikalla kohottavat työtyytyväisyyttä O Työhön liittyvät ongelmat helpottavat, mikäli työyhteisö kykenee jakamaan myös vaikeita asioita Toisten ihmisten tuki, apu, neuvot ja myötätunto

Työhyvinvointi O Työ on perheen ja terveyden ohella yksi aikuisen ihmisen elämän keskeisimmistä asioista O Työ tuottaa tyydytystä ja kokemusta elämän mielekkyydestä, mutta se voi myös kuormittaa tekijäänsä O Negatiiviset työkokemukset ovat yhteydessä työn aiheuttamaan stressiin ja työuupumukseen

Työhyvinvointi O Stressin käsite on laaja: O Kuormittavia tekijöitä O Yksilön stressireaktiot O Epätasapaino yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksessa O Työelämän stressitekijät O Fyysiset olosuhteet O Työtehtävien vaatimukset O Roolien epäselvyys O Työhön liittyvät ihmissuhteet O Työaika O Mahdollisuudet edetä työuralla O Työtapaturmat O Organisaatiomuutoksista aiheutuva työn epävarmuus

Työn vaatimusten ja hallinnan malli (Karasek 1979) O Työn hallinta = työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa työn sisältöön O Työn vaatimukset = työn ylikuormitus, aikapaineet ja ristiriidat O Työ voi olla O Aktiivista O Suuret työn vaatimukset ja hallintamahdollisuudet O Työ stressaavaa, mutta stressi ns. hyvää stressiä O Passiivista O Työntekijään kohdistuu vähän vaatimuksia, mutta myös hallintamahdollisuudet ovat vähäiset Passivoituminen ja työmotivaation heikkeneminen O Kuormitusta syntyy silloin, kun työssä on korkea vaatimustaso mutta vähäiset hallintamahdollisuudet

Työuupumus (burn out) = työelämässä ilmeneviä jaksamisongelmia O Vaatimukset ja yksilön voimavarat eivät ole tasapainoisessa suhteessa toisiinsa Erilaiset määritelmät: 1) Pitkäkestoinen väsymys, masennus ja turhautuminen, kun työhön sitoutunut henkilö ei onnistu saavuttamaan tavoitteitaan 2) Tunneperäinen reaktio työhön liittyviin stressitekijöihin O Epätasapaino työn vaatimusten ja omien voimavarojen välillä aiheuttaa ahdistusta, jännitystä ja uupumusta, mikä voi näkyä esim. kyynisenä suhtautumisena asiakkaisiin 3) Fyysinen, tunneperäinen ja henkinen uupumus on seurausta pitkäaikaisesta sitoutumisesta vaativiin tilanteisiin O Avuttomuuden ja toivottomuuden tunteet O Käsitys itsestä, työstä ja muista ihmisistä voi muuttua kielteiseksi O Uupumukselle alttiita ovat esim. hoitotehtävissä työskentelevät henkilöt, jotka haluaisivat auttaa muita ihmisiä, mutta joiden voimavarat eivät siihen riitä

Mistä toimintaenergiaa? O Tavoitteisiin pyrkiminen O Tasapaino ympäristön kanssa O Tekee sitä, mistä nauttii ja mikä on hyödyllistä O Saa tekemästään arvostusta ja taloudellista korvausta O Mikäli ihminen kokee elämänsä mielekkääksi, hän on energinen

Pohdittavaa O Annetaanko sinun työyhteisössäsi kiitosta tehdystä työstä? O Onko esimiehen kiitos tärkeämpi kuin kollegan, oppilaan tai oppilaan vanhemman kiitos? O Miksi kiittäminen on monelle vaikeaa? Osaatko itse kiittää työkaveriasi? (Kiittämisen harjoitteleminen…) O Miten kiittämisen kulttuuria voidaan edistää työyhteisössä?

Terveen itsetunnon merkitys työlle O Terve itsetunto tukee ihmistä vaikeissa tilanteissa, myös vaikeissa työtilanteissa O Terveen itsetunnon omaava ihminen kykenee tulkitsemaan oikein omaa minäänsä ja arvioimaan vallitsevia tosiasioita Kykenee tekemään valintoja sekä toimimaan tehokkaasti ja luovasti kovankin stressin aikana Työstä ei synny taakkaa O Vaikeista tilanteista selviäminen lisää oman elämän kontrollin tunnetta ja tunnetta siitä, että pystyy tarvittaessa vaikuttamaan stressinaiheuttajiin

Jaksava työntekijä O Toiveikas O Luova O Osaava O Riittävät resurssit O Hienotunteinen ja mahdollistava yhteisö O Riittävä riippumattomuuden tarve O Kohtuullinen auttamisen tarve O Riittävä autetuksi tulemisen tarve

Juoruilun hyödyt ja haitat (Lastentarhanopettaja 5/2012) + Itsesäätelykeino + Sosiaalista liimaa + Kokemusten jakamista + Ongelmiin tarttumista - Epäsuoraa aggressiota - Kiusaamista - Klikkiytymistä - Marinaa

Hyvän työyhteisön toimintaperiaatteita (Cantell 2011) O O O Ammatillisuus Avoimuus Epätäydellisyyden hyväksyminen Erilaisuuden kunnioittaminen Luottamus Oikeudenmukainen johtaminen Ratkaisukeskeisyys Rohkeus Tasa-arvoisuus Tulevaisuushakuisuus Vuorovaikutustaidot Ystävällisyys ja hyväntuulisuus

Kodin ja päiväkodin yhteistyön periaatteita (Cantell 2011) O Yhteistyön periaatteista sopiminen yhdessä esim. hoitosopimusta tehtäessä ja vasu-keskusteluissa O Tiedotus O Ongelmatilanteiden ratkaiseminen O Työntekijöiden ja vanhempien hyvän vuorovaikutuksen mahdollisuudet

Väittely O Kaksi mielipidettä, joista väitellään ja perustellaan mielipiteitä O Ei kiistellä, vaan esitetään argumentteja

Palaverissa -harjoitus O Päiväkodissa on palaveri, jossa on tarkoitus neuvotella jostain asiasta: esim. virkistysrahan käytöstä… O Koko päiväkodin henkilökunta kokoontuu saman pöydän ääreen O Jokaisella on oma rooli, joita ovat: O Puheenjohtaja O keskustelun ja asioiden eteenpäin viejä, kuuntelee ja pyrkii ottamaan kaikkien mielipiteet huomioon. Tarvittaessa hyvä vetäjä nostaa, kantaa, työntää ja tönii palaveria eteenpäin. O Tarkkailijat tarkkailevat ihmisten erilaisia rooleja palaverissa O Erilaiset osallistumisen roolit O Paljastetaan harjoituksen jälkeen

Kirjallisuutta O Cantell, H. 2011. Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat. O O O Ratkaiseva vuorovaikutus aikuisten kesken. Jyväskylä: PSkustannus. Cantell, H. 2010. Ratkaiseva vuorovaikutus. Kasvatuksellisia kohtaamisia lasten kanssa. Jyväskylä: PSkustannus. Kataja, J. , Jaakkola, T. & Liukkonen, J. 2011. Ryhmä liikkeelle! Toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus. Kauppila, R. A. 2006. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot. Jyväskylä: PS-kustannus. Lastentarha –lehti 5/2012 Nurmi ym. 2008. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY.

Kevään ohjelma O Tammikuussa vielä O 1 taide ja kulttuuri tunti: vierailukäynti? Ritvan kanssa O 2 psykologian tuntia