Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi Antti Karisto 17 11 2016

Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi Antti Karisto 17. 11. 2016 APC – ikä, aika ja sukupolvi antti karisto

Luennon sisältöä: APC-ongelma: vaikeus erottaa iän (Age), ajan (Period) ja sukupolven (Cohort) vaikutukset toisistaan Mitä sukupolvet ovat? Esimerkki yhteiskunnallisesta sukupolvesta: suuret ikäluokat antti karisto

aa, pee, cee… Age, Period, Cohort ikävaikutus ajankohtavaikutu kohortti- tai sukupolvivaikutus Esimerkkejä: sinuttelu, alkoholinkäyttö, rock, matkailu antti karisto

antti karisto

Leena Jaakkola havaitsi, että eläkkeellä jo pitempään olleet suosivat teitittelyä, mutta suuriin ikäluokkiin kuuluvat kuusikymppiset pikemmin sinuttelua. Mistä tässä on kyse? antti karisto

Jos kyse on ikäilmiöstä, suuriin ikäluokkiin kuuluvatkin siirtyvät vanhetessaan suosimaan teitittelyä. Jos kyse on sukupolvi-ilmiöstä, näin ei tapahdu. Vapaamielisinä ja mutkattomina itseään pitävät suuret ikäluokat suosivat sinuttelua vanhempinakin, mutta muut sukupolvet voivat suosia enemmän teitittelyä. Voi myös olla niin, että sinuttelun yleistyminen ja puheen epämuodollistuminen on yleinen trendi eli aikavaikutuksen tulosta. antti karisto

”Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle käytetyn alkoholin määrä kasvaa edelleen” (Lahden kaupungin hyvinvointikertomus, käsikirjoitus, 2008) Kasvaako? Voi olla niinkin, että väestön vanhetessa alkoholin kokonaisuuskulutus vähenee (ikävaikutus), vaikka kulutus eläkeläisten keskuudessa kasvaa (sukupolvivaikutus). Aikavaikutuksiakin on. antti karisto

Esimerkkinä rock ajan ilmiö? (muoti) ikäilmiö? (nuorisomusiikkia) vai sukupolvi-ilmiö? (musiikkia, jota sen makuun päässeet sukupolvet kantavat vanhetessaankin mukanaan) antti karisto

antti karisto

APC-ongelma ja erilaiset tutkimusasetelmat poikkileikkaustutkimukset pitkittäis- tai seurantatutkimukset (samanikäisiä) kohortteja koskevat vertailut antti karisto

Poikkileikkaustutkimuksen (sarakkeet), seurantatutkimuksen (rivit) ja kohorttivertailun (diagonaali) asetelmat tutkimusvuosi kohortti 1980 1990 2000 2010 2020 s. 1920 60 70 80 90 100 s. 1930 50 60 70 80 90 s. 1940 40 50 60 70 80 s. 1950 30 40 50 60 70 s. 1960 20 30 40 50 60 antti karisto

Onko APC-ongelma ratkaisematon? tutkimusvuosi 1980 1990 2000 2010 2020 kohortti s. 1920 60 70 80 90 100 s. 1930 50 60 70 80 90 s. 1940 40 50 60 70 80 s. 1950 30 40 50 60 70 s. 1960 20 30 40 50 60 antti karisto Poikkileikkausasetelmassa ei varmuudella pystytä erottamaan iän ja kohortin vaikutusta toisistaan. Seuranta-asetelmassa ei pystytä erottamaan iän ja periodin vaikutusta toisistaan. (Samanikäisiä) kohortteja vertailevassa asetelmassa ei pystytä erottamaan kohortin ja periodin vaikutuksia.

• APC-ongelman ratkaisun on sanottu olevan mahdotonta, sillä iän, sukupolven ja ajan vaikutukset kietoutuvat toisiinsa. Millään aineistolla ei voida täsmällisesti sanoa , mikä on minkin vaikutus. • Voidaan kuitenkin järkeillä. antti karisto

Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimuksen aineistoasetelma 6 -30 92 rt 1 o Coh 0 36 -4 rt 19 oho C 0 46 -5 C rt 19 oho

Ulkomailla viimeisen vuoden aikana käyneiden prosenttiosuudet iän ja sukupuolen mukaan miehet naiset 52– 56 vuotiaat 53 57 62– 66 vuotiaat 49 51 72– 76 vuotiaat 39 37 (Karisto & Konttinen 2004, 147) antti karisto

Millä vuosikymmenellä vastaaja on tehnyt elämänsä kaukomatkan (kysely v. 2002) Eri kohortit ovat tehneet sen eri-ikäisinä, mutta samana ajankohtana. Matkailu näyttäisi olevan vähintään yhtä lailla aikaan kuin ikään tai sukupolveen liittyvä ilmiö antti karisto

Ulkomailla vuoden aikana matkustelleiden prosenttiosuudet iän ja sukupuolen mukaan vuosina 2002 ja 2012 2002 Miehet 82– 86 y 72– 76 y 62– 66 y 52– 56 y Naiset 82– 86 y 72– 76 y 62– 66 y 52– 56 y 38 48 52 35 51 56 2012 24 48 52 20 48 64 antti karisto

Ulkomailla vuoden aikana matkustelleiden prosenttiosuudet iän ja sukupolven mukaan vuosina 2002 ja 2012 2002 Miehet 82– 86 y 72– 76 y 62– 66 y 52– 56 y Naiset 82– 86 y 72– 76 y 62– 66 y 52– 56 y 38 48 52 35 51 56 2012 24 48 52 20 48 64 antti karisto

antti karisto

Tanskalaistutkimus siitä, miten sosiaalinen tausta vaikuttaa koulutukseen ja miten koulutus vaikuttaa elämänuriin. Tutkittavana vuonna 1954 syntynyt kohortti, jota seurattiin vuonna 1968, jolloin he olivat 14 -vuotiaita vuonna 1976, jolloin he olivat 22 -vuotiaita vuonna 1992, jolloin he olivat 38 -vuotiaita 14 -vuotiaina tutkittaville tehtiin lahjakkuutta mittaava verbaalinen testi. Testissä lahjakkaimpaan kolmannekseen luokitelluista toimihenkilöperheiden pojista puolet ja tytöistä neljännes hankki myöhemmin korkea-asteen koulutuksen. Yhtä hyvän testituloksen saaneista työläisperheiden pojista joka kymmenes ja tytöistä joka sadas sai korkeaasteen koulutuksen. Erik Jorgen Hansen: En generation blev voksen. Den forste velfaerdsgeneration. Socialforskningsinstitutet, Rapport 95: 8, Kobenhavna 1995. antti karisto

Seurantatutkimukset vaativat aikaa ja rahaa. Siksi tehdään myös rekisteriseurantaa, retrospektiivisiä seurantatutkimuksia ja laadullisia seurantatutkimuksia. antti karisto

Sukupolvista puhutaan kahdessa merkityksessä: Perhesukupolvet koostuvat isovanhempien, vanhempien ja lasten ketjuista. Yhteiskunnalliset sukupolvet koostuvat kohorteista eli samoihin aikoihin syntyneistä ihmisistä, joilla on yhteisiä elämänkokemuksia ja sukupolvitietoisuutta, tunne kuulumisesta samaan sukupolveen. antti karisto

Perhesukupolvien välit ajatellaan n. 30 vuoden pituisiksi, mutta nekin voivat vaihdella: esimerkissä on neljään peräkkäiseen sukupolveen kuuluvien syntymävuodet kolmessa eri perheessä

Kohortti ja sukupolvi ovat eri asioita Kohortti on väestökäsite: se muodostuu samaan aikaan syntyneistä. (Yhteiskunnallinen) sukupolvi on sosiologinen käsite: se on jotakin enemmän kuin kohortti. Ollakseen sukupolvi samaan aikaan syntyneiden on muodostettava kokemuksellinen yhteisö tai sosiaalinen ryhmä, jolla on yhteisiä elämänkokemuksia, jaettua kokemusmaailmaa ja tietoisuus samaan sukupolveen kuulumisesta. antti karisto

”Sukupolvi on kohortti, joka konstituoi itselleen kulttuurisen identiteetin ja jolla sitä kautta on kollektiivina yhteiskunnallista merkitystä” (June Edmunds & Bryan S. Turner: Generations, Culture and Society, 2002). antti karisto

Karl Mannheim: Sukupolven synnyn kannalta tärkeitä ovat avainkokemukset, joita kohdataan formatiivisessa iässä, noin 17 -vuotiaina. antti karisto

Ehkä avainkokemuksia voi syntyä muulloinkin kuin nuoruudessa. Eikä avainkokemusten tarvitse olla suuria yhteiskunnallisia tapahtumia. Pienemmätkin asiat voivat vaikuttaa: mitä musiikkia kuunneltiin, mitä elokuvia katsottiin, mitä kirjoja luettiin… antti karisto

”Selvästikin oli tuuria olla herkässä iässä juuri 1960 -luvun lopussa, eikä esimerkiksi 10 tai 20 vuotta myöhemmin. 1970 luvun lopulla hengenravinto olisi koostunut Abbasta, Baccarasta ja Speden elokuvista. 1980 -luvun lopulla olisi istuttu elokuvissa katsomassa sellaisia merkkiteoksia kuin Poliisiopisto 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 tai Beverly Hills kyttä 1 ja 2. Silloin olisi ollut iso riski ryhtyä miljönääriksi. Jos taas olisi ollut nuori vuosituhannen vaihteessa, tyttöystävä olisi jättänyt mentyään armeijaan. Itsellä housunpersukset olisivat roikkuneet polvissa, eikä tyylikkäästä vetelyydestä olisi ollut tietoakaan. ” Antti Karisto: Veteliä soulveljeksiä. Teoksessa ”Yksi piano vai kymmenen lehmää. Kirjoituksia arjen ilmiöistä”, Gaudeamus 2010. antti karisto

Matti Virtanen on puhunut “sukupolvifraktioista” tähdentäessään sitä, että samaan sukupolveen kuuluvat voivat kokea samat tapahtumat eri tavoin ja antaa niille päinvastaisiakin merkityksiä antti karisto

antti karisto

Sukupolvitietoisuus ei synny itsestään vaan se on synnytettävä. Tarvitaan sukupolven “diskursiivinen läpimurto”, mediajulkisuudessa muotoiltu kuva sukupolvesta, johon tämän jälkeen voidaan liittää omia kokemuksia ja muistoja (Purhonen 2007). antti karisto

Esimerkki yhteiskunnal-lisesta sukupolvesta – suuret ikäluokat antti karisto

Ketkä suuriin ikäluokkiin kuuluvat? antti karisto

Syntyneiden määrä kuukausittain, vuodet 194550 antti karisto

Syntyneiden määrä päivittäin, elokuu – lokakuu 1945 (estimoinut Pekka Myrskylä TK) antti karisto

Syntyneiden määrä vuosittain, 1940– 2003 antti karisto

Suomalaisten suurten ikäluokkien ominaispiirteet 1) syntyivät välittömästi sodan jälkeen 2) suhteellisesti suurempia kuin muualla 3) muodostavat sukupolven 4) ei ”kaikusukupolvea”, uusia suuria ikäluokkia antti karisto

Suurille ikäluokille ehdotettuja sukupolvimääreitä tungossukupolvi onnekas sukupolvi märkä sukupolv. I nuorisosukupolvi nivelsukupolvi radikaali sukupolvi valta-asemiin jämähtänyt tulppasukupolvi ahne sukupolvi antti karisto

Suurten ikäluokkien (1945– 50 syntyneiden) prosenttiosuus eri eliittiryhmiin kuuluvista 1991 politiikka 20 hallinto 10 elinkeinoelämä 15 järjestöt 19 media 26 tiede 19 kulttuuri 25 koko valtaeliitti 18 2001 26 41 51 45 37 25 38 (Lähde: Borg & Ruostetsaari 2002, 56: taulukko 5) antti karisto

OPPIMISPÄIVÄKIRJATEHTÄVÄ, 17. 11. Kuvaa arkielämän sukupolvittaista muutosta esimerkiksi pohtimalla, millaista oli omien vanhempiesi ja isovanhempiesi elämä sinun iässäsi ja miten se erosi omasta elämästäsi. Voit keskittyä yhteenkin ilmiöön, esimerkiksi opiskelu- ja työhistoriaan, perhe-elämään, matkusteluun tai johonkin muuhun elämänpiirin laajuudesta kertovaan osoittimeen. antti karisto