Uraanin kytt energianlhteen Uraani Ydinvoima AnnaStiina ja Viivi

Uraanin käyttö energianlähteenä Uraani – Ydinvoima Anna-Stiina ja Viivi

Ydinenergian tuotanto • Ydinvoimalaitoksissa uraaniin varastoinutta ydinenergiaa käytetään veden keittämiseen, josta syntynyt höyry pyörittää voimalaitoksen generaattoria. • Liike-energia muuttuu generaattorin avulla sähköenergiaksi. • Ydinvoimalaitoksissa syntyy vaarallista ydinjätettä, joka sijoitetaan syvälle kallioperään. • Voimakkaimmin ydinvoimaa rakennetaan Intiassa ja Venäjällä.

Uraani ydinvoiman lähteenä • Maailmassa on 440 ydinvoimareaktoria, joista neljä sijaitsee Suomessa on siis kaksi ydinvoimalaa, joissa molemmissa on kaksi reaktoria. Ne sijaitsevat Loviisassa ja Aurajoella. Ydinvoimalla tuotetaan noin neljäsosa kaikesta sähköstä ja kokonaisenergiasta vajaa viidennes. • Ydinvoima syntyy radioaktiivisista alkuaineista kuten uraanista. Uraania käytetään pääasiassa sähkön tuotannossa, mutta sitä käytettiin myös ydinaseissa kylmän sodan aikana. • Uraania on maankuoressa paljon, jopa 4 grammaa 1000 kilogrammassa. Voimalaitoksissa käytettyä uraania voi rikastaa uudelleen.

• Ydinvoima on tällä hetkellä vesivoiman ohella merkittävin päästöttömän sähköntuotannon muoto. Ydinvoimalla on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sen hiilidioksidipäästöjen määrää voi havainnollistaa vertaamalla niitä vältettyjen päästöjen määrää tieliikenteessä. Euroopassa tuotetulla ydinvoimasähköllä on vältetty yhtä suuret päästöt kuin Ranskan, Saksan, Italian, Espanjan, Ison-Britannian ja Puolan tieliikennepäästöistä yhteensä syntyy. • Tulevaisuudessa ydinvoimaloissa uraanin käyttö saatetaan korvata thoriumilla. Uraania tarvittaisiin vain reaktorin käynnistämiseen ja ylläpitämiseen. Thoriumia löytyy luonnosta 550 -kertainen määrä uraniin nähden. Thoriumin avulla voitaisiin polttaa ydinaseiden plutoniumia energiaksi, jolloin thoriumin avulla ei voida tuottaa asekelpoista materiaalia.

HYÖDYT • Ydinvoima tuottaa tasaisella teholla suhteellisen edullista sähköä. • Oikein toimiessaan voimalat ovat lähes saasteettomia. Niistä ei vapaudu päästöjä ilmakehään. • Ilmastonmuutos voidaan pysäyttää maailmanlaajuisesti vain ydinvoiman avulla.

HAITAT • Ongelmana on radioaktiivisten aineiden ja käytetyn polttoaineen käsittely ja loppusijoitus. • Ydinvoimareaktoreiden käytössä on myös turvallisuusriski. Reaktori voi esimerkiksi ylikuumeta ja räjähtää lämmönnousun seurauksena. Onnettomuuden riski on kuitenkin niin pieni, ettei ydinvoiman käyttöä kannata lopettaa sen takia. • Uraanin louhinta ja rakastaminen aiheuttaa ympäristövaikutuksia.

Ydinvoimalaonnettomuudet Jokin ulkopuolinen tekijä, reaktorin turvallisuusmääräysten laiminlyöminen tai esimerkiksi sähkövika voivat aiheuttaa vian ydinreaktorissa. Pienikin vika voi tuhota koko ydinvoimalaitoksen ja sen ympäristön elinkelvottomaksi radioaktiivisen säteilyn takia. - Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus on pahin ikinä tapahtuneista ydinvoimalaonnettomuuksissa. Onnettomuuden aiheutti vakavat puutteet laitoksen valvonnassa, turvallisuudessa ja suunnittelussa. Ydinvoimalassa tehtiin reaktorille koe, jota varten voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmä kytkettiin pois päältä, koska se olisi estänyt kokeen tekemisen. Kokeessa oli tarkoitus selvittää pystyykö hidastuva generaattori tuottamaan sähköä jäähdytysjärjestelmälle niin kauan että varajärjestelmät saadaan päälle. Reaktori kuitenkin ylikuumeni, kun jäähdytysjärjestelmä ei käynnistynyt ja reaktori räjähti. Tsernobylin onnettomuudesta tuli kuluneeksi 31 vuotta 26. Huhtikuuta. Onnettomuudessa kuoli välittömästi muutama työntekijä ja akuutti säteilysairaus diagnosoitiin noin 130 henkilöllä, ja heistä noin puolet kuolivat lähivuosina. Onnettomuuden jälkeen on tutkittu noin 60 000 pelastustyöntekijän sairauksia. Luvut vaihtelevat suuresti lähteestä riippuen mutta kaikkiaan säteilyyn ja sen aiheuttamiin sairauksiin, esimerkiksi syöpään, on menehtynyt jopa satoja tuhansia tai lähes miljoona ihmistä.

Fukushima 11. maaliskuuta 2011. • Ydinvoimalaonnettomuuden aiheutti Sendain maanjäristys, josta seurasi tsunami. Niiden takia kolme ydinreaktoria sammui ja pääsähköverkon pimentyessä voimalan piti käyttää varageneraattoreita. Tsunamin jälkeen myös varageneraattorit lakkasivat toimimasta, jolloin ykkösreaktorin jäähdytys lakkasi toimimasta, reaktorin ydin ylikuumeni ja aiheutti säteilyvaaran. Myöhemmin myös kahden muun reaktorin jäähdytysjärjestelmät pettivät. Kaksi tulipaloa ja kolme räjähdystä nostivat säteilylaskeuman ylempiin ilmakerroksiin ja se levisi tuhansien kilometrien päähän. • Onnettomuudessa ei kuollut yhtään ihmistä, mutta 160 ihmisen epäillään altistuneen vaaralliselle säteilylle.

Kystymin ydinonnettomuus 29. Syyskuuta 1957. Majak on ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitos Venäjällä Tseljabinskin alueen pohjoisosissa. Alueella oli aikanaan viisi ydinreaktoria, sittemmin se tunnetaan ydinjätteet varastointi ja jälleenkäsittelylaitoksena. Aluetta pidetään yhtenä maailman saastuneimpana alueena, koska siellä on tapahtunut useita ympäristökatastrofeja. Kystymin ydinonnettomuus oli maailman kolmanneksi pahin. Laitoksessa räjähti jätesäiliö, joka sisälsi voimakkaasti radioaktiivista jätettä. Räjähdys johtui säiliön jäähdytysjärjestelmän viasta. Onnettomuudessa ei menetetty ihmishenkiä.