Venjn kulttuurihistorian murroskaudet kirkon skisma ja Pietari Suuren

Venäjän kulttuurihistorian murroskaudet: kirkon skisma ja Pietari Suuren uudistukset. Venäjän tsaarikunnasta Venäjän imperiumiin

Tsaari Aleksei Mihailovitšin aikana Venäjä ”avautui” länteen, syntyi maallisen kulttuurin ilmiöitä: • Ilmestyi uusia kirjallisuuden muotoja: syllabinen runous, seikkailuromaanit ja näytelmät; • Ilmestyi maallinen kuvataide, mm. muotokuvalaji; • Pidettiin teatteriesityksiä; • Tuotiin länsimaisia aikakauslehtiä ja kirjoja; • Kutsuttiin eurooppalaisia asiantuntijoita: insinöörejä, lääkäreitä, sota-asiantuntijoita jne. ; • Perustettiin ensimmäinen korkeakoulu.

Perejaslavlin Rada, tammikuu 1654. Ukrainalaisten alueiden osa (atamanaatti, гетманщина) tekee liiton Venäjän kanssa

Ukrainan atamanaatti, 1649

Siperian liittäminen Venäjään 1580 -luvulta 1650 -luvulle.

Moskovan Kremlin Varushuone (Оружейная палата) nykyään. Rakennettu 1851, arkkitehti Konstantin Ton. Pseudovenäläinen tyyli.

Museo Moskovan Kremlin Varushuoneessa. Ikonikokoelma. 1600 luvulla Varushuoneessa oli paljon verstaita, joihin kerättiin koko maasta lahjakkaita käsityöläisiä ja taiteilijoita

Museo Moskovan Kremlin Varushuoneessa. Venäjän tsaarien kruunut.

Simon Ušakov. ”Venäjän valtakunnan puu” (Древо государства Российского), valmistettu todennäköisesti tsaarin tilauksesta. Ikonin pääideana on tsaarin dynastian apoteoosi, kirkon ja valtion yhteyden ylistys.

Simon Ušakov. Kolminaisuus. Ikoneissa on lisääntynyt mieltymys realistiseen ihmisten ja aineellisen maailman kuvaamiseen.

Parsuna ”Ruhtinas, sotapäällikkö Mihail Skopin-Šuiski”, 1670 luku. Parsuna latinalaisesta sanasta ”persona”, Venäjällä 1500 - ja 1600 -luvuilla kehitetty muotokuvamaalaustyyppi, välivaihe ikonien ja realistisen muotokuvan välillä

Parsuna ”Tsaari Aleksei Mihailovitš”, 1670 -luku. Parsuna, kuten ikoni, maalattiin tavallisesti puulevylle. Toisin kuin ikoni, parsuna esitti tavallista elävää ihmistä.

Tsaaritar Natalija Kirillovna, Pietari Suuren äiti. 1600 luvun loppu – 1700 -luvun alku.

Venäjän ortodoksisen kirkon uudistukset ja skisma • Tsaari Aleksei Mihailovitš ja patriarkka Nikon päättivät yhdenmukaistaa venäläisiä kirkollisia menoja ja kirjoja kreikkalaisten ja vähävenäläisten kanssa (Ukrainan atamanaatti kuului Konstantinopolin patriarkaattiin), ottaen niiden perustaksi bysanttilaisia kirkollisia malleja; • Uudistuksia alettiin ottaa käyttöön vuonna 1651; suuri osa uskovaisia, mm. papistoa, oli jyrkästi uudistuksia vastaan; he alettiin nimittää vanhauskoisiksi; • Vuonna 1655 vanhauskoisten henkinen johtaja esipappi Avvakum (Petrov; протопоп Аввакум) karkotettiin Siperiaan; vuonna 1682 hänet poltettiin Pustozerskin linnoituksessa; • Vuodesta 1667 vuoteen 1676 eri puolilla maata syttyi vanhauskoisten kapinoita; • Vuosina 1667 -1676 Solovetskin luostari, jonka munkit kieltäytyivät hyväksymästä uudistuksia, piiritettiin, ja lopuksi valloitettiin; taisteluissa kaatui noin 400 ihmistä, loput vanhauskoisista teki polttoitsemurhan tai mestattiin; • Vanhauskoisia pakeni metsäalueille; vuodesta 1676 vuoteen 1685 noin 20 000 vanhauskoista teki polttoitsemurhan.

Patriarkka Nikon, kirkkouudistuksien innostunut ja tarmokas toteuttaja

Ristinmerkit kahdella (двоеперстие) ja kolmella sormella

Vasili Surikov. ”Pajarinrouva Morozova”. Fedosja Morozova kuului korkeaan aristokraattiseen perheeseen. Hän oli vakuuttunut ”vanhan uskon” puolustaja, minkä takia hänet vangittiin ja vietiin kidutuksiin. Vuonna 1675 Morozova näännytettiin nälkään.

Pajarinrouva Morozova vierailee Avvakumin luona vankilassa. 1800 luvun miniatyyri.

Esipappi Avvakumin elämäkerta (Житие протопопа Аввакума). Käsikirjoitus. Tekijä jaroslavilainen ikonitaiteilija A. Velikanov.

Vanhauskoinen ikoni, joka kuvaa esipappi Avvakumin polttoroviota Pustozerskissa vuonna 1682.

Grigori Mjasojedov: Polttoitsemurhaajat (Самосожигатели) (Vanhauskoisten polttoitsemurha 1600 luvun lopussa). 1882.

Nykyisiä vanhauskoisia Moskovassa. Tänään Venäjällä asuu yli kaksi miljoonaa vanhauskoista. On myös vanhauskoisten yhteisöjä Venäjän ulkopuolellakin, varsinkin Latviassa.

Burjatian vanhauskoisia

Venäjän vanhauskoisen kirkon metropoliitta Kornili

Vanhauskoisia USAn Woodburn, Or. kaupungissa

Vanhauskoisten kulttuurin erikoispiirteet: • Vanhauskoiset vastustavat uusia tendenssejä kirkkotaiteessa; heidän mielestään pitää säilyttää vanhat keskiaikaiset bysanttilaiset perinteet eikä adaptoida uusia länsimaisia tendenssejä; • Säilytetään ja kirjoitetaan puhtaaksi keskiaikaisia jumalanpalveluskirjoja; säilytetään vanhoja jumalanpalvelusmenoja; • Vanhauskoiset säilyttävät vanhaa kirkkolaulannan tyyliä ja kieltäytyvät uudesta moniäänisestä laulamistavasta; käytetään nk. ”znamennoje penije”, eli yksiäänistä laulamista. Säilytetään myös vanhaa, nk. ”koukkunuottijärjestelmä” (крюковое письмо); • Kerätään ja huolellisesti säilytetään vanhoja kirjoja ja ikoneja; • Jokaisessa vanhauskoisten keskuksessa toimii omia verstaita, joissa valmistetaan kirjoja, ikoneja ja käsityöesineitä.

Vanhauskoisten ”koukkunuottijärjestelmä”

Vanhauskoisten käsityöläisten luomuksia: käsinkirjoitettuja kirjoja ja valuikoneja

Valuikoni ”Ristiinnaulitun kuva” ja ”lestovka” - vanhauskoisten rukousnauha

Pomorian vanhauskoisten taiteen näyttely Moskovan Andrei Rubljovin museossa

Pietari Suuren aika: Venäjän yhteiskunta jakautuu kulttuurillisesti

Pietari Suuri (1672 – 1725) nuorena

Pietari Suuren (1672 -1725) elämänvaiheet, 1672 -1698: • 1682 - tuli tsaariksi veljensä Iivanan kanssa vuonna; • 1689 – ensimmäinen avioliitto Jevdokija Lopuhinan kanssa; • 1689 – Streltsi-kaartin kapina (Стрелецкое восстание), jonka jälkeen Pietarista tuli ainoa Venäjän tsaari (hänen siskonsa Sofjan ja veljensä osanotto hallitsemiseen estettiin); • 1695 -96 – Sota Osmanien imperiumia vastaan ja Azovan linnoituksen valloittaminen; Venäjä sai pääsyn Mustan meren rannikolle; • 1697 -1698 – nk. ”Suuri lähetystö”, matka Länsi. Eurooppaan; • 1698 - Pietari Suuri aloittaa uudistuksia.

Aleksei Kivšenko: Pietari I: n leikkisotajoukko ( «потешное войско» ) Izmailovon kylässä.

Moskovan ”Saksalainen kaupunginosa” 1600 -luvun lopulla

Sota Osmanien imperiumia vastaan ja Azovan linnoituksen valloittaminen; Venäjä sai pääsyn Mustan meren rannikolle.

Pietari Suuren – nk. ”Suuren lähetystön” Länsi. Eurooppaan reitti, 1697 -1698

Pietari Suuren (1672 -1725) uudistukset: ▪ Hallintoreformi; • Oikeusreformi; • Armeijan ja sotalaivaston uudistukset; • Kirkkoreformi (kirkko menetti autonomiansa); • Finanssireformi; • Teollisuuden ja kaupan modernisointi (kuitenkin työläisten suurin osa jäi maaorjiksi); • Säätysysteemin muotoutuminen; • Uuden ajanlaskun käyttöönotto; • Kieliopin ja aakkosiston reformi, ensimmäisten sanomalehtien julkaisu, maallisten koulujen luominen, kustantamojen perustaminen ja kirjanpainamisen kasvu; • Yläluokkien arkielämän eurooppalaistuminen

Pietari Suuri vahvisti itsevaltiuden ja vallan ”vertikaalin” • Modernisaatio kulki ylhäältäpäin voimakeinoilla; • Pietari Suuri vahvisti byrokraattisen hallintosysteemin roolin ja vastusti paikallista itsehallintoa; • Pietari Suuren modernisointi toteutettiin julmilla keinoilla. Se vaati monia ihmisuhreja. Ainoastaan Pietarin rakentamisessa menehtyi tuhansia ihmisiä.

Pietari Suuren (1672 -1725) uudistukset sivistysalalla: • Suuri valistustyö: maallisten koulutuslaitoksen luominen (mm. ammattikoulut: merenkulku-, insinööri- lääketiede- ja tykistökoulut); tuhansien nuorien lähettäminen opiskelemaan ulkomaille; • Vuonna 1714 julkaistiin asetus kaikkien säätyjen lapsien (paitsi talonpoikaslapsien) yleisestä opetusvelvollisuudesta; kiellettiin naimisiinmeno ilman koulutodistusta; • Vuoteen 1722 eri kaupungeissa luotiin 42 nk. ”laskentokoulua” «цифирные школы» ; • Vuonna 1708 otettiin käyttöön uusi yksinkertaistettu ”kansalaisfontti” (гражданский шрифт), jota käytettiin maallisen kirjallisuuden painamista varten; samalla luotiin uusia kirjapainoja Moskovassa ja Pietarissa; Venäjän kieleen otettiin käyttöön noin 4500 läntisistä kielistä lainattua sanaa; • Alettiin ulkomaalaisten kirjojen kääntäminen. •

Uusi yksinkertaistettu ”kansalaisfontti” ja ensimmäinen oppikirja ”Geometria”, joka oli painettu ”kansalaisfontin” käyttäen

Vuonna 1717 г. Julkaistiin teos ”Nuoruuden rehellinen peili” ( «Юности честное зерцало» ), josta tuli eräänlainen käyttäytymistapojen oppikirja

Pietari Suuren uudistukset tiede- ja kulttuurialalla: • Vuonna 1714 luotiin ensimmäinen Venäjän kirjasto; • Vuonna 1714 avattiin Venäjän ensimmäinen museo, Kunstkamera; • Vuonna 1725, Pietari Suuren kuoleman jälkeen, aloitti toimintansa Tiedeakatemia; • Ensimmäisen venäläisen aikakauslehden luominen; • Järjestettiin tieteellisiä retkiä, mm. Daniel Gottlieb Messerschmidt‘in retki Siperiaan vuosina 1720 -1727, jonka aikana kerättiin suuri määrä etnografisia, maantieteellisiä, biologisia, kielitieteellisiä jne. aineistoja, ja kapteeni Vitus Beringin nk. Kamtšatkan retket, joiden tuloksena luotiin Siperian rannikon kartta ja löydettiin Alaskan sekä Aleuttien saaristot; • Länsimaistettiin käyttäytymistapoja ja seurustelumuotoja; • Otettiin käyttöön eurooppalaisia arkkitehtonisia tyylejä sekä maalaustaiteen perinteitä.

Tiedeakatemian ja ensimmäisen Venäjän museon (Kunstkamera) rakennukset vanhassa gravyyrissa

Kunstkamera, ensimmäinen venäläinen museo. Rakennus valmistettu vuonna 1734

Ensimmäinen venäläinen aikakauslehti ”Vedomosti” (”Tiedonannot”). Numero vuodelta 1703

Tieteelliset tutkimusretket Venäjällä 1700 -luvulla

Vitus Beringin kaksi nk. Kamtšatkan retkiä, joiden tuloksena luotiin Siperian rannikon kartta ja löydettiin Alaskan sekä Aleuttien saaristot.

Pietari Suuren asetus, jonka mukaan Venäjällä otettiin käyttöön uusi ajanlasku Kristuksen syntymästä (sitä ennen ajanlaskun alkuna pidettiin Maailman luomisen vuotta). Samalla uuden vuoden juhla siirrettiin 1. syyskuusta 1. tammikuuhun.

Yläluokkien pukuja 1600 -luvulla

Partojen leikkiminen Pietari Suuren aikana. 1700 luvun kansankuva

Nikolai Nevrev. Pietari I eurooppalaisessa puvussa äitinsä ja patriarkan edessä, 1902

Pietari Suuren ”assamblei’t”

Suuri Pohjan sota, 1700 -1721.

Suuren Pohjan sodan päätös v. 1721: osan Suomea, Inkerinmaan, Liivinmaan, Viron, Käkisalmen läänin ja läntisen Karjalan kannaksen liittäminen Venäjään. Vuonna 1721 Pietari Suuri otti keisarin tittelin.

Vuonna 1721, Suuren Pohjan sodan päätyttyä, Pietari Suuri otti keisarin tittelin (император Всероссийский); tästä lähtien Venäjän valtiota virallisesti kutsuttiin Venäjän imperiumiksi (keisarikunnaksi).

Neva-joen ruotsalainen kartta

Nevansuun ruotsalainen kartta

Nevajoen suu ja Pietarin ensimmäiset rakennukset, 1705

Ruotsalainen linnoitus Nyenskans Neva-joen suussa (Nykyään Pietarin kaupungin rajojen sisällä)

Nyenskansin vallien ja muurien jäännökset

Nyenskansin pienoismalli (nykyisten arkeologisten löytöjen perusteella)