Vastasyntyneen ensihoito FinnEM 2019 Ayl Mari Juuti Neonatologi

Vastasyntyneen ensihoito Finn´EM 2019 Ayl Mari Juuti Neonatologi Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia

Sairaalan ulkopuolella syntyminen - tilastotietoa vuodelta 2018 • Synnytyksistä 99, 3 % tapahtui sairaalassa ja 0, 2 % (N=76) matkalla sairaalaan • Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli 64 kpl (0, 1 %) • Suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä 98 kpl (0, 2 %). • Riski vastasyntyneelle

Potilastapaus 1 • 38 -vuotias rouva Ilomantsista, jolla 6 aiempaa lasta • Tämän raskauden kulku säännöllinen, normaalit neuvolakäynnit • Raskausajan seulonnoissa sokerirasitus poikkeava (GDM), GBS negatiivinen • Ei tupakointia, alkoholia tai muitakaan päihteitä raskauden aikana • Synnytys käynnistynyt kotona supistuksin, raskausviikot H 38+3 • Voimakas painontunne ja ponnistuksen tarve, kun ensihoito saa ilmoituksen isä lähtee tulemaan äiti kyydissä ambulanssia vastaan 47 km Joensuusta autot kohtaavat ja äiti siirretään ambulanssiin. Isä jatkaa perässä omalla autollaan

1. Soitan kätilölle sairaalaan ja kysyn neuvoja Lapsi syntyy ambulanssiin, mitä teet? 2. Hoidan ulosauton itse ja pyydän ajamaan kaasu pohjassa sairaalaan 3. Pysähdyn penkalle ja hoidan synnytyksen yhteistyössä kokeneen äidin kanssa

Vastasyntyneellä huomioitavia asioita • Sairaalan ulkopuolella syntyneen lapsen vointi tulee arvioida mahdollisimman nopeasti syntymän jälkeen • Hyväkuntoinen vastasyntynyt itkee ja liikehtii synnyttyään • Voinnin tarkkailua on jatkettava syntymän jälkeen, sopeutumisvaiheen ongelmat • Lapsen tarjonta on oleellinen tieto. Jos lapsi on ollut perätilassa, ulosautto voi olla hyvin vaikea ja silloin sairaalaan pääsy tai kätilön neuvot/paikalle saaminen on tärkeää. • Napanuora voi olla kiertyneenä kaulan, käden, vartalon tai jalan ympäri. Ulosautossa varottava vahingossa katkaisemasta sitä, jos se on kireällä.

Vastasyntynyt jäähtyy nopeasti, miten estät sen? 1. Laitan ambulanssissa lämmöt täysille 2. Peittelen lapsen lämpimästi avaruuslakanaan ja käsillä oleviin peittoihin 3. Laitan alasti äidin paidan alle

Vastasyntyneen lämpötalous • Vastasyntyneet ovat alttiita huoneilman aiheuttamalle kylmästressille, joka pienentää veren happikyllästeisyyttä ja johtaa metaboliseen asidoosiin. • Erityisen alttiita jäähtymiselle ovat ennenaikaisesti ja huonokuntoisina syntyneet. • Veden ja lämmön haihtumisen estämiseksi synnytyshuoneen on oltava riittävän lämmin (suositus 25 °C) • Vastasyntynyt on suojattava vedolta • Syntymän jälkeen vastasyntynyt on kuivattava ja märät ja kosteat liinat on heti poistettava. • Ihon tavoitelämpötila on 37 °C

Kenttäolosuhteissa • Kuivaa iho syntymän jälkeen ja poista märät liinat alta • Peittele lapsi lämpimästi (avaruuslakana) • Nosta lapsi äidin ihokontaktiin heti kun mahdollista, ensi-imetys • Peitä pää, jonka kautta lämpöä haihtuu eniten • Nosta ambulanssin sisälämpötila ad 25 asteeseen • Mittaa lämpöä kainalosta (36. 5 -37. 5) säännöllisin väliajoin

Potilastapauksen päätös • Lapsi laitettiin ambulanssissa äidin syliin peiteltynä ja kiidätettiin keskussairaalaan synnytyssaliin • Isä saapui päivystykseen hetken kuluttua, ja etsi huolestuneena synnyttämään tuotua puolisoaan. Isä ohjattiin kiireisessä päivystyksessä mahakivuissa olevan raskaana olevan naisen luo, pyydettiin istumaan viereen, ottamaan kädestä kiinni ja rauhoittamaan häntä, kunnes lääkäri ehtii paikalle. • Lääkärin tultua isä kysyy hämmentyneenä mahdollisuutta päästä vaimonsa luo, joka on tuotu ambulanssilla synnyttämään. Hämmentynyt hoitohenkilökunta ohjasi isän synnytyssaliin. Sieltä lopulta löytyi oma puoliso pieni, hyvävointinen tyttölapsi sylistään

Potilastapaus 2 • Kyseessä on 23 -vuotias, esikoistaan odottava, päihteitä raskauden aikana käyttänyt nainen • Raskauden aikana kannabis + toistuvasti ja kerran amfetamiini + • Sikiö kasvanut pienillä käyrillä ja oli sen vuoksi lähetetty äitiyspoliklinikalle tutkimuksiin, jossa oli käynyt edellisenä päivänä H 36+5 raskausviikolla. Napavirtaukset olivat kireät ja synnytyksen käynnistämistä oli suunniteltu viikonlopun jälkeen. • Illalla tuntenut kipua alavatsalla ja selässä. Oli tullut tarve lähteä WC: aan. Lapsi oli syntynyt WC-pönttöön. • Puoliso soitti hätäkeskukseen ja ensihoito tuli paikalle. Lapsi ja äiti makasivat WC: n lattialla ja verta oli joka paikassa.

1. Äidistä 2. Isästä Mistä veri on peräisin? 3. Lapsesta 4. Äidistä ja isästä 5. Äidistä ja lapsesta 6. Kaikista

Napanuora • Napanuora kehittyy istukan ja lapsen välille jo sikiökehityksen alkuvaiheessa • Napanuoran tehtävät: • Huolehtia kaasujen vaihdosta • Huolehtia ravinto- ja aineenvaihduntatuotteiden poistosta • Jos napanuora repeää/katkeaa voi vuotaa nopeasti isonkin määrän sidottava nopeasti

Napanuora syntymän jälkeen • Napanuoran tulee antaa sykkiä useita minuutteja (1 -3 min), jolloin lapsi saa ”verensiirron” istukasta (lapsi istukan alapuolella). takaa terveille täysiaikaisille korkeamman painon ja suuremman hemoglobiinipitoisuuden heti syntymän jälkeen sekä suuremmat rautavarastot aina 3– 6 kuukauden ikään asti ennenaikaisesti syntyneillä vastasyntyneillä ilmeisesti vähentää verensiirtojen tarvetta, aivoverenvuotojen määrää ja nekrotisoivan enterokoliitin vaaraa

A. Ompelen neulalla ja langalla tupakkapussiompeleen Millä sidon napanuoran? B. Solmin napanuoran tiukalle solmulle ja kiristän riittävästi C. Suljen kiristämällä narua napanuoran ympärille

Potilastapauksen päätös • Ensihoito selvitti veren lähteet: äiti vuoti osittain, mutta myös lapsi oli selvästi vuotanut (makasi kalpeana, velttona verilammikossa) • Ensihoito soitti pediatripäivystäjälle ja kysyi ohjeita • Ohjattiin sitomaan napanuora millä tahansa langalla • Ohjattiin nostamaan kuivalle alustalle WC: n lattialle, jossa oli lattialämmitys • Ohjattiin tarkastamaan lapsen hengitys asettamalla lapsi selälleen ja nostamalla alaleuka ylös. Suu ja nielu puhdistettiin eritteistä. • Mikäli imua ei ole käytettävissä, suu puhdistetaan puhtaalla sormen ympärille käärityllä liinalla • Ohjattiin stimuloimaan lasta selästä ja jalkapohjista hieromalla ja samalla lapsi kuivattiin Lapsi alkoi liikehtiä vaisusti ja ääntelemään Siirrettiin viipymättä sairaalaan 1. 5 kilometrin päähän Lapsi otettiin vastasyntyneiden teho-osastolle, jossa sai punasolusiirron ja antibioottihoidon. Toipui hyvin ja kotiutui 11 päivän iässä lastensuojelun tukitoimin turvin.

Vastasyntyneen elvytyksestä • Elvytykseen kuuluvat stimulointi, hengityksen avustaminen ja paineluelvytys + muu verenkierron tukihoito • Elvytysvastetta seurataan ensisijaisesti sykkeen avulla, tavoite yli 100/min • Mikäli lapsen vointi ei ärsyttämällä/stimuloimalla parane, tarvitaan hengityksen avustamista • Ensisijaisesti ventilaatiota tuetaan maski-paljehengityksellä, mutta ventilaatiovälineiden puuttuessa lapsen hengitystä täytyy tarvittaessa avustaa puhalluksilla suusta suuhun ja nenään • elvyttäjä peittää omalla suullaan sekä lapsen nenän että suun tiukasti • mikäli puhallukset eivät onnistu, voi nenän puristaa sormin kiinni ja puhaltaa pelkästään suuhun • Onnistunut puhallus näkyy lapsen rintakehän kohoamisena • Puhalluksia toistetaan minuutin ajan noin 30 kertaa/min minuutissa PUH-KAA-KOO • Pulssioksimetri OIKEAAN käteen • Mikäli syke ei nouse yli 60/min hyvästä ventilaatiosta ja lisähapesta huolimatta aloita paineluelvytys 3: 1 YY-KAA-KOO-PUH • Kuuntele stetoskoopilla vasemmalta puolelta rintakehää, syketavoite > 100/min tai • Tunnustele napanuorasta • Nestetäytön merkitys vastasyntyneen elvytyksessä on epäselvä

Potilastapaus 3 • Kyseessä on 29 -vuotiaan äidin 1. lapsi. Parisuhteessa ongelmia ja äidillä psyykkistä pulmaa. • Äiti ollut 4 päivää aikaisemmin supistuksien vuoksi PKKS: ssä 3 vrk: n ajan. Kotiutumisen jälkeen supistukset jatkuneet kivuliaampina, ja äiti ollut tapahtumapäivänäkin yhteydessä sairaalaan, josta kehotettu seurailemaan tilannetta kotona. Päivän aikana supistukset koventuneet. Äiti yrittänyt lepäillä kotona Lieksassa. Illalla lähtenyt saunomaan ja synnytys siellä käynnistynyt. Paikalle soitettiin ambulanssi. • Ensihoidolle kerrottiin, että kyseessä on 29+2 raskausviikot ja lapsen painoarvio ollut 3 vrk sitten 860 g. • Henkilökunnan paikalle tullessa lapsen pää on jo syntymässä. Mitä teet?

A. Autan lapsen synnytyksessä ja keskityn äidin hoitamiseen, koska lapsen tilanne on toivoton. Mitä teen? B. Autan lapsen syntymässä ja siirrän äidin ja lapsen sairaalaan kaikessa rauhassa, koska kiire ei ole mihinkään. C. Autan lapsen syntymässä ja keskityn lapsen auttamiseen.

Potilastapaus • Lapsi syntyi muutamalla ponnistuksella ongelmitta ja vaikutti alkuun elottomalta. • Alkuvaiheessa ambulanssihoitohenkilökunta keskittyi äidin hoitoon, mutta noin 3 - 5 minuutin kuluttua lapsi alkoi liikehtiä ja äännellä, jonka jälkeen huomio suunnattiin lapsen hoitoon imettiin hengitystiet kierretty pussiin/lämpöpeitteeseen Ohut napanuora suljettu klipsillä. • Tilanteeseen kutsuttiin paikalle myös pelastushelikopteri Ilmari, jonka lääkäri informoinut KYS lastenmikropäivystäjää tilanteesta neonatologi lähti mukaan kohteeseen helikopterilla ja kohteeseen saavuttuaan hoitovastuu siirtyi pediatrille • Pediatrin saapuessa paikalle lapsi oli hengitellyt itse, ei tarvetta intubaation. 100 -% happivirtaus maskista noin 30 cm välimatkan päästä ja tällä saturaatiotaso ollut 100 %. • Lapsen lämpötila 32. 6 astetta alettiin aktiivisesti lämmittää lämpöpeitteellä ja sairaalaan tulovaiheessa lämpö noussut ad 35. 7 astetta • Hypoglykemian ehkäisyksi lapsi saanut matkan aikana 6 ml G 10 % glukoosiliuosta suun limakalvoille, ei i. v. reittejä. • Syntymämitat 955 g(-1. 9 SD)/33. 8 cm (-3, 2 SD)/25. 3(-1. 3 SD)cm.

Potilastapauksen päätös • Lapsella todettiin vaikea, komplisoitunut operatiivisen hoidon vaatinut lonkkaluksaatio • Vas-pkl: Kehitysikä 1 v 2 kk ja kalenteri-ikä 1 v 5 kk. • Lapsi konttaa, kääntyy istumaan kauniilla mallilla aitajuoksija-asentoon. Välillä istahtaa polvien väliin. Nousee tukea vasten seisomaan ja laskeutuu hallitusti alas. Ottaa askeleita tuen kanssa. Käsien käyttö näppärää, pinsettiote. • LNE: 2 v 9 kk ikäinen • kasvu ja kehitys ovat sujuneet kokonaisuudessaan hienosti ja lapsen taidot vastaavat hyvää ikätasoa.

Ennenaikaisuus • Ensihoidossa samat pääperiaatteet kuin muillakin 1. 2. 3. 4. 5. 6. Estä jäähtyminen (kapaloi muoviin), peitä pää Katkaise napanuora sykkimisen jälkeen Ime hengitystiet tarvittaessa Arvioi jäntevyys ja stimuloi Arvioi hengitys ja tue tarvittaessa -KAA-KOO PUH • Rintakehän liike (määrä ja syvyys) kertovat paljon • Intubaatio tarvittaessa (larynx-maski) Arvioi syke ja aloita paineluelvytys, jos tehokas ventilaatio ei nosta sykettä yli 60/min YY-KAA-KOO-PUH • Kuuntele stetoskoopilla vasemmalta puolelta rintakehää, painelu lopetetaan kun syke on yli 60/min , ventilaatiota jatketaan, kunnes syke > 100/min • Kuuntele stetoskoopilla ja tarvittaessa tunnustele napanuorasta • Muista! Älä luovuta, lapsilla on uskomaton kyky toipua