Tyhyvinvoinnin kehittminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa HYVIS Hankkeen

  • Slides: 34
Download presentation
Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa (HYVIS) Hankkeen toteutus ja keskeisimmät tulokset Anneli Leppänen

Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa (HYVIS) Hankkeen toteutus ja keskeisimmät tulokset Anneli Leppänen Krista Pahkin Työterveyslaitos

HYVIS -hanke-esittely

HYVIS -hanke-esittely

Miksi HYVIS aloitettiin vuonna 2008? • Aloite työmarkkinajärjestöiltä • Metsäteollisuus on käynyt viime vuosina

Miksi HYVIS aloitettiin vuonna 2008? • Aloite työmarkkinajärjestöiltä • Metsäteollisuus on käynyt viime vuosina läpi mittavaa rakennemuutosta, joka jatkuu edelleen • Keskeisenä haasteena on toiminnan uudistaminen • Alalla on muuta teollisuutta enemmän sairauspoissaoloja (keskimäärin 7, 4 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2007) Ø Teknisten ja tuoteinnovaatioiden rinnalle tarvitaan sosiaalisia innovaatioita, jotka tukevat kaikkien työntekijäryhmien toiminnan, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittymistä

Mitkä olivat HYVIS -hankkeen tavoitteet? 1. 2. 3. 4. 5. Tuottaa uutta tietoa työhyvinvoinnin

Mitkä olivat HYVIS -hankkeen tavoitteet? 1. 2. 3. 4. 5. Tuottaa uutta tietoa työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen vaihteluun yhteydessä olevia työn ominaisuuksista, organisaatio-, ryhmä-, ja yksilötason tekijöistä sekä niiden muutoksista ja kehityshistorioista Tunnistaa työhyvinvoinnin kehitykseen ja sairauspoissaolojen hallinnan edistämiseen vaikuttavia organisaation, toiminnallisten työryhmien sekä muiden toimijoiden hyviä toimintatapoja Edistää hyvien toimintatapojen leviämistä ja edelleen kehittymistä paperiteollisuuden työpaikoilla ja organisaatioissa Seurata ja arvioida työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen muutoksia sekä niihin yhteydessä olevien tekijöiden ja toimintatapojen kehittymistä kahden vuoden aikana Kuvata työhyvinvoinnin kehittymiseen ja sairauspoissaolojen hallintaan sekä näiden häiriöihin johtavat kehityspolut

Kuinka hanke toteutettiin? Hankkeen ohjausryhmä Turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen, Sappi Finland I Oy, pj Tutkija

Kuinka hanke toteutettiin? Hankkeen ohjausryhmä Turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen, Sappi Finland I Oy, pj Tutkija Esa Kaitila (siht. ), Paperiliitto r. y. Toimitusjohtaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto Dosentti, osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen, Työterveyslaitos Aluejohtaja Irma Welling, Työterveyslaitos Kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus TTT-kehityspäällikkö Pauli A. Karjalainen, UPM Työsuojelusihteeri Hannu Ulenius, Paperiliitto r. y. Johtava työterveyshoitaja Leena Kajasoja, Stora Enso Oyj Pääluottamusmies Ilkka Nokelainen, Stora Enso Työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu Taisto Nieminen, Sappi Hankkeen tutkijaryhmä TTL: lla Vastuullinen tutkija: Osaamiskeskuksen johtaja Anneli Leppänen M-realin yhteyshenkilö: Tiimipäällikkö Arja Ala-Laurinaho Stora Enso yhteyshenkilö: Tiimipäällikkö Krista Pahkin UPM: n yhteyshenkilö: Tutkija Katri Kajosaari Aluejohtaja Irma Welling, tiimipäällikkö Kirsti Launis, erikoistutkija Ari Väänänen, psykologi Matti Joensuu erikoistutkija Ritva Luukkonen, ja erityisasiantuntija Aki Koskinen Hankkeeseen osallistuneet tuotantolaitokset: Työmarkkina-asiantuntija Johanna Ellonen, Metsäteollisuus ry Viestintäjohtaja Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry Työhyvinvointipäällikkö Hannu Pursio, Metsäliitto • – Kaskinen (vuonna 2008) – Kirkniemi (Sappi Kirkniemi 2009 alkaen) – M-real Tako ja Kyro Board – UPM Rauma ja Valkeakoski (Tervasaari) – Stora Enso Anjalankoski ja Imatra Jokaisella tehdaspaikkakunnalla oli tukiryhmä, joka vastasi hankkeen toteutuksesta

Mitä hankkeessa tehtiin? (1/2) 1) Kyselytutkimus osallistuvien tuotantolaitosten työntekijöille toukokuussa 2008 (n=1955, 52 %)

Mitä hankkeessa tehtiin? (1/2) 1) Kyselytutkimus osallistuvien tuotantolaitosten työntekijöille toukokuussa 2008 (n=1955, 52 %) ja seurantatutkimus syyskuussa 2009 (n=1535, 49 %) 2) Kyselytutkimuksen tulosten yhdistäminen rekisteröityihin sairauspoissaolotietoihin • • ajalta 1. 1. 2001 -31. 5. 2008, n=1387 ajalta 1. 6. 2008 -31. 12. 2009, n= 803 3) Kesän ja syksyn 2008 aikana haastateltiin Paperiliiton ammattiosaston edustajia ja työntekijöitä sekä linjajohdon, työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon edustajia (n=160). Haastattelujen tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinnan tavoitteita, suunnitelmia ja toimintaa. – huhtikuussa 2009 haastateltiin 6 esimiestä arjen ja muutostilanteen esimiestyön haasteista 4) Lisäksi tehtaat toimittivat dokumentteja aikaisemmasta toiminnastaan työhyvinvoinnin kehittämiseksi ja sairauspoissaolojen hallitsemiseksi

Mitä hankkeessa tehtiin? (2/2) 5) Tuloksia käsiteltiin osallistujien yhteisissä työseminaareissa, joissa työstettiin suunnitelmia toiminnan

Mitä hankkeessa tehtiin? (2/2) 5) Tuloksia käsiteltiin osallistujien yhteisissä työseminaareissa, joissa työstettiin suunnitelmia toiminnan ja työhyvinvoinnin kehittämiseksi sekä sairauspoissaolojen hallinnan edistämiseksi – syyskuussa 2008: kyselyn tulosten käsittely, tutustuminen tehtaiden käytäntöihin ja tehdaskohtaisten jatkosuunnitelmien valmistelu – maaliskuussa 2009: sairauspoissaolojen ja muutosten hallinta – syyskuussa 2009: Käytännön toimintamallien laatiminen 1. Epäasiallisen käyttäytymisen ja kiusaamisen tunnistaminen ja toimintamallin kehittäminen käsittelyyn ja ennaltaehkäisyyn 2. Tukitoimet organisaation irtisanoessa: a. irtisanotut, b. esimiehet, c. työpaikkansa säilyttävät 3. Työn kehittäminen – huhtikuussa 2010: loppuseminaari: keskeiset tulokset ja tulevaisuuden suunnitelmat

Mitä tutkimusaineistosta tehtiin kohdeorganisaatioille? • Kyselytutkimusten tulokset vuosilta 2008 ja 2009: yleistason raportit, tehdaskohtaiset

Mitä tutkimusaineistosta tehtiin kohdeorganisaatioille? • Kyselytutkimusten tulokset vuosilta 2008 ja 2009: yleistason raportit, tehdaskohtaiset raportit, osastokohtaiset raportit, palautetilaisuudet • Haastatteluraportit: yhteenveto kunkin tehtaan haastatteluista • Koko aineiston kattavia teemaraportteja, aiheena: – Sairauspoissaolot ja niiden hallinta – Kiusaaminen ja epäasiallinen käyttäytyminen – Organisaatiomuutos ja sen toteuttaminen – Esimiestyö ja sen haasteet – Työskentelyolosuhteet ja niiden yhteys työhyvinvointiin • Kaikista raporteista on tehty myös yleistajuisia tiivistelmiä, yhteenvetoja ja esityskalvoja tehtailla hyödynnettäväksi • Abstraktit ja esitykset konferensseissa • Projektilla extranet-sivusto, johon koottu materiaalit

Mitä kohdeorganisaatioissa tehtiin projektin aikana? • Tehtailla perustettiin tukiryhmät, joissa käsiteltiin tuloksia ja suunniteltiin

Mitä kohdeorganisaatioissa tehtiin projektin aikana? • Tehtailla perustettiin tukiryhmät, joissa käsiteltiin tuloksia ja suunniteltiin niiden pohjalta toimia organisaatiossa toteutettavaksi – nimetty yhteyshenkilö yhteydenpidon selkeyttämiseksi – Kehittämissuunnitelmia laadittiin myös työseminaareissa • Tehtailla mm. – päivitettiin toimintaohjeita kiusaamisen ja epäasiallisen kohtelun estämiseksi ja käsittelemiseksi sekä tietoisuutta ohjeiden olemassa olosta parannettiin – järjestettiin jaksamisen tukemiseksi lyhyen työvuorokierron kokeiluja – panostettiin esimieskoulutuksiin – kiinnitettiin huomiota työhönpaluukeskusteluihin sairauspoissaolon jälkeen (Varhaisen välittämisen malli) – kiinnitettiin huomiota kehityskeskustelujen käymiseen ja osaamisen kehittämisen tarpeisiin • Projektin tuloksista kirjoitettiin tehtaiden sisäisissä julkaisuissa ja intranetissä. Tulokset ovat myös toimineet keskustelun pohjana yritysten sisäisissä seminaareissa ja tapaamisissa.

Miten HYVIS -projektin toteutus onnistui? HYVIS -hankkeen ohjausryhmän jäseniä ja tehtaiden yhteyshenkilöitä (ja tukiryhmän

Miten HYVIS -projektin toteutus onnistui? HYVIS -hankkeen ohjausryhmän jäseniä ja tehtaiden yhteyshenkilöitä (ja tukiryhmän jäseniä) pyydettiin arvioimaan hankkeen toteutusta • Kouluarvosana projektille 8, 5 • Projektin vahvuutena oli mm. : – – – • Eri osapuolten vahva sitoutuminen hankkeeseen Laaja yhteinen tahtotila ja tausta koko hankkeen ajan Työseminaarit olivat tärkeitä yhteistyön ja projektin toteuttamisen kannalta Sitoutuneisuus projektiin oli työntekijäpuolelta vahvempaa, koska myös ttliitto oli mukana Ohjausryhmän säännöllinen kokoontuminen lyhyin väliajoin Kehittämisehdotuksia vastaavankaltaisille projekteille oli mm. : – – työseminaareja ym. tapahtumia pitäisi toteuttaa eri puolella Suomea laajemmin mahdollisuus jatkoseurantaan

Keskeiset tulokset

Keskeiset tulokset

Sairauspoissaolopäivien lukumäärät vuosina 2001 - 2009 1000 työntekijää kohden Laskennallisesta työajasta /hlö 7, 3

Sairauspoissaolopäivien lukumäärät vuosina 2001 - 2009 1000 työntekijää kohden Laskennallisesta työajasta /hlö 7, 3 % 5, 2 %

Yhtäjaksoisten alle 10 päivää kestävien sairauspoissaolojen lukumäärät sairausryhmittäin vuosina 2001– 2009 1000 työntekijää kohden

Yhtäjaksoisten alle 10 päivää kestävien sairauspoissaolojen lukumäärät sairausryhmittäin vuosina 2001– 2009 1000 työntekijää kohden

Yhtäjaksoisten vähintään 10 päivää kestävien sairauspoissaolojen lukumäärät sairausryhmittäin vuosina 2001– 2009 1000 työntekijää kohden

Yhtäjaksoisten vähintään 10 päivää kestävien sairauspoissaolojen lukumäärät sairausryhmittäin vuosina 2001– 2009 1000 työntekijää kohden pitkät poissaolot muodostavat yli 60 % kaikista poissaolopäivistä

Sairauspoissaoloihin yhteydessä olevat tekijät • Keskeiset sairauspoissaoloja selittävät kokonaisuudet olivat: – Osasto: työolot ja

Sairauspoissaoloihin yhteydessä olevat tekijät • Keskeiset sairauspoissaoloja selittävät kokonaisuudet olivat: – Osasto: työolot ja työkuorma – Alentunut työkyky ja jaksaminen (stressi ja työuupumus) – Organisaation toiminta: työryhmän ja esimiesten toiminta sekä johtamisen oikeudenmukaisuus – – Työtehtävät: työtehtävien lukumäärä ja työn palkitsevuus Toimintatavat: esimiehen ja työterveyshuollon toimintatavat Terveyskäyttäytyminen: painoindeksi, tupakointi, alkoholinkäyttö Organisaatiomuutoksen hallinta

Selittävien tekijöiden selitysosuus sairauspoissaolopäivien kokonaismäärästä (1. 6. 2007 - 31. 5. 2008 ) 23

Selittävien tekijöiden selitysosuus sairauspoissaolopäivien kokonaismäärästä (1. 6. 2007 - 31. 5. 2008 ) 23 %

Osatekijät, jotka erottelevat korkean (keskimäärin yli 15 sairauspäivää vuodessa per työntekijä) ja matalan (keskimäärin

Osatekijät, jotka erottelevat korkean (keskimäärin yli 15 sairauspäivää vuodessa per työntekijä) ja matalan (keskimäärin alle 10 sairauspäivää vuodessa per työntekijä) sairauspoissaolomäärän omaavia osastoja

Työskentelyolosuhteiden haittaavuus sairauspoissaolopäivien mukaan ryhmiteltynä (% -osuus)

Työskentelyolosuhteiden haittaavuus sairauspoissaolopäivien mukaan ryhmiteltynä (% -osuus)

Käytössä olevia työterveyden ja työturvallisuuden toimintatapoja

Käytössä olevia työterveyden ja työturvallisuuden toimintatapoja

Arvioidun työkyvyn yhteys sairauslomapäivien määrään

Arvioidun työkyvyn yhteys sairauslomapäivien määrään

Koetun stressin yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

Koetun stressin yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

Työryhmän toimivuuden yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

Työryhmän toimivuuden yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

Esimieheltä saadun tiedollisen tuen määrän yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

Esimieheltä saadun tiedollisen tuen määrän yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

Johdon päätöksenteon koetun oikeudenmukaisuuden yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

Johdon päätöksenteon koetun oikeudenmukaisuuden yhteys sairauspoissaolopäivien määrään

Kehittämisehdotuksia organisaation toiminnan kehittämiseksi

Kehittämisehdotuksia organisaation toiminnan kehittämiseksi

Muita keskeisiä teemoja: - Työvuoromallit

Muita keskeisiä teemoja: - Työvuoromallit

Työvuorojärjestelmän vaikutus jaksamiseen ja terveyteen 3 -vuoron kiertopituuden mukaan (% -osuudet, HYVIS 2009)

Työvuorojärjestelmän vaikutus jaksamiseen ja terveyteen 3 -vuoron kiertopituuden mukaan (% -osuudet, HYVIS 2009)

Yhteenveto

Yhteenveto

Miten tulokset muuttuivat projektin aikana? (1/2) • Kohdeorganisaatiot kokivat, kuten koko toimiala, suuria muutoksia

Miten tulokset muuttuivat projektin aikana? (1/2) • Kohdeorganisaatiot kokivat, kuten koko toimiala, suuria muutoksia • Työntekijän näkökulmasta muutokset ovat vaikuttuneet mm. omien työtehtävien muuttumisena, esimiehen vaihtumisena sekä uuteen työryhmään siirtymisenä • Ajan riittävyys työtehtävien suorittamiseen heikentyi projektin kuluessa – mm. Työntekijöiden määrä vähentyi tehdasyksiköissä 28 % kahden vuoden aikana • Työtehtävissä koettiin tapahtuneen myös positiivisia muutoksia – Esimerkiksi työnkierron koettiin lisäävän työn haastavuutta ja vaihtelevuutta sekä tasaavan työkuormaa • Moniosaajien osuus lisääntyi projektin aikana – Yhä useampi työntekijä oli sitä mieltä, että eri työtehtävien osaamisen hallintaa tulisi lisätä työryhmässä – Tarve ammatilliseen lisäkoulutukseen lisääntyi • Kiusaamiskokemusten yleisyys pysyi lähes samalla tasolla, mutta tietoisuus toimintaohjeiden olemassa olosta parantui selvästi

Miten tulokset muuttuivat projektin aikana? (2/2) • Työryhmien ja esimiesten toiminta koettiin varsin myönteisesti:

Miten tulokset muuttuivat projektin aikana? (2/2) • Työryhmien ja esimiesten toiminta koettiin varsin myönteisesti: – Esimieskoulutukseen panostaminen oli erityisen huomion kohteena osalla tehtaista • Arviot johdon toiminnasta heikentyivät projektin aikana • Työntekijöiden omat arviot työkyvystään olivat/pysyivät hyvällä tasolla – Hyviä kokemuksia lyhyen työvuorokierron kokeiluista • Arviot työtyytyväisyydestä ja työn myönteisestä tulevaisuudesta hieman heikkenivät • Yleisesti ottaen sairauspoissaolojen määrä vähentyi vuoden 2009 aikana, ja vähentymistä tapahtui erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi poissaoloissa – Seuranta-ajan lyhyys ja sen aikana tapahtuneet useat muutokset vaikeuttavat kuitenkin johtopäätösten tekemistä sairauspoissaolojen vähenemisestä hankkeen aikana

Mihin kiinnittää huomiota sairauspoissaolojen vähentämiseksi? • työoloihin ja työkuormaan: – Huomiota meluun, tapaturmavaaraan, kuumuuteen

Mihin kiinnittää huomiota sairauspoissaolojen vähentämiseksi? • työoloihin ja työkuormaan: – Huomiota meluun, tapaturmavaaraan, kuumuuteen ja pölyisyyteen • työntekijän omaan arvioon työkyvystään ja jaksamisestaan: – Hälytyssignaali jota tulisi kuunnella • organisaation eli työryhmien, esimiesten ja johdon toimintaan – Toimintaan tulisi kiinnittää huomiota, tukea ja seurata Muita tärkeitä osa-alueita ovat: • työtehtävät ja niiden hallinta, sekä työn palkitsevuus: – Työn ja osaamisen kehittämismahdollisuuksiin panostettava • esimiesten ja työterveyshuollon toiminta pitkien sairauslomien yhteydessä – Työhönpaluukeskustelut tukemaan paluuta sairauslomalta • yksittäisen työntekijän terveyskäyttäytyminen: – Huomiota työntekijään, jolla useampia riskitekijöitä • muutosten hallinta – Organisaatiomuutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen panostettava

http: //www. ttl. fi/fi/tyouran_uurtaja/Documents/TTL_Hyvisraportti. pdf

http: //www. ttl. fi/fi/tyouran_uurtaja/Documents/TTL_Hyvisraportti. pdf