VLIMERKIT MUUT KUIN PILKKU PISTE PYSYTT Toteamus eli

VÄLIMERKIT (MUUT KUIN PILKKU)

. PISTE PYSÄYTTÄÄ • Toteamus- eli väitelauseen loppuun • Järjestyslukuihin • Päivämääriin Kirjailija Ilmari Kianto erosi kirkosta. 34. lusikallinen, 15. työpäivä 23. 3. 2017 • Kolme pistettä (…) on aika harvinainen välimerkki. Sitä voi käyttää ilmaisemaan keskeneräisyyttä, miettimistä tai kohokohdan valmistelua. Taisi hänkin viettää taiteilijaelämää… ÄLÄ KÄYTÄ … ÄIDINKIELEN ESSEISSÄ!

? KYSEENALAISTAA JA POHTII • Päälauseena kysymys – kysymysmerkki Armahtiko opettaja hänet uusintakokeesta? Mitä kello on? Kuka voitti lotossa? Missä on vapaa pysäköintipaikka? Arvaatko, kuka voitti vaalit?

! PAINOTTAA, HUUTAA, KÄSKEE • Käskylauseisiin sopiva, usein imperatiivi (eli käskymuoto), voi käyttää ilmankin Ota kamasi ja häivy! Ulos! Teidän on nyt poistuttava heti! Ota itse selvää, milloin juna lähtee! Täyspotti!

: JOHTAA ETEENPÄIN § Kaksoispistettä käytetään luetteloiden alussa, tiivistämisessä, perustelemisessa, päätelmien esittämisessä, syyn tai seurauksen täsmentäjänä sekä johtolauseessa ennen lainausta. Kaksoispistettä edeltää aina kokonainen päälause. Tiedän nimeltä useita suomalaisia kirjailijoita: Aleksis Kivi, Väinö Linna, Tommy Tabermann, Eino Leino ja Rosa Liksom. Venäläiset klassikkokirjailijat ovat melkein kaikki miehiä: Leo Tolstoi, Nikolai Gogol ja Anton Tsehov. Anna Karenina alkaa näin: ”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia,

: JOHTAA ETEENPÄIN § Kaksoispistettä käytetään myös, kun lyhenteeseen ja numeroon liitetään taivutusp Laskin 50: een. Määräykset tulivat EU: sta. § Myös lähdeviite- ja lähdeluettelomerkinnöissä käytetään kaksoispistettä. Tolstoi, Leo: Anna Karenina. WSOY. 1996.

https: //www. cs. tut. fi/~jkorpela/word. html Erikoismerkit Word-ohjelmalla AJATUSVIIVA KOROSTAA – YLLÄTTÄÄ, § Ajatusviivalla voi korostaa haluamaansa asiaa tai tehostaa irrallista lisäystä, huomautusta tai kommenttia. § Ajatusviiva sopii oikein hyvin esseisiin – opettele käyttämään sitä! Veijo Meri on monen nykykirjailijan – ainakin miespuolisen – kiistaton esikuva. Myös menneitä naiskirjailijoita – esimerkiksi Minna Canthia ja Eeva-Liisa http: //webcgi. oulu. fi/oykk/abc/kielenhuolto/oikeinkirjoitus/v Manneria – ihaillaan yhä. alimerkit/ajatusviiva/ Hyvät sivut ajatusviivan käytöstä, tutustu!

AJATUSVIIVA – YLLÄTTÄÄ, KOROSTAA § Ajatusviivaa käytetään myös rajakohtien ja ääripäiden ilmaisemiseen. Suomi–Ruotsi-jääkiekko-ottelu on aina kiinnostava! Junareitti Turku–Rovaniemi on niin pitkä, että kannattaa aina matkustaa makuuvaunussa. Kirjailija Aino Kallas eli vuosina 1878– 1956. § Ajatusviiva ilmaisee miinusmerkkiä sekä repliikkiä.

AJATUSVIIVA KOROSTAA – YLLÄTTÄÄ, § Kahta ajatusviivaa käytetään merkitsemään lainauksessa pois jätettyä asiaa. Huomaa, että jäljelle jääneen lainauksen osan on muodostettava järkevä ajatus! § Tätä taitoa tarvitset äidinkielen aineistopohjaisissa tehtävissä, opettele siis tämä asia! Suomen kieleenkin sopii Hermann Paulin (1936, 22) perfektin perusmerkitystä koskeva luonnehdinta: ”Perfektille on aoristiin ja imperfektiin verrattuna – – luonteenomaista, että se – – ilmaisee tekemisen suhteen nykyaikaan – –. ”

” LAINAUSMERKIT • Osoitetaan sitaatin alku ja loppu. • Osoitetaan, että ilmausta on käytetty sen kirjaimellisesta merkityksestä poikkeavasti. Muista, että kielikuviin tai vierassanoihin EI TULE lainausmerkkejä. Vanhemmat ”chillailee” mökin kuistilla. Vanhemmat chillailee mökin kuistilla. • Otsikot ja teosten nimet merkitään lainausmerkkeihin (tai siteerataan). • Lainausmerkkeihin laitetaan myös tarkasteltavat kieliasiat. Majander tiivistää tutkimuksessaan: ”Metsä edustaa veljeksille sekä rauhaa että pelkoa. ” Lauri ”lainasi” viinakannua Juhanilta. Aleksis Kiven ”Seitsemän veljestä” on suomalaisten kansalliskirjallisuutta. Majander kutsuu veljeksiä nimellä ”kitalaen konsulentti”.

` PUOLILAINAUSMERKKI • Osoittaa lainauksen sisällä olevan lainauksen. • Kannattaa välttää runsasta puolilainausmerkkien käyttöä, se tekee rakenteesta raskaan. Arvostelija kirjoittaa arvostelussaan: ”Takakansiteksti esittelee Mannerin klassikkonäytelmän yhä ´ajankohtaiseksi ja vaikuttavaksi`. ”

; PUOLIPISTE KYTKEE • Puolipistettä käytetään kytkemään kahta päälausetta toisiinsa. Puolipisteellä kytketyt lauseet paljastavat asiasta yleensä sen kaksi puolta. Klassikoita on mukava lukea; enemmän pidän kuitenkin dekkareista. • Puolipisteellä on paljon muitakin vakiintuneita käyttötapoja, katso Kotuksesta http: //www. kielitoimistonohjepankki. fi/haku/puolipiste/ohje/42 Puolipiste

/ http: //www. kielitoimistonohjepankki. fi/haku/vinoviiva/ohje/1 Vinoviiva VINOVIIVA ILMAISEE ERI OSIA Kielikello 2/2017, ¾, 40 ml/vrk • Runolainauksissa vinoviivaa käytetään ilmaisemaan runon säerajaa. Runon tuoli on personoitu: ”Tuoli venyttelee jalkojaan / kuin kylläinen kissa. ” • Vinoviivaa EI KÄYTETÄ asiateksteissä ilmaisemaan pilkkua tai rinnastuskonjunk Luemme ensi kurssilla ”Seitsemän veljestä” / ”Kalevalan” ja/tai jonkin muun klassik

() KAARISULKEET OSOITTAVAT LISÄYKSIÄ • Käytetään osoittamaan virkkeen sisällä irrallisia lisäyksiä, eivät ole kovin suositeltavia asiatekstissä. Luin lomalla Härkösen uusimman teoksen (vai oliko se toiseksi uusin? ). • Käytetään lähdemerkinnöissä. Artikkelissaan ”Mahdoton tehtävä” (Parnasso 3/2017) Papinniemi käsittelee Kiven vaikeaa kirjailijanuraa.

MUITA VÄLIMERKKEJÄ Jos haluat vielä tietää välimerkeistä, tutustu seuraaviin Kotuksen sivuilla: Heittomerkki http: //www. kielitoimistonohjepankki. fi/haku/heittomerkki/ohje/10 Hakasulkeet http: //www. kielitoimistonohjepankki. fi/ohje/48