Utopia demokraattisesta markkinataloudesta demokratian idea on tasaarvo jokaisen

Utopia demokraattisesta markkinataloudesta • demokratian idea on tasa-arvo, jokaisen vapaus määritellä omat arvonsa • demokratia ei ole niinkään kansan valtaa kuin rakenteellista vallattomuutta • demokratiassa ei voida enemmistöllä tai yksimielisyydelläkään valita ylintä ideologiaa (Hitler, Neuvostoliitto, muslimimaat) • demokratiassa ei myöskään voi olla kaikenkattavaa talousideologiaa (ei kasvua eikä vihreyttä)

Kasvuideologiaan perustumaton talous • kasvuideologiattomuus tarkoittaa kasvuneutraaliutta; yhteiskunta ei ohjaa taloutta kasvuun vaan yhteinen talous muodostuu (alhaalta päin, demokraattisesti) kansalaisten omien arvostusten ja pyrkimysten ohjaamana • yhteiskunta ei suosi tuotannollisia tekoja tuottamattomiin nähden eikä erityisin palkinnoin kannusta ihmisiä vaurastumaan • yhteiskunta ei myöskään estä ihmisiä vaurastumasta, mutta omaa taloutta ei saa kasvattaa toisilta pois ottamalla tai toisten vaurastumiselle esteitä asettamalla.

Kasvuideologiattomassa yhteiskunnassa talous on demokraattista • talous on yksilöiden välistä, alhaalta ohjautuvaa markkinataloutta • yksilöiden välisyys tarkoittaa sitä, ettei yrityksille anneta mitään erityiskohtelua • alhaalta ohjautuvuus tarkoittaa kuluttajien, periaatteessa ostajien puolelta ohjautuvuutta, mikä toteutuu kun jokainen myyjä suhtautuu tasapuolisesti kaikkiin ostajiin (yleinen ja yhtäläinen äänioikeus) • markkinatalous tarkoittaa mm. sitä, että kaupankäynti on vapaata ja markkinatiedot eli tuotteiden hinnat ja laadut ovat kaikille vapaata tietoa • kaupankäyntioikeuksia ei ole kaupan

Ellemme usko kasvuideologiaan meillä ei ole mitään perusteita • osakeyhtiöjärjestelmään pörsseineen ja optioineen • yhtiöverojärjestelmään, jossa tuotannon tekijät, mm. raaka-aineet, energia ja mainonta voidaan saada verottomiksi vähentämällä kulut verotettavista tuloista • kaupallisiin tekijänoikeuksiin, patentteihin ja muihin yksinoikeuksiin • kauppa- ja omistussalaisuuksiin, joilla vastuita ja rahoja siirretään piiloon muilta • siis juuri niihin järjestelmiin, jotka tekevät rikkaista yhä rikkaampia ja syrjäytyneistä yhä syrjäytyneempiä • juuri niihin järjestelmiin, joiden ylläpito vaatii yhä suurempia uhrauksia luonnolta

Miksi sitten noudatamme kyseisiä kasvuun tähtääviä järjestelmiä? • pääasiassa siksi, että muutkin niin tekevät ja kilpailussa on pärjättävä (asevarustelu) • talouskasvu on tuonut paljon hyvää ja uskotaan, että se ratkaisee myös köyhyyden ja luonnonsuojelun ongelmat • kasvusta hyötyvä ja asioista päättävä eliitti (aateli) ei halua kuullakaan muutoksesta, joka vaarantaisi sen aseman • tavalliset kansalaiset uskovat, että nykymuotoinen markkinatalous jo edustaa vapauden huippua ja jokainen voi siinä menestyä ja vaikuttaa haluamallaan tavalla • kapitalismin vastakohdaksi ymmärretään edelleen sosialismi, talouden ylhäältä päin ohjaaminen, vaikka vastaus on tasan päinvastainen

Entä sitten? • uusi ajatus köyhyyskeskusteluun: markkinoiden demokratisointi • eivät tarkoita sitä, että demokraattisesti päätetään tavoitteista, joihin ylhäältä ohjatusti pyritään, vaan sitä, että markkinoiden annetaan ohjautua alhaalta antamalla jokaiselle ostajalle sama ostamisen vapaus • kysymys on siitä, haluammeko talouteen demokratiaa, yritysten valtaa vai valtioiden valtaa? (haluammeko demokratiaa, aateliston valtaa vai sosialismia) • kansainvälinen demokratia voi toteutua vain markkinoiden demokratiana • luonnon suojeleminen on helpompaa, jos yleinen kasvupaine ei ole niin kova