Unkarin kansallislaulu tausta sislt merkitys Bertalan Galambosi Esitetty

Unkarin kansallislaulu tausta, sisältö, merkitys Bertalan Galambosi Esitetty: Mikkeli Suomi-Unkari Seuran 45 vuotisjuhlassa, Mikkeli-sali

Suomen ja Unkarin lippu Suomen kansallisvärit ja lippu Unkarin kansallisvärit ja lippu

Unkarin ja Suomen vaakunoita

Unkarin kansallislaulu – Hymni Lauletaan 1. säkeistöä

Kansallislaulujen synnyn samankaltaisuuksia SUOMI • Runo : Johann Ludvig Runeberg • 1846 • Suomennos: 1889 m P. Canader • Melodia: • Friedrich Pacius 1848 • 1. esitys: 1848 31. 5. Floran päivä, Helsinki • Runo: • Ferenc Kölcsey • 1832 • Melodia: • Ferenc Erkel 1844 • 1. esitys: 1848. elokuu. 20. (1844. elokuu 10)

Floran Päivä 1848 13. 5. Kumpulan Toukoniityille. Juhlapuhujat Fredrik Cygnaeus ja Zacharias Topelius

Maamme-laulun muistomerkki Helsingissä (Erik Bryggman ja V. Jansson) : Runeberg, Pacius, Topelius, Cygnaeus pronssiset medaljongit

Mitä laulettiin Suomessa ennen Runebergin Maamme -laulua? • 1772. Kustaa III, vallankaappaus sotilasmarssi • 1813. J. Juteini: Laulu Suurelle Ruhtinaalle • Z. Topelius- Marseilles parafraasi (kielletty) • 1848. Runeberg. Maamme laulu • Sibelius: Finlandia

Mitä laulettiin ennen kansallislaulua Unkarissa? • Katolilaiset: Boldogasszony Anyánk hymni • Reformaatit: 90. psalmi (Herra, sinä olet meidän turvamme…) • Viralliset juhlat: Gott erhalte – Itävaltalainen keisarillinen hymni – – I. Ferenc keisarille ja kuninkaalle Kirjoitti Lorenz Leopold Haschka, 1791. Säveltäjä: Joseph Haydn Nykyisten Saksan kansallislaulu

Kansallislaulujen sisältö • 11 säkeistö • Maan kauneudesta, rikkaudesta • Kansan taisteluista yleensä Vänrikki Stoolin tarinat • 8 säkeistö • Maan kauneudesta, rikkaudesta • Kansan suurimmista taisteluista ja kärsimystä

Runoteksti: Ferenc Kölcsey (1790 -1838) • Runoilija • Kielitieteilijä • Kisfaludy Seuran perustaja • Unkarin Akatemian jäsen • Uudistuspolitiikko • Kansanedustaja

Alkuperäinen käsikirjoitus: 1823. 01. 23. ”Unkarin kansan myrskyisistä vuosisadoista”

Kansallislaulun sisältö • Runouden laji: Oodi – lyyrinen runo • 1. säkeistö : Rukous Jumalalle – 3 säkeistö unkarilaisten kunniakkaasta menneisyydestä – 3 säkeistö: kansan kärsimyksestä ja kansan omista synneistä • 8. säkeistö: Rukous Jumalalle

Suomentaja: Toivo Lyy (1953) Juhlassa on lausunut taitelija: Leena Maaranen Kölcsey Ferenc • Isten, áldd meg a magyart, Jó kedvvel, bõséggel, Nyújts feléje védõ kart, Ha küzd ellenséggel; Bal sors akit régen tép, Hozz rá víg esztendõt, Megbûnhõdte már e nép A múltat s jövendõt! Toivo Lyy • Siunaa kansaa Unkarin armos lahjoin, Luoja, anna vainon vaaroihin käsivartes suoja raastamalle kohtalon suo tie onnen uuden, rangaistu jo meitä on lunnaiks vastaisuuden!

• Õseinket felhozád Kárpát szent bércére, Általad nyert szép hazát Bendegúznak vére. S merre zúgnak habjai Tiszának, Dunának, Árpád hõs magzatjai Felvirágozának. • Karpaateille parvet toit isäin urhokasten, kauniin maansa voittaa soit Bendegúzin lasten: missä tulvi Tonavaan Tiszan vuo kuin meri, siellä versoi kukintaan uljas Árpád-veri.

• Értünk Kunság mezein Ért kalászt lengettél, Tokaj szõlõvesszein Nektárt csepegtettél. Zászlónk gyakran plántálád Vad török sáncára, S nyögte Mátyás bús hadát Bécsnek büszke vára. • Meille tienoot Kunságin täytit tähkäpäillä, virrata soit nektarin Tokajin viinimäillä. Lippumme löit liehumaan Turkin linnakkeihin voihki Wien, kun Matiaan katsoi sankareihin. . .

• Hajh, de bûneink miatt Gyúlt harag kebledben, S elsújtád villamidat Dörgõ fellegedben, Most rabló mongol nyilát Zúgattad felettünk, Majd töröktõl rabigát Vállainkra vettünk. • Mutta vihaa sydämees syttyi synneistämme: pilves leimus, pauantees kiiri kiireellämme: nuolipilviin mongolin meidät ensin peitit, sitten alle osmannin orjan-ikeen heitit.

• Hányszor zengett ajkain Ozmán vad népének Vert hadunk csonthalmain Gyõzedelmi ének! Hányszor támadt tenfiad Szép hazám, kebledre, S lettél magzatod miatt Magzatod hamvvedre! • Maani, turvas tuhoten Turkin villi kansa laella luukumpujen joikui voittojansa! Rintaasi myös iskettiin iskut poikais uhkan: lastes vuoks sait olla niin uurna lastes tuhkan. . .

• Bújt az üldözött s felé Kard nyúl barlangjában, Szerte nézett, s nem lelé Honját a hazában, Bércre hág, és völgybe száll, Bú s kétség mellette, Vérözön lábainál, S lángtenger felette. • Luolan luokse piilevän tunki miekka murhaan, maassaan isänmaataan hän etsi, mutta turhaan! Epätoivo vierellään kaahloi tulvaa veren vainotut, öin yllä pään kajo liekkimeren.

• Vár állott, most kõhalom; Kedv s öröm röpkedtek, Halálhörgés, siralom Zajlik már helyettek. S ah, szabadság nem virúl A holtnak vérébõl, Kínzó rabság könnye hull Árvánk hõ szemébõl! • Linnan näit: nyt raunion riutui riemu, hurma, tyrskii itku lohduton, korahtelee surma. Verestä ei vainajain verso vapaus sorja hehkuu kyynelsilmät vain orvon, joka on orja.

• Szánd meg, Isten, a magyart Kit vészek hányának, Nyújts feléje védõ kart Tengerén kínjának. Bal sors akit régen tép, Hozz rá víg esztendõt, Megbûnhõdte már e nép A múltat s jövendõt! • Sääli kansaa Unkarin, viimain viemää, Luoja, tuskan meren myrskyihin anna kätes suoja raastamalle kohtalon suo tie onnen uuden, rangaistu jo meitä on lunnaiks vastaisuuden!

Kansallislaulun sävellysten syntyy Kansallisteatterin johtaja Bartay Endre järjesti Kansallislaulun Sävellyskilpailun Määräaika: 1844. toukokuu 1. Palkinto: 20 kulta

Voittaja: Ferenc Erkel (1810 -1893) • Pianisti, säveltäjä • Unkarin Kansallisteatterin johtaja (30 v) • Filhamonian Seuran perustaja • Musiikkiakatemian johtaja • Kolme ooppera, mm. Bánk Bán Budapestin Oopperatalon johtaja

Hymnin alkuperäinen nuotti ja säveltäjä työssä (Györgyi G. Alajos: in maalaus)

Muutama kuva ”Unkarin kansan myrskyisistä vuosisadoista”, joita mainitaan kansallislaulussa

”Kárpáteille parvet toit isäin urhokasten” (Árpád Feszty: n maalaus: Unkarilaisten maahanmuutto

Nykyisin Feszty: n panorama kuvat nyt on esille Ópusztaszerissä (Kuvan koko: 15 x 120 m)

”Missä tulvi Tonavaan Tisza vuo kuin meri”

”Siellä versoi kukintaan uljas Árpád-veri” (Pukuja on maalannut arkeologi Laszlo Gyula)

”Meille tienoot Kunságin täytit tähkäpäillä”

”Virrata soit nektarin Tokajin viinimäille”

”Voihki Wien, kun Matiaan katsoi sankareihin” (1485)

”Lipumme löit liehumaan Turkin linnakkeihin” Nándorfehérvár 1456 Dugovics Titusz Eger 1552 G. Gárdonyi: Egerin tähdet

”Nuolipilvin mongolin meidät ensin peitit… (Tatarilaisten suurhyökkäys v. 1241)

. . sitten alle osmannin orjan-ikeen heitit” (1526 - 1686)

”Maani, turvas tuhoten Turkin villi kanssa laella luukumpujen joikui voittojansa!” (Mohácsin taistelu v. 1526)

Mohácsi Történelmi Emlékhely Historiallinen Muistopuisto, Mohács (Täällä lepää tuhansin kaatunutta unkarilaista)

”Rintasi iskettiin iskut poikais uhkaan lastes vuoks sait olla niin urna lastes tuhkan”. (Rákóczi vapaustaistelu: 1703 -1712) kuruc – labanc veljessota

”Linnan näit…

…nyt raunion!” (Nogradin linna v. 1972)

Hymnin merkitys unkarilaisille • Identiteettiin peruskivi, kansallinen yhtenäisyyden symboli • Kansallinen rukous (pessimismi >< optimismi ? ) • Unkarin Kulttuurin Päivä: 22. Tammikuu = Hymnin syntymäpäivä . Unkarin Kansallislaulun Patsas, Budakeszi (2006, Majzik Mária, kuvanveistäjä) Viittomakielen versio – ”Jelelő himnusz ” v. 2012 >> netissä

”Sääli kansaa Unkarin, viimain viemää, Luoja, tuskanmeren myrskyihin anna kätes suoja!

KIITOS - KÖSZÖNÖM!