Tyypin 2 Diabetes mellitus Tyypin 2 diabetes Alkaa

Tyypin 2 Diabetes mellitus

Tyypin 2 diabetes Alkaa tavallisesti aikuisiässä. Ylipaino ja perimä ovat tärkeimmät riskitekijät. Potilaalla on tavallisesti metabolinen oireyhtymä (MBO). KTS. Diasarja MBO. Sairauteen liittyy sekä insuliinin puute että insuliinin heikentynyt vaikutus (insuliiniresistenssi).

Tyypin 2 diabetes diagnosointi Alidiagnosoitu, sillä jopa puolet diagnosoimatta. Diagnoosi perustuu verensokeripitoisuuden mittaamiseen. Seulonnassa selvitetään mm. BMI, liikuntatottumukset, perimä, verenpaine ja valtimosairaudet. Diabeteksen riskin arvioimiseksi suositellaan diabetesriskitestiä. Diabetesriskitesti

Diabeteksen hoito Yleinen tavoite on tukea oireettomuutta ja ehkäistä komplikaatioita. Yleiset hoitotavoitteet: Hb. A 1 c alle 53 mmol/l f. P-gluk alle 7 mmol/l RR alle 140/80 mm. Hg Mikäli potilaalla on todettu valtimotauti, LDL –tavoite on alle 1, 8 mmol/l

Diabeteksen hoito laihdutus, ruokavalio ja liikunta Tyypin 2 diabeteksessa painonhallinta on olennainen osa hoitoa ja tavoitteet ovat yksilölliset. Jo 5%: n painonlasku vaikuttaa myönteisesti verensokeritasapainoon. Lihavuusleikkausta voidaan tarvittaessa harkita. Diabeetikon tulee suosia ruokavaliota, joka pienentää valtimosairauksien riskiä, on edullinen verensokeritasapainon ja painonhallinnan kannalta. Ruuan tulee sisältää runsaasti kasviksia, täysjyväviljaa ja niukasti rasvaa. Tärkeää on ruokailun säännöllisyys. Liikunta lisää insuliiniherkkyyttä ja alentaa verenpainetta.

Diabeteksen hoito tupakoinnin ja alkoholin välttäminen Diabeetikolla vaara sairastua sydän- ja verisuonitauteihin moninkertaistuu, jos tupakoi. Tupakointi kasvattaa riskiä sairastua myös esimerkiksi munuaisvaurioon. Verenpaine voi kohota ja haavojen paraneminen hidastua. Tupakointi altistaa myös hammas- ja ienvaurioille, tulehduksille sekä impotenssille. Kohtuullisesta alkoholinkäytöstä ei ole yleensä vaaraa. Diabeetikon tulee muistaa, että alkoholi sisältää kaloreita ja altistaa hypoglykemioille. Lisäksi diabeetikon kannattaa selvittää lääkkeidensä ja alkoholin yhteisvaikutukset.

Lääkehoito Ravitsemus, liikunta, painonhallinta ja terveelliset elämäntavat ovat tärkeä osa diabeteksen hoitoa. Näitä ei tule unohtaa, vaikka lääkäri määräisi rinnalle lääkehoidon. Tyypin 2 diabetekseen on olemassa erilaisia lääkkeitä, joista lääkäri valitsee potilaalle sopivimman. Seuraavissa dioissa on esitelty näistä muutamia.

1. Insuliiniherkkyyteen vaikuttavat lääkeaineet metformiini Diformin retard®, Metforem® ensisijainen lääke ylipainoisilla hillitsee ruokahalua, vähentää maksan glukoosintuotantoa otetaan aterioiden yhteydessä insuliinin vaikutus lihaskudoksissa lisääntyy haittavaikutuksia pahoinvointi, ilmavaivat ja ripuli

2. Insuliinin eritystä lisäävät lääkeaineet Sulfonyyliureat lisäävät insuliinin vapautumista verenkiertoon Voivat aiheuttaa hypoglykemiaa ja painonnousua glibenklamidi Euglucon® glibitsidi Mindiab®

3. Suolistohormoneihin vaikuttavat Tabletit Januvia®, Xelevia® Suolistohormoneihin eli inkretiineihin vaikuttavat tabletit pidentävät suolistohormonien vaikutusaikaa. Tämä vähentää maksan sokerintuotantoa ja lisää haiman insuliinin eritystä jos verensokeri on koholla. Tätä vaikutusta ei tule, jos verensokeri on normaalilla tasolla. Injektio s. c Byetta® Suolistohormonin kaltainen lääke, joka pistetään ihonalaiseen rasvakudokseen kaksi kertaa päivässä aterioiden yhteydessä. Lääke vähentää merkittävästi ruokahalua ja hidastaa syömisen aikana mahalaukun tyhjenemistä, mikä aiheuttaa nopeammin kylläisyyden tunteen. Lähde: Diabetesliitto. www. diabetes. fi

4. Insuliini jos verensokeripitoisuus on ruokavaliohoidosta ja tablettilääkityksestä huolimatta suuri, suositellaan aikuistyypin diabeetikoillekin insuliinihoitoa. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinihoito toteutetaan perusinsuliinihoidolla, ateriainsuliinihoidolla, monipistoshoidolla , sekoiteinsuliinihoidolla tai insuliinipumppuhoidolla. Lähde: Diabetes. 2016. Käypä hoito.

Diabeteksen lisäsairaudet Diabeteksen hoidossa tärkeää on huolehtia verensokerin tasapainosta. Pitkään korkealla oleva verensokeritaso lisää elinmuutosten riskiä, koska veren suuri sokeripitoisuus vahingoittaa pieniä ja suuria verisuonia, sydäntä ja hermostoa. Lähde: Diabetesliitto www. diabetes. fi

Neuropatia eli hermostomuutokset Tavallisimpia ovat jalkojen tuntohäiriöt, puutumiset, pistelyt ja levottomat jalat. Säryt ja kivut ovat useimmiten ajoittaisia. Tunnottomuus saattaa kehittyä vähitellen. Hermovauriot voivat aiheuttaa myös lihasheikkoutta ja jalkaterän sekä varpaiden asennon muutoksia ja hikoilun vähenemisestä aiheutuvaa ihon kuivumista. Lähde: Diabetesliitto www. diabetes. fi

Miksi diabeetikon jalat ovat vaarassa? 15 -25% saa jalkahaavan, näistä 90%: lla neuropatiaa, 50 -60%: lla tukkivaa valtimotautia. Noin 5– 8 %: lla diabeetikoista jalkahaava johtaa vuoden aikana nilkan yläpuoliseen amputaatioon. Alaraajan amputaatioriski on 15– 86 -kertainen diabeetikoilla verrattuna diabetesta sairastamattomiin. ◦ Lähde Käypä hoito diabeetikon jalkaongelmat

Diabeettinen retinopatia Yleisin diabeteksen elinmuutos on lievä silmän verkkokalvosairaus eli retinopatia, joka voi haitata näköä. Sitä esiintyy noin 90 prosentilla diabeetikoista, joiden diabetes on kestänyt vähintään 20 vuotta. Verkkokalvomuutokset näkyvät silmänpohjan tähystyksessä tai silmänpohjavalokuvassa

Diabeettinen nefropatia eli munuaissairaus Tyypin 2 diabeetikolla valkuaisen erittyminen virtsaan on tavallista jo silloin, kun tauti todetaan. Hoito: verenpaine- ja verensokeriarvot hallintaan. Dialyysi, munuaisen siirto vaikeissa tilanteissa. Proteiinirajoitteinen ruokavalio. Lähde: Diabeettinen nefropatia. Käypä hoito

Diabetes ja sieni-infektiot Suun sieni-infektio. Runsas sokerin määrä syljessä ja kudosnesteessä suosivat erityisesti hiivasienten kasvua. Kuva: webo. savonia. fi

Varvasvälisilsa Sieni-infektion hautoma ja rikkoma varvasväli voi olla portti bakteeriinfektiolle ja vaikeahoitoisen ihonekroosin alku Kuva: www. terveyskirjasto. fi