Verttitoiminta perheiden tueksi Bitta Sderblom Matti Inkinen 16

Vertti-toiminta perheiden tueksi Bitta Söderblom & Matti Inkinen 16. 3. 2007 Bitta Söderblom 2007

Mikä ihmeen Vertti? Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminnan kohderyhmä • Perhe, jossa vanhempi sairastaa psyykkisesti • Vanhempi, joka sairastaa masennusta/ kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja/tai puoliso • • Vanhemmuus, ei sairauden hoitoa 6 -8 lasta lastenryhmässä • tyttöjä ja poikia, • sisarukset myös tervetulleita • ikäero n. 2 -3 vuotta, ryhmiä esim. 7 -9 -vuotiaille tai 1012 -vuotiaille Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminnan prosessi ja rakenteet • Perhekohtaiset alkuhaastattelut (2 kpl) • Hyötyykö perhe? • • Onko oikea interventio? Ajoitus? • 10 ryhmätapaamista: 1 kerta/viikko, 1 ½ tuntia • • Teemoitettu, strukturoitu ja suljettu ryhmäprosessi Lasten ja vanhempien yhteinen ”juttu” • 3 yhteistä tapaamista • Perhekohtainen palautekeskustelu • Jatkotuentarpeen arviointi • Huoli, joka velvoittaa ls-ilmoitukseen (40 §)? • Lapsi & perheneuvonpidon paikka? Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminnan tavoitteet: • Lapsen pahoinvoinnin/psyykkisen sairastumisen ennaltaehkäisy • vanhemmuuden tukeminen • • auttaa vanhempia auttamaan lapsiaan suojaavien tekijöiden vaikutusten lisääminen perheessä • tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen ja ilmaisun lisääminen • myönteinen vuorovaikutus, kiintymys ja empatia, yhteenkuuluvuus Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminnan tavoitteet: • Lapsen pahoinvoinnin/psyykkisen sairastumisen ennaltaehkäisy • avoimuuden lisääminen, myös sairaudesta • Itseymmärrys • uusia selviytymiskeinoja • parempi elämänhallinta • itsetunto ja –luottamus • sosiaalinen pärjäävyys Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminnan kulmakivet: Työskentelyn lähtökohtana vanhemmuus ja lapsen kokemusmaailma • Vanhemman motivaatio • suostumus, & sitoutuminen • Ryhmien rinnakkaisuus • lapsi tarvitsee vanhempansa tukea prosessin hyödyttämiseksi • Perheen prosessin kunnioitus • lapsi tietoinen vanhemman tilanteesta lupa liittyä & puhua ryhmässä • Vuorovaikutuksellinen psykoedukaatio • ei terapiaa eikä hoitoa Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminnan periaatteet Työskentelyn lähtökohtana vanhemmuus ja lapsen kokemusmaailma • Vertaistuki & keskustelu vertaisten kesken • normalisoi ja demystifisoi • helpottaa oloa (terapeuttinen vaikutus) • rohkeus ja kyky kertoa omista kokemuksistaan • Toiminnallisuus • etukäteen suunniteltu, teematyöskentelyn oppimista tukevaa (ei tulkintojen kohde) • kannustaa vuorovaikutukseen • ei yhtä oikeaa menetelmää, jokaisen ohjaajan omat vahvuudet käyttöön Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminnan toteutus • Yhteistyössä toteutettava toimintamalli • esim. lastensuojelu, aikuispsykiatria, perheneuvola, muut toimijat • vanhempien ryhmässä 1 -2 ohjaaja, lasten ryhmässä 2 ohjaajaa • Ei vaadi liikaa resursseja yhdeltä toimijalta • Ei vaadi erityiskoulutusta tai –taitoja • • ryhmätyön kokemus/perehtyneisyys kokemus lasten kanssa työskentelystä lapsen normaalin kehityksen tunteminen tietoa psyykkisistä sairauksista • Moniammatillista osaamista hyödyntävä työskentely • Toteutettavissa eri viitekehyksissä (siirrettävyys) Bitta Söderblom 2007

Ryhmätyöskentelyn vahvuus verrattuna yksilötyöskentelyyn Bitta Söderblom 2007

Ryhmätyöskentelyn vahvuus verrattuna yksilötyöskentelyyn • Psyykkistä sairastamista käsitellään yhdessä • vähentää erilaisuuden ja häpeän kokemusta • yleistää omat kokemukset & normalisoi omaa tilannetta • mahdollisuus sosiaaliseen vertailuun • Ymmärrys, ettei ole yksin tilanteessaan (samassa veneessä) • kokemus hyväksytyksi tulemisesta • Monta vastavuoroista auttajasuhdetta • empatiaa • altruismi: erityinen tervehdyttävä merkitys Bitta Söderblom 2007

Ryhmätyöskentelyn vahvuus verrattuna yksilötyöskentelyyn • Jakaminen vertaisen kanssa mahdollistaa oman tilanteen jäsentäminen • uudenlainen ymmärrys itseään kohtaan • Osallistujilta saatu palaute & kannustus vaikuttavaa • ”real life”-kokemustietoa • ohjaaja ei pysty antamaan • Ryhmäytyminen nopeaa • auttaa vaikeidenkin asioiden käsittelyä • Uusia selviytymiskeinoja • Toivon herättäminen & ylläpitäminen • Ryhmässä on mukavaa/hauskaa Bitta Söderblom 2007 • mahdollisuus solmia ystävyyssuhteita

Vertti-ryhmä käytännössä Bitta Söderblom 2007

Vertti-ryhmä käytännössä Lasten ryhmätapaamisen kulku: • alkurituaali • tunnesäätila & viikon kuulumiset • edellisen kerran kertaus: mistä puhuttiin • päivän teema • tehtävä/harjoitus/leikki • välipala • tehtävä/harjoitus/leikki • loppurituaali: • seuraavan tapaamisen teema • kysymysten laatikko • Käsitorni • loppukeksi Bitta Söderblom 2007

Lapset ja vanhemmat ryhmässä: 10 tapaamista Lasten ryhmä: 1. Tervetuloa: Mikä meitä yhdistää? Vanhempien ryhmä: 1. Tervetuloa: Mikä meitä yhdistää? 2. Kertaus ja perusasiat: Ryhmäytymistä, nimi ja säännöt 2. 3. Miten lapsi ymmärtää vanhemman psyykkistä sairautta: lapsen omat kokemuksen 3. Psyykkinen sairaus ja miten 4. Omien tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen, ilmaisu ja tukahduttaminen 5. Tunteet jatkuu … Ryhmäytymistä minä sen ymmärrän 4. Miten lapseni ymmärtää ja kokee psyykkisen sairastamiseni Bitta Söderblom 2007 5. Miten autan lastani?

Lapset ja vanhemmat ryhmässä: 10 tapaamista Lasten ryhmä jatkuu … 6. Jämäkkyys, rohkeus & kyky ilmaista itseään, eisanominen Vanhempien ryhmä jatkuu… 6. Valmistautuminen kyselytuntiin 7. Vanhempien kyselytunti ja turvasuunnitelma 7. Vanhempien kyselytunti ja 8. Turvasuunnitelma: Mistä apua milloinkin? 8. Riittävän hyvä vanhemmuus 9. Minä itse, omat vahvuudet, tulevaisuus 9. Mitä olemme oppineet ja 10. Loppujuhla: turvasuunnitelma yhdessä kokeneet 10. Loppujuhla: kunniakirjojen jakaminen Bitta Söderblom 2007

Esimerkkejä lasten kysymyksiä vanhemmille • Miten, mistä se tulee, se masennus-sairaus? • Miltä psyykkinen sairaus tuntuu? Miltä sinusta tuntuu, kun olet masentunut? • Voiko psyykkistä sairautta estää? • Voiko masennuksesta selvitä? Milloin sinä parannut? Loppuuko masennus koskaan? Miten huonon olon saa parannettua vähäksi aikaa? • Kuinka huono olo on yleensä kun on masennusta? Kestätkö masennusta & väsymystä? Bitta Söderblom 2007

Esimerkkejä lasten kysymyksiä vanhemmille • Miltä vanhemmat ajattelevat että lapsista tuntuu? • Jaksatko auttaa lasta kun lapsi tarvitsee? • Miksi lapsi tuntee, että sairaus olisi hänen vika? • Miksi suutut helposti ja nukut koko ajan? Miksi olet väsynyt ja surullinen? Miksi huutaa koko ajan ilman syytä? Miksi vanhempi on kiukkuinen ? • Miten sukulaiset voivat auttaa? • Eikö siihen voida muut vaikuttaa kuin sinä itse? Voimmeko auttaa ihmistä joka on masentunut? Bitta Söderblom 2007

1. Ryhmätapaaminen, yhteinen aloitus: Mitä meitä yhdistää & miksi olemme täällä? Lapset ja vanhemmat yhdessä; myös toinen vanhempi tervetullut Tervetuloa: pienimuotoinen puhe (mitä meitä yhdistää, miksi täällä & miksi on tärkeää tarttua aiheeseen) Toiminnallisuus rentouttaa tunnelmaa: - tunnesääkortit: millä mielellä tuli? - nimileikki: läpsy tms. - perhepotretti ja perheiden esittely niiden kautta (kuka perheessä sairastaa, mitä sairastaa) - ”Kuka tykkää makaroni-laatikosta? ”- väittämäleikki: tukee ryhmäytymistä (yhteneväisyyksiä) & lapsi saa vanhemmaltaan lupa keskustella omista kokemuksistaan Lastenryhmä Ryhmäytymistä: - kerrotaan tarkemmin mitä ryhmässä tullaan tekemään - esitetään rituaalit ym. - millä mielellä nyt kotiin? Vanhempien ryhmäytymistä sovitaan ryhmälle yhteiset säännöt Kuullaan tunnelmat & millä mielellä lapset tulivat? Bitta Söderblom 2007

2. Ryhmätapaaminen lasten ryhmä vanhempien ryhmä RYHMÄYTYMISTÄ & TUTUSTUMISTA: Tunnesää-kortit: mikä kortti kuvaa mitäkin olotilaa? Mikä ryhmäläisiä yhdistää & miksi tällä Nimi- & tutustumisleikkejä Ryhmälle nimi (syytä käyttää) Sääntöjen laatiminen Missä törmää? Merkitys? Minkälaisia sääntöjä, jotta kaikilla olisi hyvä olla? Ryhmäytyminen leikin keinoin. - Hämähäkinseitti tai utelias pallo - Omakuva – kuka minä olen? Lapset kertovat itsestään mitä haluavat Kansiot, kynä ja kumi RYHMÄYTYMISTÄ JA TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN Jatketaan tutustumista & nimileikki, vanhempi, lapsi perhe Lyhyt kuvaus omasta sairashistoriasta ja perheen tilanteesta Tavoitteet, odotukset itselle, lapselle ja perheelle, kirjataan ylös Kerrataan ryhmän ja lasten- & aikuisten ryhmän ohjelmat Yksi puhuu kerrallaan, kukin vain itsestään, oikeus olla hiljaa, mitä ryhmässä kuulee jää ryhmäjäsenten omaksi tiedoksi – mitä luottamuksellisuus merkitsee (huoli) Hyvä, jos saa säännöt ”saa”-muotoon, ei sääntöjä joiden noudattaminen on vaikeaa seurata (johdonmukaisuus) Bitta Söderblom 2007

3. Ryhmätapaaminen lasten ryhmä vanhempien ryhmä VANHEMMAN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ – MITÄ SE ON & MITEN VAIKUTTAA MINUN ELÄMÄÄNI Lapselle tilaisuus kertoa kokemuksistaan, ei tietoiskua! Olemassa monta eri sairautta, minkälaisia? Psyykkiset sairaudet vaikuttavat mieleen: muuttavat tapaa ajatella, kokea ja tuntea & olla muiden kanssa: lasten kokemuksia & ajatuksia Miten voi huomata että joku on masentunut/sairas? On huono päivä? Mitä lapset silloin miettii? Tekee? Miten vaikuttaa? Miten sairauksia hoidetaan (vertailu fyysisiin sairauksiin)? Harjoitus: Kirje lapsiryhmälle: Mitä voisi vastata? Tehtävä: kotona hyvin/ huonosti: Mitä tilanteet, mikä tekee mukavaksi/ ikäväksi, mikä muuttuu? Mitä voivat tehdä? Tukea? Kerrotaan tulevasta kyselytunnista PSYYKKINEN SAIRAUS JA MITEN MINÄ SEN YMMÄRRÄN Lastenryhmä: luetaan lastenryhmään saapunut kirje Pohditaan mitä psyykkinen sairaus on, miten itse ymmärtävät (oireet) & miten näkyy vuorovaikutuksessa? Jakamisen kokemus: Onko sairaudesta puhunut jonkun kanssa, kenen? Usein puhumaton asia vaikea kuvata yhdessä etsitään sanoja omille kokemuksille Tarvittaessa yleisluontoinen luento/oppaat Omien sairauskokemusten liittäminen tietoon Keskustelua puhumisen tärkeydestä & puhumisen periaatteista Kotitehtävä: Miten autan lastani- oppaaseen tutustuminen s. 1 -22, Mikä minun vanhempaani vaivaa, Miltä lapsista tuntuu s. 36 -43 Bitta Söderblom 2007

4. Ryhmätapaaminen lasten ryhmä vanhempien ryhmä TUNTEET, TILANTEET JA MITEN LAPSENI YMMÄRTÄÄ JA TOIMINTA KOKEE PSYYKKISEN SAIRASTAMISENI Tunne-avioriihi: 2 min. ajan kaikki mieleen tulevat tunteet paperille Jos lupa, luetaan lastenryhmän vastaus edellisellä kerralla Tutkiskellaan: paljon erilaisia luettuun kirjeeseen tunteita… Ei hyviä/huonoja tai oikeita/vääriä Keskustellaan oppaiden tekstistä, mitä ajatuksia & tunteita se Kotona hyvin/huonosti tilanteet & herätti tunteet: mitkä tunteet pinnalla? Lasten tavallisimmat tavat reagoida Tunteet tärkeitä viestejä: mikä vanhemman sairauteen. merkitys? Mielenterveyden häiriön vaikutukset Miten kävelee vihainen, mitä pelko lapseen: käyttäytymiseen/ kertoo? Tunnepantomiimia ja mielialaan dramatisointia Miten sairaus näkyy perheen arjessa Helppo/vaikeaa näyttää? Miksi? ja mitä vanhemmat ovat Tehtäviä & harjoituksia: lapsissaan huomanneet? Esim. Tunteet ja tilanteetväittämäharjoitus, Tunne. Vanhempien huolet liittyen lapsiin pantomiimi, Tunneruudukko, Kotitehtävä: opas s. 23 -32 Tältä iloni, suruni, pelkoni vihani näyttää, Ryhmäkollaasi: kuvia esim. Aku ankka-lehdistä Bitta Söderblom 2007 Kysymyksiä vanhemmille?

5. Ryhmätapaaminen lasten ryhmä vanhempien ryhmä TUNTEIDEN TUNTEMINEN JA TUKAHDUTTAMINEN Miksi omia tunteita ei aina halua tai osaa näyttää? Kotona, koulussa & kavereiden kanssa Lapsen tunteet suhteessa vanhemman tunteisiin: lasten kokemukset: surua, huolta, pelkoa, suuttumusta, muuta? Miksi tärkeää tuoda omat tunteet esiin? Mitä voi tehdä kun tuntuu pahalle? Mikä auttaa? Tehtävä: Body-kuva: missä tunteet asuvat & minkälaisia/värisiä ovat? Kysymyksiä vanhemmille? MITEN AUTAN LASTANI? Keskustelua - sairauden vaikutuksesta vanhemmuuteen - miten tukea lasten pärjäävyyttä & mitkä asiat suojaavat lasta Mitä voin itse tehdä? Mitä apua minä/lapseni tarvitsee? Mistä apua & milloin? Mitä apua vanhempi tarvitsee? Mistä apua? Miksi on tärkeä keskustella lapsen kanssa, valmistautuminen seuraavaan kertaan (palataan puhumisen periaatteisiin Bitta Söderblom 2007

6. Ryhmätapaaminen lasten ryhmä JÄMÄKKYYS, ROHEKUS KUUNNELLA ITSEÄÄN JA PITÄÄ PUOLIAAN Saatekirje lasten tekemille kysymyksille, allekirjoitukset & delegaationa vierailu Rohkeus kuunnella omaa itseään, oikeus ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan Päätösten tekeminen: vanhemmat/itse? Miksi? Ei-sanominen ja jämäkkyys: Joskus hankalaa? Miksi? ”Ei-juliste” Harjoitellaan jämäkkyyttä & eisanomista: - Juosten ympäri kun törmäämässä: jämäkästi ei - Laku-harjoitus, ”mitä tekisit jos” harjoitus vanhempien ryhmä VALMISTAUTUMINEN KYSELYTUNTIIN Lapset tuovat kysymykset vanhemmilleen, jos mahdollista, 1 lastenryhmän ohjaajista jää vanhempien ryhmään Keskustelua: - Miksi on tärkeää keskustella lasten kanssa vanhemman sairaudesta - Mitä & miten kertoa: puhumisen periaatteeet Kysymykset ja vanhempien vastaukset fläppitaululle Syytä muistaa: - puhutaan lasten kanssa, ei aikuisten kesken, - huomioidaan lapsen ikä - kannustetaan jokaista vanhempaa osallistumaan jollain tavalla Kerrotaan ryhmän lopussa Bitta Söderblom 2007 seuraavan tapaamisen toisesta teemasta: lasten tuki-aikuiset ja turvakortti.

7. Tapaaminen: Kyselytunti & lasten tukiaikuiset, ryhmille yhteinen Tunnesäätilakortit, Nimileikki ja jokin toiminta jossa lapset, vanhemmat ja ohjaajat toimivat yhdessä (rentouttaa tunnelmaa) Lyhyt puhe, jossa korostetaan turvallisuudentunteen tärkeyttä, puhumisen merkitystä ja sitä, ettei tarkoitus ole löytää lopullisia vastauksia vaan auttaa perheitä pääsemään alkuun Lasten kysymykset vanhemmille: Vanhemmat vastaavat lapsille ohjaajien tuella, kannustetaan avoimeen vuorovaikutukseen Ohjaajat: tarkentavat, tekevät lisäkysymyksiä, tarkistavat ymmärsivätkö lapset, lisäkysymykset lapsilta Yhteinen välipala jossa keskustelua jatketaan Perheen tukiverkosto ja lasten tukiaikuiset: lapsen aarrekartta Miksi tärkeää että lapsilla on vanhempien lisäksi muita aikuisia ympärillä, joilta voi saada apua ja tukea Ketkä voisivat olla lapsen omat tukiaikuiset - Myös toinen vanhempi tervetullut - Jokainen vanhempi osallistuu jollain tavalla keskusteluun - Tavoite ei ole löytää lopullisia vastauksia (alku yhteiskeskustelulle) - Rento, avoimeen vuorovaikutukseen kutsuva tilanne, turvallinen - Tapaamisen tulisi olla myönteinen kokemus niin lapsille kuin vanhemmille Bitta Söderblom 2007

Esimerkkejä lasten kysymyksiä vanhemmille • • Miten, mistä se tulee, se masennus-sairaus? Miltä psyykkinen sairaus tuntuu? Miltä sinusta tuntuu, kun olet masentunut? Voiko psyykkistä sairautta estää? Voiko masennuksesta selvitä? Käytätkö liikaa turhia lääkkeitä kun olet sairas? Auttavatko lääkkeet? Kuinka huono olo on yleensä kun on masennusta? Kestätkö masennusta & väsymystä? Milloin sinä parannut? Loppuuko masennus koskaan? Miten huonon olon saa parannettua vähäksi aikaa? Bitta Söderblom 2007

Esimerkkejä lasten kysymyksiä vanhemmille jatkuu • • • Jaksatko auttaa lasta kun lapsi tarvitsee? Miksi lapsi tuntee, että sairaus olisi hänen vika? Miksi suutut helposti ja nukut koko ajan? Miksi olet väsynyt ja surullinen? Miksi huutaa koko ajan ilman syytä? Miksi vanhempi on kiukkuinen ? Miltä vanhemmat ajattelevat että lapsista tuntuu? Miten sukulaiset voivat auttaa? Eikö siihen voida muut vaikuttaa kuin sinä itse? Voimmeko auttaa ihmistä joka on masentunut? Bitta Söderblom 2007

8. Ryhmätapaaminen lasten ryhmä vanhempien ryhmä ROHKEUS PYYTÄÄ ITSELLEEN APUA, TURVAKORTTI Palataan vielä kyselytuntiin: Miten kokeneet? Miltä tuntui? Jatkuiko keskustelu kotona? Puhutaan ryhmän loppumisesta Mihin vaikeisiin & hankaliin tilanteisiin voi joutua? Kotona, kavereiden kanssa tai koulussa? - Miten ovat selvinneet? / Miten tilanteista voi selvitä? - Mistä apua milloinkin? Harjoitellaan miten soitetaan puhelimella esim. hätäkeskukseen Tehdään lasten omat turvakortit, johon tukiaikuisten yhteystiedot, koristellaan haluamalla tavalla RIITTÄVÄN HYVÄ VANHEMMUUS Keskustelua kyselytunnista: jatkuiko keskustelu? Mistä? Miten jatkossa? Keskustelut lasten kassa (vanhempien opas s. 26 -27) Pohdintaa yhdessä vielä: mitä lapsen on hyvä tietää? Vanhemmuus: sairaus ei estä hyvää vanhemmuutta, miten voi tukea lasten selviytymistä Teemaan liittyvä väittämä-harjoitus Omien ja lasten tarpeiden yhteensovittaminen Miten ja mistä apua kun omat voimavarat eivät riitä: kokemuksia & ajatuksia Bitta Söderblom 2007

9. Ryhmätapaaminen lasten ryhmä vanhempien ryhmä MINÄ ITSE Tunnesääkartta: vain yksi tyhjä? Puhutaan loppumisesta Tarina minun syntymästäni Mikä on minulle ominaista, tyypillistä, mitkä ovat omat vahvuuteni, mistä pidät itsessäsi, ketä haluaisit muistuttaa? Itsetunnosta: tärkeää arvostaa itseään uskaltaa kokeilla uusia asioita Autio saari: Mitkä ominaisuudet auttaa selviytymään? Mitä/kuka mukaan jotta on hyvä olla Sisäinen etsintäkuulutus Tulevaisuudenpolku: minä nyt… vanhempani ikäisenä Kansiot: mitä kaikkea ollaan tehty ja koettu, onko poistettavaa? MITÄ OLEMME OPPINEET JA YHDESSÄ KOKENEET Palautteiden tarkastelua: tavoitteet itselleen & lapselleen: toteutuneet? Muuttuneet? Uusia? Huolia? Miten tästä eteenpäin: Mitä olen oppinut ymmärtämään ja miten lapseni voi siitä hyötyä Arvio ryhmätyöskentelystä: mitä hyvää, mitä olisi toivottu toisin? Palautteet puolin ja toisin Kerrotaan tulevasta perhekohtaisista palautekeskusteluista (n. 4 -6 viikon kuluttua) Tehtävä: lapseni tulevaisuus (mukailtu lapsen vastaavasta tehtävästä) Bitta Söderblom 2007

10. ryhmätapaaminen: yhteinen loppujuhla Loppujuhlat: Lapset ja vanhemmat yhdessä; myös toinen vanhempi tervetullut Tunnesäätila: millä mielellä kun ryhmä loppuu? Muistellaan ryhmäprosessia, kun 10 viikkoa sitten aloitettiin… mitä kaikkea yhdessä koettu & tehty Noppaleikki: toiminnan arviointi: silmäluvuille kysymyksiä tai palautejana: kysymyksiä & asettumista janalle Vietetään juhla, pidetään pienimuotoinen puhe & lapsille ja vanhemmille kunniakirja osallistumisesta ryhmään, lapsille onnenamuletti Lapset esittelevät omaa kansiotaan vanhemmalle Leikkejä lasten toiveiden mukaan Kerrotaan perheille tulevista palautekeskusteluista n. 4 -6 viikon kuluttua Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Perustuu Pro gradu tutkielmaan Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin • Kvalitatiivinen tutkimus /teemahaastattelu • • • 11 lasta, tyttöjä ja poikia 9 -12 -vuotiaita osallistujat kahdesta eri ryhmästä haastattelut ennen ryhmää ja ryhmän jälkeen vanhemmat eivät osallistuneet tutkimukseen Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Ennakko-oletus: ”Eka tuntu että on ihan tyhmää…” Miksi? • Aihe ”vanhemman psyykkinen sairaus” haastava & vaikea? Miten puhua vanhemman kanssa? • Ajatus keskustella samanikäistensä kanssa vieras? • • Oletus ammattilaisten toimista kielteinen? • • • ehkä totuttu vaikenemaan asiasta kavereiden seurassa? huoli syyllistämisestä? ”hoito” ei kovassa kurssissa? uhkailtu lastensuojelulla? katteettomia lupauksia? Paljon tekemistä vapaa-aikana? Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Kokemus pääsääntöisesti kuitenkin myönteinen • ”No, ajattelin et se olis tylsempi ja siel koko aika puhuttais jotain eikä tehtäis mitään kivaa. Siel tehtiinki koko ajan jotain kivaa. ” • ”Ei siellä mitään tylsää ollu… kivaa siel vaan oli. ” Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Mikä teki kokemuksesta myönteisen? • Toiminnallisuus, toistuvat rituaalit & välipala ”No, aika monikin siell ryhmässä oli kivaa… yleensä silloin ainakin, kun tehtiin niihin kansioihin jotain niit tehtäviä. Ne oli ja… välipala oli kanss aika kiva juttu. ” ”Loppukeksi ja sitte kaikki ne mitä tehtii … ja sitte se sääkartta tai se… Se oli kiva. ” • Mahdollisuus tietoon ja eväitä ymmärrykseen ”Mukavaa oli… me tehtiin eri asioita ja saatiin tietoo enemmän masennuksesta. ” Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Mikä teki kokemuksesta myönteisen? • Vertaiset ja vuorovaikutus ryhmässä ”Sillee ku siel ei kukaan oikeastaan ollu yksin vaan… yhessä. ” ”Kun sai kuulla niitten muittenki juttuja ja ajatuksia. ” ”No, ku juteltii kaikkee yhessä…” Ryhmässä oleminen & toimiminen: osallistujille mahdollisuus valita oma roolinsa Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Vertaisten/vertaisryhmä merkitys ”Melkein kaikesta niiden kaa oli helppo puhuu koska ne ymmärs sen, tai mikä mul on hätänä. ” ”Kaikilla oli vähän niit samoja juttuja. Ei tarttenu mitenkään salata tai hävetä tai jotain. ” ”Koska niiden muidenki vanhemmilla oli masennus ja ne oli niin kivoja ja pysty luottamaan niihin. ” ”Ku niil on ne samat tunteet. ” Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Mutta oli osallistumisella varjopuolensa: • kaverit ja harrastukset jäivät väliin • väsymys koulupäivän jälkeen • kokemus ulkopuolisuudesta !!! • Voiko etukäteen tietää kenelle toiminta on sopiva, kenelle ei? Haastattelun merkitys! Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Työntekijällä vastuu • motivaation arviointi: vanhemman & lapsen • vanhempi & lapsi: sairaus yhdessä jaettu asia ennen osallistumista • ammattilainen vanhemman avuksi • oikea interventio kyseiselle perheelle? • oikea aika/ajoitus? • oikea odotus? Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Mitä hyötyä osallistumisesta? • Puhumalla helpotusta omaan tilanteeseen ”Pysty kertoo, miltä tuntu ja kaikkee tällaista. ” • Kykyä ilmaista itseään ja pitämään puoliaan, jämäkkyyttä ”Et pitää osata sanoo ei, jos ei haluu tehä jotain. Kaikkee sellasta aika tärkeetä. Ja pitää pystyä puhuu vaikeistki asioista. ” Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Mitä hyötyä osallistumisesta? • Ryhmän myötä uutta tietoa ja eväitä ymmärrykseen ”No, mä oon oppinu vähän kaikkee. Esimerkiks, että niin, mä opin enemmän siit masennuksesta ja sairaudesta. ” ” No, ku siell oli, lasten ja aikuisten kerta niinku yhessä, niin ne aikuiset kerto vastauksii, niinku kysymyksiin, mitä me lapset oltiin tehty. Se autto siihen et sitten ymmärs jotain. ” Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Ymmärryksen rakentuminen & merkitys • Kyky liittää tiettyjä toimintatapoja sairauteen, uudenlainen suhtautuminen: ”…ku tietää äidin tilanteen tai tällee, niin sit on helpompi suhtautuu niihin, kun se on vihainen tai tällee. ” ”Mä osaan niin ku vähän paremmin silleen tietää, et ei äiti nyt sitä tarkoita. ” ”Ehkä niin ku ymmärrän sitä, sen käyttäytymistä paremmin. ” Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Ymmärryksen rakentuminen & merkitys • Vähentynyt tarve lukea vanhempaa ”Niin ku, et tietää enemmän niist asioista, voi enemmän niin ku olla ittensä. ” • Oikea arvio vanhemman tilanteesta parhaiten auttaa esim. antaa levätä: ”Ymmärtämällä mist on kysymys ja antamalla sen olla rauhassa. Ettei sitte koko ajan vaan pyöri ympärillä ja tee sitä vielä vihaisempi” Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Lasten kokemus itsestään Tehtävänä valita 1 -5 korttia kuvaamaan itseään ennen ~ jälkeen ryhmätoiminnan. Taulukossa 5 useimmiten valittua korttia molempina ajankohtina: Ennen ryhmää Ryhmän jälkeen _______________________ Varovainen 6! Iloinen 8! Hiljainen 5! Riehakas 5 Tyytyväinen 5 Iloinen 5 Vihainen 4 Tyytyväinen 4 Puhelias 3 n=11 Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Lasten kokemus vanhemmastaan Tehtävänä valita 1 -5 korttia kuvaamaan vanhempaansa ennen ~ jälkeen ryhmätoiminnan. Taulukossa 5 useimmiten valittua korttia molempina ajankohtina: Ennen ryhmää ____________ Surullinen 6! Vihainen 4 Huolissaan 4 Iloinen 3 Kiinnostunut 4 Ryhmän jälkeen _____________ Iloinen 11 ! Kiinnostunut 4 Huolissaan 4 Avulias 4 Tyytyväinen 3 n=11 Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Suosittelevatko lapset kohtalotovereilleen? Miksi? • Ymmärrystä • • • Apua puhumiseen • ”Siks, et se auttaa. Se auttaa sillee… sit tietää miten sen äidin kans sit pitäis jutella niist asioista ja äidilleki voi olla vaikeeta. ” • ”Sen takia ainakin, et se auttais. Sit ois, ehkä, niin ku helpompi puhuu muille kun on joilleki niin ku puhunu. Ja sit sielt ehkäpä vois saada kavereitaki. ” Helpotusta • • ”Sen takii, et ymmärtää, että miks vanhempi on väsynyt ja miks äidit voi käyttäytyy oudosti. ” ”No, ku se oli hyvä ryhmä ja koska se auttoi, se auttoi sillee niin ku, et helpompi olla. ” Vanhemman hyöty • ” No, ehkä et sen vanhempi sitten paranee. ” Bitta Söderblom 2007

Vertti-toiminta lasten silmin Interventiosta: • ”Nyt menee paremmin. Sellainen et tää ryhmä … paljon helpompaa tavallaan. ” • ”Joo autto… puhumiseen, et pysty kertoon, miltä tuntuu ja kaikkea tällaista” • ”On varmaan ollu hyötyä jonkun verran, tietää enemmän masennuksesta, se on varmaan se hyöty. ” • ”No, on se sillee, niin ku et se autto sillee… ei oo hirveesti enää niinku paineita. ” • ”Oli siit apua, äitikään ei enää kauheesti huuda. ” • ”Helpottunut olo, äitikin puhuu siit paljon enemmän ja mullakin on paljon helpompaa, kun mä tiedän siit enemmän, siit masennuksesta. ” Bitta Söderblom 2007

Miksi Vertti-toiminta tuntuu toimivan lasten kanssa? • Lapsille luontaista toimia ryhmässä samanikäistensä kanssa • Toiminnallisuus, harjoitukset ja tehtävät • lapsille luonteva tapa oppia • Toistuvat rituaalit ja säännöt • tuovat selkeän rakenteen • lisäävät turvallisuutta • Ryhmäohjaajat ohjaavat aktiivisesti toimintaa • auttaa lapsia ymmärtämään, mitä heiltä odotetaan • mitä tavoitellaan Bitta Söderblom 2007

Vanhempien kokemuksia Vertti-toiminnasta • ”Positiivista ajattelua – erilaisissa olosuhteissa ihmiset selviytyvät. ” • ”Lapsi voi jopa saada parempia eväitä elämää varten kun kohtaa vaikeuksia, joita turvallisissa puitteissa osataan käsitellä. ” • ”Lapseni ymmärtää perheen nykytilanteen oikeammin, oikealla nimellä: ” • ”Lapseni mielestä ryhmässä oli hauskaa. Siinä hän on oppinut myös ymmärtämään, että äitinsä on sairas eikä hän. ” • ”Puhuminen sairaudesta lasten kanssa lisääntynyt. ” Bitta Söderblom 2007

Miksi Vertti-toiminta tuntuu toimivan vanhempien kanssa? • Ryhmä rakentuu ryhmäläisten omien kokemusten ja tiedon varaan • Asiantuntijoita omassa elämässä • Toisten tarinoiden kuuleminen auttaa hahmottamaan, mitä sairaus on merkinnyt itselleen vanhempana, lapselle ja perheelle • Jokaisella on oma tarinansa • Löytyy yhtymäkohtia omiin kokemuksiin Bitta Söderblom 2007

Kokemuksia ryhmäohjaamisesta Elämä opettaa: • • • Hyvä suunnitelma tapaamisille välttämätön • kyky joustaa & olla luova Ei opi kuin tekemällä ja arvioimalla • mitä tapahtui, mikä toimii/mikä ei, miksi? Moniammatillinen työtiimi • oppii toisten työ- ja lähestymistavoista, organisaation kulttuurista Vanhempien sitoutuminen ”työskentelyideologiaan” tärkeää • oikeat odotukset toiminnasta/tavoitteista Motivaatio tärkeämpi ominaisuus kuin sairauden tila • kuitenkaan ei kriisihoitoa Intervention ajoitus tärkeä • ei liian aikaisin, ei liian myöhään Bitta Söderblom 2007

Kokemuksia Vertti-ohjaamisesta Sudenkuoppia • • • Liian ”vaikeat” perheet • sitoutuminen vaikeaa, prosessi kärsii • Osallistumisen hyöty? Liian pieni ryhmä • Haavoittuva ryhmä, vertaistuki vähäistä Liian suuri lasten ikähaarukka, vanhempien sairastavuuden moninaisuus • ryhmäläisten erilaiset kokemusmaailmat & tarpeet • yhteenkuuluvuudentunne kärsii Vanhempi ei ole kertonut tilanteestaan lapselle • kieltäminen ryhmässä, ”ei luvallinen puheenaihe” ”Pakotetut” perheet • Kunnioitus? Motivaatio? ”Lapsen lupa viihtyä”? Bitta Söderblom 2007

Ajatuksia Vertti-toiminnasta • Myönteinen auttajakokemus • ennaltaehkäisyssä tärkeää • Vanhempi ja lapsi yhdessä • mahdollistaa ”oppien” juurtumisen perheen arkeen • Ihmeitä ei saada aikaan • monelle kuitenkin riittävä tuki • lisätuen tarpeen tunnistaminen • Ei ole liian vaativa • perheiden helppo osallistua • ammattilaistenkin helppo tulla mukaan (resurssikysymys) Bitta Söderblom 2007

Vertti-julkaisuja ja -ohjaajakoulutus • Vertti, Käsikirja ryhmänohjaajille Ohjaajamanuaali Inkinen & Söderblom 2005 • Lapsi masentuneen vanhempansa kanssa ryhmässä Kommunikaation ja ymmärryksen merkitys 2005 myös ruotsiksi Bitta Söderblom • Lapsi omaisena 2002 -2005 loppuraportti • Vertti-ryhmä- ohjaajakoulutus 6 -päiväinen Bitta Söderblom 2007

Prevention mahdollisuudet • Fokus suojaavissa tekijöissä, joihin voidaan vaikuttaa • Työskentely ”suotuisassa” ilmapiirissä • tukea, ei kontrollia • Mitä varhaisemmassa vaiheessa, sitä useampi ”mahdollisuus” ajankohtainen/mahdollinen • Perheessä paljon vahvuuksia • Ennaltaehkäisevä interventio toimii seulana • Lisätukea tarvitsevat perheet tunnistetaan varhain Bitta Söderblom 2007