Tysopimus Mari Lampinen Koulutuskeskus Salpaus Mik on tysopimus

Työsopimus Mari Lampinen, Koulutuskeskus Salpaus

Mikä on työsopimus? Työsopimus on työelämän perussopimus. Allekirjoittamalla sitoudut tekemään sinulle määrättyjä töitä sopimuksessa määriteltyä palkkaa ja muita etuja vastaan. Työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisesti, mutta myös suullinen työsopimus on pätevä. Sopimuksia tehdään aina 2: toinen työntekijälle, toinen työnantajalle. Toistaiseksi voimassa olevissa sekä yli kuukauden jatkuvissa määräaikaisissa työsuhteissa on tehtävä kirjallinen sopimus. > Jos työnantaja ei anna sopimusta, hänen on maksettava sakkoa.

Mitä sopimuksessa täytyy olla? Osapuolet Työnteon alkamisajankohta Työntekopaikka Työsuhteen muoto ja kesto Mahdollinen koeaika Pääasialliset työtehtävät Työaika Sovellettava työehtosopimus Palkka ja palkanmaksukausi Vuosiloman määräytyminen Irtisanomisaika ja sen määräytyminen Määräaikaisen työsopimuksen peruste ja sopimuksen päättymisaika tai arvio siitä Huom! Sopimuksessa voidaan myös viitata alan työehtosopimukseen, jossa asiat on sovittu. Työsopimuksessa sovittuja ehtoja ei kumpikaan osapuoli voi muuttaa ilman toisen osapuolen suostumusta.

Työsopimus kannattaa lukea tarkkaan läpi ennen sen allekirjoitusta. Voit vaikka pyytää sopimuksen mukaasi perehtyäksesi siihen huolella ennen allekirjoittamista. Kannattaa pyytää esim. suomalaisen ystäväsi tai entisen opettajan lukemaan sen ensin, jos epäilet, että et ymmärrä kaikkea. Jos olet jo ammattiliiton jäsen, voit myös pyytää työpaikkasi luottamusmiestä katsomaan työsopimustasi yhdessä läpi.

Katsotaan tarkemmin: Työsuhteen kesto Määräaikainen Toistaiseksi voimassa oleva Työharjoittelu Koeaika Irtisanomisaika

Katsotaan tarkemmin: Palkka Suoritetusta työstä maksetaan palkkaa. Palkanmaksu voi perustua aikaan, kuten tunti- tai kuukausipalkka, tai työn suoritukseen (urakka) ja tulokseen (provisio). Palkka ja sen määräytymisperuste pitää kirjata työsopimukseen. Eri alojen vähimmäispalkat määritellään kunkin alan omassa työ- tai virkaehtosopimuksessa eri tehtävien ja vaativuuden mukaan. Palkka ei saa olla tätä pienempi, mutta se voi toki olla suurempi. (Tarkista aina TES ennen sopimuksen tekoa!) Työnantaja voi sopia kanssasi esim. henkilökohtaisesta lisästä, joka määritellään taitojen, kykyjen ja työsuoritusten mukaan. Palkkaa korotetaan työ- ja virkaehtosopimusten mukaan, mutta työnantaja voi korottaa palkkaasi enemmän kuin työehtosopimuksessa on sovittu. Palkkaa ei sen sijaan voida alentaa ilman suostumustasi. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, eikä palkasta ole muuta sovittu, on sinulle maksettava alan kohtuullista palkkaa.

Palkka maksetaan vähintään kerran kuukaudessa, tuntipalkkalaisille kaksi kertaa kuukaudessa. Tätä kutsutaan palkanmaksukaudeksi. Palkanmaksukausi ja palkkapäivä, eli päivä jolloin palkka on nostettavissa työntekijän tililtä, on syytä kirjata työsopimukseen. Palkka tulee maksaa työntekijän osoittamalle pankkitilille. Työntekijän pitää saada maksetusta palkasta kuitti, jossa näkyvät palkan lisäksi myös verot sekä lakisääteiset maksut, kuten työttömyysvakuutusmaksu ja työeläkemaksu. Palkkakuitti kannattaa aina tarkistaa huolellisesti ja kertoa työnantajalle heti mahdollisista virheistä. Mikäli palkanmaksupäivä on sunnuntai, juhlapyhä tai arkilauantai, on erääntymispäivä edeltävä arkipäivä.

Palkan lisät Ikälisä / kokemuslisä Vuorotyölisä (ilta/yö) Ylityölisä

Katsotaan tarkemmin: Työaika kaikki palkansaaja-asemassa olevat kuuluvat työaikalain piiriin (johtavassa asemassa olevia työntekijöitä lukuun ottamatta), mutta työaika-asioista voidaan sopia tarkennuksia myös TES: ssa. (Katso aina TES) ylityöstä maksetaan erillinen korvaus työntekijällä on oikeus 35 tunnin keskeytymättömään vapaa-aikaan eli viikkolepoon

Säännöllinen työaika on vuonna 1996 voimaan tulleen työaikalain mukaan: Päivittäinen työaika: enintään 8 tuntia vuorokaudessa Viikottainen työaika: enintään 40 tuntia viikossa. Jakso- eli periodityö: Jakso- eli periodityön jakson pituus on 2 - 3 viikkoa, työpäivän pituus ja työpäivien määrä viikossa vaihtelevat. Säännöllisen työajan pituus on joko 80 h/2 viikon tai 120 h/3 viikon jaksossa. Työehtosopimuksissa on määräyksiä työaikalain enimmäiskestoa lyhyemmistä työajoista. Säännöllinen työaika voi olla hyvinkin joustava, mutta lain mukaan se saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa vuoden tasoittumisjaksolla.

OSA-AIKATYÖ: yleensä alle 30 tuntia viikossa. Pituus määritellään tarkemmin TES: ssa alakohtaisesti. LIUKUVA TYÖAIKA: työaika on sovittu, mutta työntekijä voi itse päättää kellonajat, jolloin työtä tekee. Esim. työaika on 8 tuntia, mutta työntekijä voi itse valita, tekeekö sen 8. 0016. 00 vai esim. 10. 00 -18. 00. Jos työaika on pidempi kuin 6 tuntia, työntekijällä pitää olla mahdollisuus ruokataukoon (30 min-1 h) Työvuorojen välissä pitää olla vähintään 11 tuntia taukoa (jaksotyössä 9 h, liukuvassa 7 h) Jos työaika on sovittu lyhyemmäksi ajaksi kuin kahdeksaksi tunniksi päivässä tai 40 tunniksi viikossa, normaalin työajan lisäksi tehtävä työ on alkuun lisätyötä. Työnantajan aloitteesta tehdystä lisätyöstä maksetaan normaali tuntipalkka. Lisätyöstäkin on sovittava.

Ylityö Mikä tahansa työajan jälkeen tehtävä työ ei ole ylityötä. Ylityöstä sovitaan aina erikseen ja se on tarkkaan lailla ja työehtosopimuksilla säädeltyä. Ylityöhön vaaditaan aina työntekijän suostumus. Pääsääntöisesti suostumus on kysyttävä kutakin ylityökertaa varten erikseen. Ylityötä on 8 tunnin työpäivän tai 40 tunnin viikkotyöajan ylitse menevä työ. Ylityöksi työ muuttuu vain, jos se tehdään työnantajan määräyksestä. 8 tunnin rajaa noudatetaan, vaikka työpäivän pituudeksi olisi sovittu lyhyempi aika. Kaupanalalla päivittäiset ylityörajat ovat korkeammat.

Ylityökorvaukset Vuorokautinen ylityö: Kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50: llä % korotettu palkka Seuraavilta 100 % Viikottainen ylityö: Kaikilta tunneilta 50: llä % korotettu palkka Periodityössä 3 viikon jaksossa: 18 ensimmäiseltä tunnilta 50: llä % korotettu palkka Seuraavilta 100 % Periodityössä 2 viikon jaksossa: 12 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotettu palkka Seuraavilta 100 % Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapyhänä tehty työ: 100: lla % korotettu palkka Viikkolepona tehty työ: 100% korotettu tuntipalkka kaikilta työtunnilta muiden mahdollisten korotusten lisäksi

Työntekijä voi pitää ylityökorvauksen halutessaan palkallisena vapaana. Jos työnantaja ei suostu antamaan työntekijän esittämää ajanjaksoa vapaaksi, työntekijä voi vaatia korvauksen rahana. Ylityökorvaus lasketaan työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansion perusteella. Ylityöt on kirjattava tarkkaan ylös! Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana. Kaiken kaikkiaan ylitöitä saa tehdä kalenterivuodessa korkeintaan 250 tuntia. Rajat ovat samat kaikissa EU-maissa.

LOMA Vuosiloman määrä riippuu siitä, kauanko on ollut töissä. Jos työtä on ollut alle vuoden, lomaa saa 2 arkipäivää/kuukausi. Sen jälkeen 2, 5. Lomaa kertyy, jos kuussa on vähintään 14 työpäivää, myös osa-aikaisessa työssä. Loma-ajalta työntekijä saa normaalia palkkaa sekä lisäksi lomarahaa, joka perustuu TES: een. Lauantait lasketaan arkipäiviin. Eli jos lomaa on kertynyt 24 päivää, työntekijä voi olla lomalla 4 viikkoa. Työntekijä ja työnantaja neuvottelevat loma-ajan yhdessä.

Sairausaika Jos sairaus tai tapaturma estää sinua tekemästä työtäsi, on poissaolosta ilmoitettava työnantajalle viipymättä. Työpaikalla on usein sovittu myös siitä, kenelle poissaoloista ilmoitetaan ja montako päivää voi olla poissa sairauden vuoksi ilman lääkärintodistusta. Sinun on esitettävä lääkärintodistus työkyvyttömyydestä aina, jos työnantaja sitä vaatii. Sinulla oikeus sairausajan palkkaan. Työnantaja maksaa sairausajan palkan kymmeneltä päivältä (sairastumispäivä + yhdeksän arkipäivää). Yli kuukauden kestäneissä työsuhteissa maksetaan täysi palkka ja alle kuukauden työsuhteissa puolet normaalista palkasta. Tämän jälkeen Kansaneläkelaitos (Kela) maksaa sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on voitu sopia pidemmistä sairausajan palkan maksujaksoista.

Irtisanominen Jos työnantaja irtisanoo työntekijän, siihen on oltava perusteltu syy, jonka työsopimuslaki hyväksyy. Irtisanomisaika koskee toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Silloin työntekijän on tehtävä hänelle määrätyt työt normaalisti ja hän saa normaalia palkkaa. Joissain tapauksissa työnantaja voi vapauttaa työntekijän työstä samantien eli työntekijä saa palkkaa koko irtisanomisajan, mutta ei käy töissä Irtisanomisaika riippuu siitä, kauanko työntekijä on ollut töissä (vaihtelu 14 päivästä puoleen vuoteen)