uusliberalismi ja uuskonservatismi ideologioiden kuolema 1 taloudellinen kasvu

uusliberalismi ja uuskonservatismi

ideologioiden kuolema 1. taloudellinen kasvu poistaa poliittiset vastakkainasettelut 2. demokraattinen järjestelmä kuolettaa ideologiat; muodostuu yli-ideologia 3. kauhun tasapaino lieventää ideologiat 4. yhteiskuntatieteiden kehitys ratkaisee yhteiskunnalliset ongelmat, eivätkä ne enää aiheuta ideologisia ristiriitoja

liberalismin ja konservatismin kehitys • liberalismi – negatiivinen vapauden määritys – Thomas Hill Green: onko vapaus aina hyväksi? • tietynlainen yhteiskunnallinen sääntely hyvästä • konservatismi – tukeutui valtioon – valtio järjestyksen ylläpitäjä uudistuspyrkimyksiä vastaan – muutokset ↔ arvot – sosiaalikonservatismi: valtion on huolehdittava siitä, ettei synny suoranaista kurjuutta – protektionismi

Keynesin talouspolitiikka • John Maynard Keynes (1883 -1948) – General Theory (1936) – englantilainen taloustieteilijä • kahdenlaista rahaa: tuottavaa ja ei-tuottavaa • taloudellisessa kriisissä valtion lisättävä tuottavaa pääomaa → eletään yli varojen • säästettävä noususuhdanteen aikaan • yhteiskunnan ylläpidettävä peruspalveluja: hyvinvointivaltio – sosiaalisesti ankkuroitunut liberalismi • vallitseva talouspoliittinen suunta 1960 -luvun lopulle asti

uusliberalismi • alettiin soveltaa 1970 -luvun alussa • taloudellinen ihminen (homo aeconomicus) – perinteinen liberalismi: jokainen normaalisti kehittynyt aikuinen, jota ulkoiset lait, säädökset tai ennakkoluulot eivät pakota eivätkä ehkäise on pätevä kaikissa tilanteissa päättämään, mikä on parasta itselleen – uusliberalismi lisäsi tähän: ihmisen kaikki päätökset perustuvat rationaaliseen laskelmaan

uusliberalismi • Friedrich von Hayek (1899 -1992) • Milton Friedman (1911 -2006) – vastusti keynesiläistä talouspolitiikkaa – kannatti perinteistä liberalismia – taloudellisessa kriisissä kaikkien tulee säästää – monetaristi: rahan määrä ratkaisee taloudellisen kriisin ja korkeasuhdanteen kulun – ei ole kahden laista rahaa • vahva yksityinen omistusoikeus, vapaat markkinat, vapaakauppa • valtion tehtävä on luoda ja vaalia sellaista järjestelmää, joka takaa uusliberaalit taloudelliset oikeudet ja vapaudet • valtion ei tule puuttua markkinoiden toimintaan • yhteiskunnallisen sosiaalituen purkaminen

uusliberalismi • valtion on suosittava vahvaa yksityisomistuksen suojaa, laillisuusperiaatetta ja vapaiden markkinoiden instituutioita • liiketoiminnan ja suuryritysten vapaus • yksityisyritteliäisyys ja yrittäjähenkisyys tuottavat innovaatioita ja vaurautta • tavoitteena jatkuva taloudellinen kasvu, joka koituu kaikkien hyväksi • keskeinen tavoite omaisuuden yksityistäminen • kilpailun edistäminen yhteiskunnan asettamia rajoitteita poistamalla • epäluulo demokraattista päätöksentekoa kohtaan

uusliberalismi • uusliberalistista politiikkaa harjoitettu Chilessä 1973 vallankaappauksen jälkeen Isossa Britanniassa (Margaret Thatcher) ja Yhdysvalloissa (Ronald Reagan ja muut republikaanit) – valtiollisten ja kunnallisten menojen leikkaaminen – yhteiskunnallisten palvelujen yksityistäminen – tietyt yhteiskunnan elimet hyväksyttäviä: armeija, poliisi, tuomioistuimet

anarkokapitalismi • kapitalistiset instituutiot välttämättömiä yksilön vapauden edellytyksinä • vapauden mahdollistavat instituutiot: yksityisyrittäjyys, yksityisomistus, vapaaehtoisuus, vapaat markkinat • ihmisen toimintaa ohjaavat luonnonoikeudelliset periaatteet • ultra-anarkistit – täysin kielteinen asenne valtiota kohtaan – kaikki yhteiskunnassa järjestettävä yksityisesti – ihmistä ei saa pakottaa mihinkään – David Friedman (1945 -) • minimalistit – jonkinasteista valtiota tarvitaan takaamaan yksilön vapaus – Robert Nozick (1938 -2002)

uuskonservatismi amerikkalainen ilmiö, republikaanien ideologia Irving Kristol (1920 -2009) samat taloudelliset periaatteet kuin uusliberaaleilla valtio uuskonservatiivisten uudistusten toimeenpanija verojen leikkaaminen, jolla stimuloidaan taloudellista kasvua • taloudellinen kasvu ensisijainen suhteessa demokratiaan • sosiaaliset palvelut eivät kuulu valtion tehtäviin • • •

myytit • ihmiset tarvitsevat myyttejä: uskonto, kansakunta • uskonto keskeinen osa uuskonservatiivien ajatusmaailmaa – voimakas kristinuskoon pohjautuva moralismi (kouluopetus, kirkon ja valtion suhde, moraalittomuuden vastustus) • myytti suuresta ja voimakkaasta isänmaasta – motivoidaan suuren sotavoiman tarve – uuskonservatiivisen ulkopolitiikan keskeiset teemat (Kristol): • patriotismi on luonnollinen ja terve asenne • maailman hallituksen vastustaminen • valtiomiehen tulee kyetä erottamaan ystävät vihollisista

kansallinen intressi • • • ei mikään maantieteellinen termi pienellä kansalla kansallisen intressin rajat valtion rajat → puolustuksellinen ulkopolitiikka isolla kansakunnalla isot intressit → ulkopolitiikka aktiivista ideologisen valtion intressit ideologisia – Yhdysvalloilla länsimaisen demokratian ideologia → puolustaa sitä kaikkialla mailmassa