URHEILUHIERONTA SUOMALAISEN VALMENNUSJRJESTELMN JUURI Kalle Rantala erikoistutkija Urheilumuseo

URHEILUHIERONTA – SUOMALAISEN VALMENNUSJÄRJESTELMÄN JUURI Kalle Rantala erikoistutkija, Urheilumuseo jatko-opiskelija, JYU @Rankalle Keen on Massage: The Finnish Way to Olympic Success in the Twentieth Century. The International Journal of the History of Sport

’AAPO HIEROO’ (Seitsemän veljestä, Gallen-Kallelan kuvitus) Kalle Rantala 14. 6. 2021

KANSANOMAISEN HIERONNAN MEDIKALISOITUMINEN Helsingin yliopiston 1. voimistelunopettajakurssin valmistuneet 1883 ja opettajia Tohtori Yrjö Taskisen yksityinen hieromaklinikka Jyryn salissa 1911. Kuvassa mm. ammattipainija August Jokinen. Kalle Rantala 14. 6. 2021

URHEILU – ITSEHIERONNASTA MUIDEN HIEROTTAVAKSI Opaskirjoissa • päivittäistä itsehierontaa (Allén 1904, Müller 1904, Pihkala 1908, …) • ”Jotta hieronnalla on riittävästi vaikutusta, pitää jonkun toisen hieroa…” (mm. Frostell 1910) J. P. Müller esittelee itsehierontaa 1911, Dansk filmarkiv Kalle Rantala 14. 6. 2021

HANNES KOLEHMAINEN 1912 • Modernisoi harjoittelun ammattimaiseksi ja kokonaisvaltaiseksi ryhmätyöksi • Viljam Kolehmainen: manageri ja valmentaja • Yrjö Koivistoinen: paras ystävä, päivittäinen hieroja, psykologi Arvi Kokkonen, Yrjö Koivistoinen, Hannes Kolehmainen ja Albin Stenroos 1914 Kalle Rantala 14. 6. 2021

PAINIJAT 1914 • ”Haluamme hierontaa, emme teoreettista opetusta. ” • Valmennuksen arvostus oli pientä, hieronta nähtiin merkityksellisempänä Joppe Ryhänen Koivistoisen hierottavana 1920 -luvulla Kalle Rantala 14. 6. 2021

HUIPPU-URHEILUN VALMENNUSJÄRJESTELMÄ MUOTOUTUI 1910– 30 -LUVUILLA (RANTALA 2014, 2017, 2019 A, 2019 B) Hieronta vakiintui osaksi, koska • huippujen esimerkki • ammattivalmentajien näkemys • helposti järjestettävissä monelle • sopi eri lajeihin • muuntui urheiluhieronnaksi Olympiavalmennusleiri Lohjalla 1920 Kalle Rantala koulutuksen myötä (Yrjö Kokko) 14. 6. 2021

TRADITIO • Urheilijat vaihtuivat, hieronta jatkui • Kritiikki laimeaa, koska menestys painoi taustalla ja samat ihmiset pitkiä aikoja valmennuspositioissa (esim. Veli Saarinen, Armas Valste) • Urheilulääketieteen voimistuminen 1970 -80 -luvuilla alkoi kyseenalaistaa käytäntöjä • Traditio ja paras käytäntö eivät ole synonyymeja Kalle Rantala 14. 6. 2021

Rantala, K. 2019. Keen on Massage: The Finnish Way to Olympic Success in the Twentieth Century. The International Journal of the History of Sport. https: //doi. org/10. 1080/09523367. 2019. 1633309 KIITOS! Päälähteet: SVUL: n arkisto Urheiluhierojien päiväkirjat ja haastattelut Suomen Urheilulehti 1898 -1940 Valmennus- ja hieromakirjallisuus 1800– 1900 -luvuilta Kuvat: Urheilumuseo, Kansallisgalleria, Dansk Filmarkiv. Kalle Rantala 14. 6. 2021