Varhainen sukupolvesta toiseen siirtyv trauma Voiko ketjua katkaista

Varhainen, sukupolvesta toiseen siirtyvä trauma. Voiko ketjua katkaista? Luento Pirpanan koulutuspäivillä 7. 5. 2009 Sinikka Mäkelä

Tärkeä kiintymyssuhde • Kiintymyssuhde on tunnepitoinen suhde kahden ihmisen – vanhemman ja lapsen välillä, joka toimii mallina kaikille tuleville suhteille – Jos lapsi ei muodosta tätä kiintymyssuhdetta jonkun läheisen ihmisen kanssa, hän ei muodosta sitä muunkaan maailman tai ihmiskunnan kanssa – Lapselle se muodostuu tunteesta, että hän on rakastettu ja häntä suojellaan

Turvaperusta • Vauvan läheinen hoitaja on lapselle turvaperusta, jonka luo lapsi hakeutuu aina kokiessaan vaaraa tai epämukavuutta • Vauva tarvitsee tärkeää aikuista voidakseen saada tyynnytystä hankalille tunteille ja vahvistusta positiivisille tunteille, oppiakseen vähitellen säätelemään itse tunteitaan • Vauva toivoo tulevansa hyväksytyksi omine tunteineen

Turvaton kiintymyssuhde • Jos vauva kokee, että turvautuminen vanhempaan onnistuu vain osittain tai vaihtelevasti, jos vauva aistii, ettei esim. kiukkua tai pelkoa ole sopivaa ilmaista, se joutuu luomaan omanlaisen selviytymistrategian vanhemman kanssa • Välttelevässä suhteessa hän joutuu sammuttamaan tunteitaan ja kääntämään ne tottelevaisuudeksi tai tekopirteydeksi • Ristiriitaisessa suhteessa hän voi joutuu liioittelemaan tunteitaan, vastustamaan tai vetoamaan vanhempaan • Vaikeasti ennakoitavassa suhteessa lapsi ei löydä toimivaa selviytymismallia, puhutaan disorganisoituneesta suhteesta • Traumatisoituneen ja turvattoman suhteen rajapinta?

IPP, PIP, (TPP, PTP) CPP, PCP • • • Käyttää kiintymyssuhdelinssiä ja traumalinssiä Toimii lämpimässä ja kunnioittavassa suhteessa vanhempiin Tavoite Auttaa traumatisoitunutta tai vääristynyttä kiintymyssuhdetta Auttaa säätelemään erityisesti kielteisiä tunteita ja lisäämään myönteistä kohtaamista, lämpöä ja reflektiokykyä lapsen ja hänen vanhempiensa ja läheisien hoivaajiensa välillä Trauma on syntynyt suhteessa ja täytyy parantaa suhteessa Viitekehys Pohjautuu kiintymyssuhdeteoriaan, psykoanalyysiin (perhe) Hyödyntää myös kognitiivis-behavioraalista lähestymistapaa Pitää mielessä lapsen kehityksen ja sosiaalisen oppimisen teoriaa Hyödyntää luovia ja toiminnallisia tapoja työstää ongelmia, – leikki, vuorovaikutusinterventiot, video, piirtäminen, musiikki, tanssi jne. • Terapeuttinen muutos pysyy pitkään ja voi vielä kasvaa

Mikä CPP-terapiassa on erityistä? • Moninaisia terapeuttisia modaliteetteja voidaan käyttää terapeuttiseen tavoitteeseen pääsemiseksi; kasvua edistävän vanhempi-lapsi-suhteen vahvistamiseksi • Terapeuttisien ratkaisujen tarkoituksena on muuttaa: – vanhemman ja lapsen mielikuvaa toisistaan/itsestään – sitä käytöstä, joka aiheutti tai vahvisti tuota mielikuvaa • Vanhemman tiedostamaton omien traumojensa toistaminen voidaan tehdä tietoiseksi ja muuttaa sitä • Lapsen vaarallisesti eskaloituva käytös estettävissä (toisten lyöminen, itsetuhoinen käytös)

Miksi muutos on mahdollinen? • Jokainen tietää ja sisimmässään toivoo hyvää yhteyttä toiseen ihmiseen, johon liittyy mielihyvän, rakkauden ja arvostuksen tunteita • Ristiriitojen ratkaisu hyvään lopputulokseen lisää itsetuntoa ja kokemusta onnistumisesta

Terapian portit

Äidin/isän trauma • Trauma voi nousta: • Vanhemman lapsuudesta • Nykyisestä parisuhteesta. Perheväkivalta tuottaa suuren riskin muutenkin vaativaan tehtävään • Vanhemmalla voi olla jo ennestään ahdistuksia, depressio, PSTD • Vanhemmalla vaikeus kontrolloida vahvoja emootioita • Äidin tuskainen mieliala tai parisuhteen hektiset tilanteet vaikeuttavat keskittymistä vauvaan ja estävät lohdutuksen • Vauva tuo trauman pintaan, vanhemman hoitoon – Esim. Vauvan loppumaton itku – Vauva/taapero/pikkulapsi alkaa esittää siinä omaa roolia

Vanhemman kehitys • Vanhempi voi nähdä lapsensa vääristyneesti – Lapsi ei ymmärrä, sillä ei ole mitään hätää – Lapsi on tahallaan ”paha”, epäkunnioittava, ei rakastava – Lapsi on niin söötti, se nyt vaan hakkaa mua huvikseen • Voimattomuutta lapsen ongelmissa tai ylirankaisua, impulsiivisuutta, jotka vahvistavat lapsen käsitystä suhteesta ja ongelmista, avuttomuutta, vihaa ja pelkoa

Kummitukset lastenhuoneessa • Vanhemman käsittelemätön lapsuuden trauma alkaa elää nykytilanteessa – uuden lastenhuoneen näyttämöllä • Vanha ”negatiivi” nykyisen päällä, vaikeus erottaa niitä toisistaan • Transferenssisuhde vauvaan vahingollinen • Transterenssisuhde terapeuttiin voi myös ilmaista vanhemman luottamuspulaa • Lastenhuoneessa on myös ”enkeleitä”

Kummitusten häätämisestä • Kun joku kuulee äidin itkun, äidistä tulee kykenevä lohduttamaan omaa vauvaansa • Muistaminen estää toistamisen sokeasti • Vauvan käytös antaa arvokkaita vihjeitä siitä, mihin voi fokusoida terapiaa • Oma vastatransferenssi antaa myös hyödyllisiä vihjeitä siihen • Lapsi irtoaa vanhemman menneisyyden”koukusta” • Vanhempi pystyy muuttamaan negatiivisen transferenssin lasta kohtaan ja näkee hänet realistisesti ja empaattisesti lapsi taas alkaa luottamaan vanhempaan turvaperustana

Vuorovaikutuksellinen vanhemmuus • • ABC - Kolme koria A Kuri ja autoritaarisuus C Antaa mennä –tyyli B Vuorovaikutteinen neuvottelu; edellyttää tunnekielen käyttöä ja reflektiokykyä • Kasvatuksen tarkoitus on siirtää vanhemman säätely ja rajat sisäiseksi säätelyksi ja rajoiksi

Vauvan/pienen lapsen trauma • • • Kun vauva menettää vanhemmuuden ja jää vastavuoroisuuden ulkopuolelle, joutuu pahoinpidellyksi, on hirvittävien asioiden silminnäkijänä ja kuulijana, nähdessään läheisiinsä ihmisiin tai ympärillään väkivaltaa tai tullessaan seksuaalisesti hyväksikäytetyksi – Hän joutuu sietämättömään kiihtymis- tai ahdistustilaan Ylikuormittuminen lamauttaa psyykkiset selviytymiskeinot ja lapsi tuntee itsensä avuttomaksi ja voimattomaksi, tuntee hajoavansa tyhjyyteen ja Häpeämasennus, erillisyyden, syyllisyyden, hylätyksi tulemisen ja ulkopuolelle jäämisen masennus valtaa lapsen – sen suojaksi voi myös kehittyä maaninen kiihtymistila Traumaattisen tilan aiheuttaja ei perimmältään ole ulkoinen ärsyke, vaan sen käsittelemättömyys (Siltala ym. )

Traumat • Singel –trauma • Traumaattinen kasvuympäristö • Trauman heijastusvaikutukset kiintymyssuhteeseen

Kun perheessä on väkivaltaa • Lapsi, jonka pitäisi voida luottaa vanhemman tarjoamaan turvasyliin, kokeekin vanhemman vaaran lähteenä – konflikti • Itseluottamus ja luottamus toisiin vaarantuvat; pelkoa, kiukkua, pettymyksiä, ylitarkkaavaisuutta • Normaali kehitys joutuu antamaan tilaa ”henkiinjäämisstrategioille” Kiintymyssuhde saa vaurioita • Aggressioita seurannut lapsi käyttää aggressiota todennäköisemmin aikuiselämässä • Ympäristö usein myös väkivaltainen ja köyhdyttävä • Väkivaltaa seuraava lapsi voi joutua kiusatuksi kotona tai koulussa – Kivut, pelot, huuto, esineiden rikkominen, yliherkkyys tietyille äänille, hajuille, näkymille

Pienen lapset toiveet ja pelot • Lapset haluavat miellyttää vanhempiaan • Lapset pelkäävät menettävänsä vanhempiensa rakkauden ja hyväksymisen • Eroahdistus on tämän pelon ilmaus, ei manipulaatiojuoni • Lapset syyttävät itseään ongelmista • Lapsi sanoo ei harjoitellakseen autonomiaa, ei tehdäkseen vanhemmalle kiusaa • Lapset muistavat, erityisesti jos ollut voimakkaita tunteita • Lapset tuntevat voimakkaasti – itkut ja raivarit eivät merkitse pahan perimän esiin tuloa, vaan sitä, että lapsi on vielä kyvytön säätelemään voimakkaita tunteita • Konfliktit ovat välttämättömiä, jopa arvokkaita haasteita toteuttaa vanhemmuutta vaikeina hetkinä – terapiassa myös

Kaltoin kohdellun tai heitteillä olleen vauvan kehityksessä ilmeneviä pulmia • Vauvat ilmaisevat sanojen puuttuessa asioita sensorimotorisen kehityksen häiriöillä ja biologisten rytmien epävakaudella • • Jatkuva, kova itku, vaikeus rauhoittua Motoriset ongelmat Syömisongelmat Uniongelmat Ulostamiseen liittyvät ongelmat Puheen ja jokeltelun loppuminen Tunteiden sammuttaminen, surullisuus, vaisu olemus Vastaamattomuus ikätasoisiin virikkeisiin

Vauvan ongelmien korjaamista yhdessä vanhempien kanssa • Rytmien häiriöt: vauvan trauman vaikutuksen tuominen näkyväksi vanhemmille, ärsykkeiden vähentäminen, vauvan omien keinojen tutkiminen • Terapeutti pyrkii siihen, että vanhempi itse keksii ratkaisun yhteisen uteliaisuuden tilassa • Joskus terapeutti voi mallittaa luvan kanssa

Taaperon kehityksessä ilmeneviä pulmia, kun perheessä on väkivaltaa • Taistelu – pako -defenssit; enemmän mahdollisuuksia motorisen kehityksen vuoksi • • • Levottomuus Onnettomuusalttius Tutkimisen lopettaminen Huono kyky itsesuojeluun Varhaiskypsää itsestä huolehtimista

Taaperon ongelmien ratkaisemista yhdessä vanhemman kanssa • Pelot: – Pelkojen osoittaminen ja ymmärrys (esim. pelko vanhemman katoamisesta) – Yökummitusten häätö – Lapsen traumatyön näkeminen (leikit, piirustukset ym. ) – Vanhemman tukeminen pelkojen säätelyssä – Keskitien löytäminen ääriratkaisujen välillä Itseä vahingoittava tai vaarantava käytös: – Turvallisuuskysymysten työstäminen aidoissa tilanteissa – Pään hakkaamisen ja aggression estäminen ja parempien vaihtoehtojen etsiminen – Vanhemman vääristyneen tulkinnan laajentaminen

Leikki-ikäisen kehityksessä ilmeneviä pulmia, kun perheessä on väkivaltaa • Kyky käyttää kieltä ja symbolista leikkiä lisää mahdollisuuksia ilmaista itseä ja lapsi yrittää aktiivisesti ymmärtää syyseuraussuhteita, usein väärin, syyttäen ja vastuuttaen itseään • Ristiriita vanhemman turvan kaipauksen ja pelon ja kiukun välillä • Ulkoistavat mekanismit: – Aggressio, tottelemattomuus, uhma, raivokohtaukset • • • Äiti voi lapsen mielestä pystyä korjaamaan asiat Lapsi voi samaistua väkivallantekijään, matkia Perheessä on yleistynyt kova kohtelu Lapsi ylitulkitsee vanhemman käytöstä vaaralliseksi Taistelu-pako – hetkellinen voiman tunne pelossa • Vanhempia tai sisaruksia ja kavereita kohtaan • Sisäistävät mekanismit: – Itsesyytökset, ylitarkkaavaisuus, kontrollin tarve, ääretön pelokkuus, vetäytyvyys

Vanhemmuuden ongelmien korjaamista lapsen ja vanhemman kanssa • Lapsen aggressio vanhempaansa kohtaan: – – – • Pieni lapsi tutkii esim. puremalla kaikkea – tulkinnan muutos Tunteiden peilaaminen ja rajaaminen tärkeää Aggression suuntaaminen toisaalle Ymmärrys – tilanneanalyysi (isän tapaaminen) Vanhemman käytöksen peilaaminen (arvostaen, ei nolaten lapsen edessä) Lapsen aggressio kavereita ja sisaria kohtaan: – Ahdistunut kiintymyssuhde, sosiaalisten taitojen puute, huono frustraationsietokyky ja väärin tulkitut viestit syynä – Sisaruskateudessa pelko, että vanhempi suosii toista – Muksuoppi – ”käsien selän takana pitämisen taito” • Kontrollin tarve, pelokkuus: – Lapsen vapauttaminen lapseksi, turvallisuudesta huolehtiminen, lapsen kanssa kulkeminen, kunnes lapsi on luottavaisempi

Vanhemman liian kovan kurin kanssa työskentely • Fyysinen kurittaminen: – Erityisesti vahingollista lapsille, jotka kokeneet tai nähneet väkivaltaa – ylivalppaita ja ylireagoivia – Keskustelu kurin tehosta ja vanhemman motiiveista – avoimemman tilan tarjoaminen keskustelemalla (haluatko lapsesi pelkäävän? ) – Lapsen kehitystaso (potkiva vauva) • Lapsen nimittely, halventaminen ja alistaminen: – Terapeutilla ristiriitaa ymmärtää vanhemman ja lapsen tuskaa samanaikaisesti – Kulttuurin vaikutus ja väärin näkemisen avaaminen

Arviointi • • • Vanhemman kuvaus lapsesta ja perhetilanteesta Lapsen kehityshistoria ja oireet Vuorovaikutuksen arviointi Lapsen havainnointi vuorovaikutuksessa terapeuttiin/arvioijaan Ainakin 2: ssa eri kontekstissa; koti-päiväkoti, vapaa leikkistrukturoidut tehtävät • Perheen kulttuurin ja sosioekonomisen ympäristön arvio ja näiden vaikutusten arviointi suhteessa perheen lapsenkasvatuksen pulmiin

Terapian edellytykset • Työryhmä • Työnohjaus + oma terapia tai mahdollisuus työstää omaa vanhemmuuttaan • Koulutus • Videon käyttömahdollisuus • Arviointimenetelmien tuntemusta • Terapiatila, joka vapauttaa leikkiin ja lattialla oloon • Sopivia leluja, jotka mahdollistavat myös traumaattisten kokemusten työstämistä

Lähteitä • Fraiberg(1975): Ghosts in the Nursery • Lieberman, Van. Horn(2008): Psychotherapy with Infants and Young Infants • Lieberman Van Horn(2005): Don´t hit my mummy • Joy Osofsky(2007): Young Children and trauma • Green(2001): The explosive child