VELAT VELAN SYNTYMINEN Velkojan saamisoikeuden perusteita Sopimus Tavaraluotto

VELAT

VELAN SYNTYMINEN Velkojan saamisoikeuden perusteita: • Sopimus • Tavaraluotto • Rahalaina • Vahingonkorvausvastuu • Perusteettoman edun palautus

VELKASITOUMUKSEN MUOTO • Pääsääntö: vapaamuotoinen • Määrämuoto: vekseliluotto, kulutusluotot, osamaksuluotto VELKAKIRJALAJIT • Tavallinen velkakirja • Rektavelkakirja • Juoksevat velkakirjat - tavarasidonnaisessa kulutusluotoissa ei saa käyttää juoksevia velkakirjoja

JUOKSEVIA VELKAKIRJOJA TAVALLINEN VELKAKIRJA Maksan € 100 Panu Pankkiirille Ville. Velallinen MÄÄRÄNNÄISVELKAKIRJA HALTIJAVELKAKIRJA Maksan € 100 Panu Pankkiirille tai määräämälleen Maksan € 100 tämän velkakirjan haltijalle Ville Velallinen

VELAN TAKAISINMAKSUAIKA Jos ei eräpäivästä sovittu, velkojan tai velallisen vaatiessa VELAN MAKSUPAIKKA Velkojan luona pääsääntöisesti Poikkeus: joukkovelkakirjalainat, vekseliluotot

USEITA VELALLISIA • Solidaarinen vastuu pääsääntö - takautuu pääluvun mukaisesti • Sovittaessa: pääluvun mukainen vastuu tai määräosaisvastuu

VELAN KORKO • Jos korosta ei ollenkaan sovittu => ei korkoa • Jos korosta sovittu, mutta ei määrästä => EKP: n viitekorko (kts. www. suomenpankki. fi) • Jos ei koronmaksupäivästä sovittu => vuosittain velan antopäivänä

VIIVÄSTYSKORKO • Jos ei muuta sovittu viitekorko + 7% • Kulutusluotoissa korkeintaan viitekorko + 7% • Jos eräpäivää ei sovittu, koronmaksuvelvollisuus alkaa yhden kuukauden kuluttua siitä, kun velkoja lähettänyt laskun viivästyskorosta

CASE • Uuno oli allekirjoittanut velkakirjan, jossa sitoutui maksamaan velkojan vaatiessa € 500. Eetu vaati maksua, ja Uuno maksoi velan Eetun tilille pankkisiirrolla. • Kaksi viikkoa myöhemmin Eetu siirsi velkakirjan vilpittömässä mielessä olevalle Kaisalle. • Kommentoi?

VELKAKIRJAN SIIRTÄMINEN • Tavallinen velkakirja Siirto: • Ilmoitus velalliselle • Siirtomerkintä ei välttämätön Velallinen voi esittää siirronsaajaa vastaan kaikki samat väitteet kuin velkojallekin

• Juoksevat velkakirjat: Siirto: 1) Määrännäisvelkakirjat • Siirtomerkintä (avoin- tai nimisiirto) 2) Haltijavelkakirjat • Hallinnan siirto Velallinen voi esittää vilpittömässä mielessä olevaa siirronsaajaa vastaan vain vahvoja väitteitä

VELALLISEN VÄITTEET • Vahvat väitteet • Velkakirja väärennetty • Törkeä pakko • Velkakirja kuoletettu => tehokkaita kaikkien velkakirjojen siirronsaajia vastaan • Heikot väitteet => tehokkaita vain tavallisen velkakirjan siirronsaajaa vastaan

HEIKKO VÄITE JA SIIRRONSAAJAN VÄITESUOJA TAVALLINEN Velallinen VELKAKIRJA JUOKSEVA Velkoja Velallinen VELKAKIRJA Velkoja JUOKSEVA TAVALLINEN VELKAKIRJA Heikko väite Siirronsaaja

VELAN LAKKAAMINEN • Maksettaessa oikeaan aikaan oikealle henkilölle • Anteeksiannolla • Kuittauksella • Vanhentumalla – yleinen vanhentumisaika 3 v eräpäivästä – vanhentumisaika voidaan katkaista, jolloin se alkaa alusta – Luonnollisen henkilön sopimusperusteinen velka vanhenee 20/25 vuodessa erääntymisestä, eikä vanhentumista voida katkaista – erityisiä vanhentumisaikoja: verolaki, työlainsäädäntö, takauslaki

KULUTTAJALUOTTOSOPIMUKSET • Kuluttajaluoton myöntämistä ei saa käyttää pääasiallisena markkinointikeinona hyödykkeitä markkinoitaessa • Kuluttajan luottokelpoisuus arvioitava • Ennakkotietojen antovelvollisuus • Kuluttajaluottosopimus on tehtävä kirjallisena • Kuluttajalla on oikeus maksaa luotto ennen sen erääntymistä ja saada hyväkseen vastaava vähennyt luottokustannuksista – luotonantajalla pääsääntöisesti oikeus tästä aiheutuneiden lisäkulujen korvaukseen • Kuluttajaluottosopimus on tehtävä kirjallisena

KULUTTAJALUOTTOSOPIMUS l Tiedot luottosopimuksen osapuolista l Tiedot, jotka kuluttajalle täytyy antaa jo etukäteen ”Vakiomuotoiset eurooppalaiset kuluttajaluottotiedot ” -lomakkeella l Sopimuksen muut ehdot l Tiedot peruuttamisoikeuden käyttämisen edellytyksistä l Tiedot luottosopimuksen irtisanomisesta ja muusta päättämisestä l Tiedot oikeussuojakeinoista ja valvontaviranomaisesta

VASTUU LUOTTOKORTIN VÄÄRINKÄYTÖSTÄ • Kuluttaja on vastuussa luottokortin/tunnisteen oikeudettomasta käytöstä, jos • hän on luovuttanut luottokortin /tunnisteen toiselle, • luottokortti /tunniste on joutunut toisen haltuun kuluttajan huolimattomuudesta, tai • hän on laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa viipymättä luotonantajalle siitä, että hän on menettänyt luottokortin hallinnan • 150 € vastuuraja, mikäli kyseessä ei ole törkeä huolimattomuus tai tahallinen luovutus

• Kuluttajan vastuu katkeaa heti, kun luotonantajalle on saapunut ilmoitus siitä, että luottokortti/tunniste on kadonnut tai oikeudettomasti toisen hallussa • Kuluttajalla ei ole vastuuta, mikäli luotonantaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että tunnisteen haltijalla on mahdollisuus täyttää ilmoitusvelvollisuutensa • Kuluttaja ei myöskään ole vastuussa luottokortin/tunnisteen väärinkäytöstä siinä tapauksessa, että myyjä tai muu, jolle luottokortti on esitetty, ei ole riittävän huolellisesti varmistunut haltijan oikeudesta käyttää luottokorttia

OSAMAKSUKAUPPA • Kertaluottoa • Irtaimen esineen kauppaa • Kauppahinta maksetaan erinä, ainakin yhden erääntyessä esineen luovutuksen jälkeen • Myyjä pidättänyt takaisinotto- tai omistusoikeuden esineeseen • Tehtävä aina kirjallinen sopimus 2 kappalein • Ostajalla milloin tahansa oikeus maksaa jäljellä oleva luotto käteishintaisena => luottokustannuksista vähennetään vastaava osa

TAKAISINOTTO • Myyjällä oikeus, jos 1. Maksu viivästynyt 1 kuukauden (kuluttajakauppa) / 14 päivää (liikekauppa) ja 2. Viivästynyt erä on vähintään 10% (5% jos useampia eriä) luottohinnasta

OSTAJAN HYVÄKSI MYYJÄN HYVÄKSI 670 € Maksamatta oleva osa luotosta luottokustannuksilla vähennettynä 1000 € Esineen arvo takaisinotettaessa 50 € Erääntyneiden erien korot 80 € Takaisinottokustannukset Erotus 200 € Ostajalle Myyjälle Lähde: Kivelä-Nordell: Yrittäjän oikeutta

ESIMERKKI VELAN PERINNÄSTÄ Matti (19 v) jättää € 50 suuruisen matkapuhelinlaskunsa maksamatta. Perintäyrityksistä huolimatta Matti pysyttelee passiivisena, jolloin perintä etenee loppuun asti aiheuttaen seuraavat kulut: • Operaattorin kaksi tuloksetonta perintäyritystä, kulut € 10 • Perintä siirretään perimistolle, jonka perintäyritysten kulut € 50 • Perimisto hakee ulosottoon tarvittavan tuomion käräjäoikeudessa, oikeudenkäyntikulut € 190 • Saatava ulosottoon, ulosottomaksu € 25 • Matin lopullinen velka € 325 + korot • Käräjäoikeuden tuomiolla todetusta maksuhäiriöstä tehdään Mattia koskeva merkintä luottotietorekisteriin • Rekisteritieto poistuu vasta 2 vuoden kuluttua

VAKUUDET

VAKUUDET HENKILÖVAKUUDET REAALIVAKUUDET

HENKILÖVAKUUDET

HENKILÖVAKUUDET (Takaukset) TOISSIJAINEN TAKAUS OMAVELKAINEN TAKAUS MUITA TÄYTETAKAUS VASTATAKAUS

HENKILÖVAKUUS ELI TAKAUS • Takaaja sitoutuu velallisen puolesta maksamaan velkojalle päävelan • Velkojalla oikeus periä saamisensa takaajalta kolmen vuoden ajan siitä, • Kun velallisen maksukyvyttömyys todistettu => toissijainen takaus tai • Kun velka erääntynyt => omavelkainen takaus • Takaussitoumus vanhenee 10 vuodessa

1. TOISSIJAINEN TAKAUS • Takaajalta voidaan vaatia maksua vasta sitten, kun velallisen maksukyvyttömyys ensin todistettu • Takaus on toissijainen, jollei takaussitoumuksessa mainita nimenomaisesti muuta

2. OMAVELKAINEN TAKAUS • Takaaja vastaa velasta kuin omastaan => velkojan ei tarvitse todistaa velallisen maksukyvyttömyyttä voidakseen periä velkaa takaajalta • Takaussitoumuksessa oltava nimenomainen maininta omavelkaisuudesta • Vallitseva pankkikäytännössä

3. TÄYTETAKAUS • Jonkin toisen, mutta riittämättömän vakuuden lisäksi annettu takaus 4. VASTATAKAUS • Toisen takaajan hyväksi annettu takaus

USEAN TAKAAJAN VASTUU Takaajien vastuu velkojaa kohtaan: 1. YHTEIS- ELI SOLIDAARISTA VASTUUTA - pääsääntö, ellei muuta sovittu => velkoja voi vaatia suoritusta kokonaisuudessaan keneltä tahansa takaajista 2. PÄÄLUVUN MUKAISTA VASTUUTA - velkoja voi vaatia kultakin takaajalta vain tämän osuutta 3. MÄÄRÄOSAISVASTUUTA - kukin takaaja vastaa vain sovitusta osuudesta

Takaajien keskinäinen takautumisoikeus: • Pääluvun mukaista, ellei muuta sovittu • Vanhentumisaika 3 v takautumissaatavan syntymisestä

ESINEVAKUUDET

ESINEVAKUUDET (Reaalivakuudet) KIINNITYS KIINTEISTÖKIINNITYS Varsinainen kiinteistökiinnitys Laitoskiinnitys YRITYSKIINNITYS KÄTEISPANTTI ALUSKIINNITYS AUTOKIINNITYS

1. KÄTEISPANTTI • Pantti luovutetaan velkojan tai kolmannen henkilön haltuun • Panttaussopimus on vapaamuotoinen • Pantti voidaan myydä velkojan saatavan maksamiseksi • Kun saatava erääntynyt • Pantin omistajalle ilmoitettu eikä ole maksanut 1 kk kuluessa • Vahva suoja velkojalle

PIDÄTYSOIKEUS - verrattavissa panttioikeuteen Esim. - elinkeinonharjoittajalla valmistamaansa tai korjaamaansa esineeseen (oikeus myydä esine 3 kk kuluttua) Pidätysoikeus, mutta ei myyntioikeutta: - asianajajalla oikeudenkäyntiasiakirjoihin löytäjällä löytötavaraan - ravinnon, asunnon ja kulkuneuvon vuokraajalla

2. KIINNITYS • Omaisuutta ei luovuteta, vaan kiinnitys saamisen vakuudeksi rekisteröidään • Kiinnitysten etuoikeusjärjestys määräytyy hakemispäivän mukaan • Kiinnitykset ilmenevät rasitustodistuksesta

1) KIINTEISTÖKIINNITYS • Kohteena – kiinteistö, sen – murto-osa, tai – erottamaton määräala • Kiinnitys mahdollinen, kun saanto on lainhuudatettu • Velkojan suoja vahva

I Kiinnityksen hakeminen: • Hakijana voi olla kiinteistön omistaja tai vuokraoikeuden haltija • Kirjallinen kiinnityshakemus kiinteistön sijaintikunnan käräjäoikeudelle • Kiinnityksestä merkintä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin • Hakijalle toimituskirjana PANTTIKIRJA => yksilöi kiinteistön, osoittaa kiinnityksen rahamäärän, etusijan ja maksetun leimaveron • Kiinnitys on voimassa, kunnes se kuoletetaan

II Panttioikeuden perustaminen: • Panttioikeus syntyy sillä hetkellä, kun omistaja panttaussitoumuksen yhteydessä luovuttaa panttikirjan velkojalle • Kiinteistön omistaja ja velkoja tekevät panttaussopimuksen • Panttikirja osoittaa sen rahamäärän, jonka velkoja voi enintään saada panttikirjan määräämin etuoikeuksin • Panttaussitoumus voidaan merkitä siihen velkakirjaan, jonka vakuutena panttaus on • Panttaussitoumus selvästi rajoitettava koskemaan vaan sitä velkaa, jonka vakuutena se on

III Panttioikeuden toteuttaminen • Jos velallinen ei maksa, velkoja voi kanteella tuomioistuimessa vaatia erääntyneen saamisensa maksettavaksi kiinteistön ulosotossa • Esitettävä panttikirja sekä todellisen saamisen osoittava velkakirja tai muu saamistodiste • Etuoikeus koskee myös erääntynyttä korkoa ym. liitännäiskustannuksia panttikirjan määrään asti • Kiinteistön pakkohuutokaupassa kaikki velkojat, joilla on panttioikeus kiinteistöön, saavat kiinnitysten etusijajärjestyksessä saamisensa

2) LAITOSKIINNITYS • Kiinnityksen kohteena maanvuokraoikeus, joka • Voidaan siirtää kolmannelle vuokranantajaa kuulematta • Oikeuttaa rakentamaan kiinteistön alueelle ja • On kirjattu lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin • Kiinnityksen hakijana on vuokraoikeuden haltija, jonka oikeus on viimeksi kirjattu • Esim. vuokratontille rakentava omakotirakentaja voi käyttää vuokraoikeuttaan ja rakennuksiaan lainojensa vakuutena

3) YRITYSKIINNITYS • Kohteena yrityksen irtain omaisuus: rahoitus-, vaihto- ja kuluva käyttöomaisuus • Ei omaisuus, johon voidaan vahvistaa jokin muu kiinnitys (poikkeus: autot) • Haetaan patentti- ja rekisterihallitukselta • Voimassa kunnes kuoletetaan • Yrityskiinnityssaatavalla velallisen konkurssissa vain osittainen etuoikeus

4) ALUSKIINNITYS • Kohteena rekisteröidyt vesi- tai ilma-alukset 5) AUTOKIINNITYS • Kohteena kuorma-, linja- tai erikoisauto, traktori, moottorityökone ym

JÄLKIPANTTAUS • Tilanteissa, joissa yhden pantin on oltava useamman velkojan saamisen vakuutena • Jälkipanttisopimus: ensisijaisen panttioikeuden haltija sitoutuu säilyttämään panttia jälkipantinsaajan lukuun • Kun ensisijaisen pantinsaajan velka maksettu, hän luovuttaa pantin jälkipantinsaajan haltuun • Kiinteistöjen osalta harvinaisempi mutta mahdollinen

YLEISPANTTAUS • Velallinen sopii pankin kanssa, että pankille annetut vakuudet ovat yleispanttina velallisen kaikkien nykyisten ja tulevien lainojen maksamisesta • Vakuudet voivat olla käteispantteja tai kiinnityksiä