Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

• Hakkarainen K. , Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. • Hakkarainen K. , Lonka K. & Lipponen L. (2004) Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä • Lipponen, L. (2011). Tutkiva oppiminen varhaispedagogiikassa. Teoksessa (toim. ) E. Hujala & L. Turja, Varhaiskasvatuksen käsikirja.

• Miksi Tutkiva Oppiminen on tärkeää? • Mitä on Tutkiva Oppiminen?

Tutkivan oppimisen osatekijät Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Työskentelyteorioiden luominen Kriittinen arviointi Kontekstin luominen Jaettu Uusien työskentelyteorioiden luominen asiantuntijuus Tarkentuvien ongelmien asettaminen Syventävän tiedon etsintä

• Perinteisesti oppiminen on vastaamista ennalta asetettuihin kysymyksiin tai kysymyksiä ei ole edes asetettu • Tutkivan oppimisen lähtökohtana on aina ihmettely, joka perustuu esimerkiksi lasten tekemään havaintoon tai ideaan • Pienet lapset ovat uteliaita luonnostaan. Heillä on taito ihmetellä ja kysyä asioita

Miksi Tutkiva Oppiminen on tärkeää?

• “Nyt mä en kyllä yhtään tajua mistä tässä on kysymys. Miksi tää on muka näin? Täytyy ottaa selvää. • Hei, mikä ihmeen lintu toi oikein on, vai onks se lintu ollenkaan?

• Pedagogisesti (ilmiölähtöisyys) • Taidollisesti: Utelias, aloitteinen, ja tutkijan taitoja ja tutkivan asenteen hallitseva ihminen pärjää erilaisissa toimintaympäristöissä, niin lapsena kuin aikuisenakin • Tiedollisesti: Aina silloin kun meillä ihmisillä on ongelma, muttei vastausta välittömästi saatavilla, joudumme ryhtymään tutkimuksiin, joiden välityksellä yritämme ratkaista ongelmaa ja ymmärtää maailmaa • Emotionaalisesti (esim. oivaltaminen)

Mitä on Tutkiva Oppiminen?

• Tutkivassa Oppimisessa on kyse • • • Kysymisestä ja ihmettelemisestä Selitysten luomisesta ja oivaltamisesta Yhdessä tekemisestä

• Ongelmalähtöinen ”ihmettelystä” lähtevä tiedonhankinta ja ennakkokäsitysten esiin nostaminen • Huomion kohdistaminen keskeisiin käsitteisiin, “suuriin“ ideoihin • Asteittain syvenevä prosessi, jossa pyritään ymmärtämiseen • Olennaista on yhteisöllinen työskentely ja osaamisen jakaminen

• Tutkiva Oppiminen on eri asia kuin • Projektioppiminen • Tekemällä oppiminen • Yhteistoiminnallinen oppiminen

Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Työskentelyteorioiden luominen Ongelmien asettaminen Kriittinen arviointi Kontekstin luominen Jaettu Uusien työskentelyteorioiden luominen asiantuntijuus Tarkentuvien ongelmien asettaminen Syventävän tiedon etsintä

Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Kontekstin luominen

On tärkeää “ankkuroida” ilmiöt mielekkäiksi ja merkityksellisiksi

• Liitetään tutkittavat asiat: • Lasten/aikuisten omaan kokemusmaailmaan • Eri tieteenalojen merkityksellisiin kysymyksiin todellisiin ongelmiin

Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Kontekstin luominen

Kysyminen ja ihmetteleminen on tärkeää

• Veera Lipponen 4 vuoden iässä (vuonna 2003): • Miten maailma on syntynyt? • Miksi aurinko on keltainen? • Miten tuuli voi heiluttaa lehtiä?

• Uuden tiedon hankkiminen ja synnyttäminen • Aikaisempien tietojen ja tiedon aukkojen aktivoiminen • Tiedon hallitseminen • Oppiminen kysymys-vastaus prosessina • Isot kysymykset ja pienet kysymykset

• Mistä kysymykset syntyvät? • Pitääkö kysymykseen tietää oikea vastaus? • Ymmärrykseen vs. tosiasioihin suuntautuneet kysymykset • Aidot (ihmettelykysymykset) vs. diagnostiset kysymykset

• Kenen tulisi esittää kysymykset? • Miten suhtaudun lasten kysymyksiin? • Ongelmien tunnistamisen tärkeys!! • Lapsia tulee kannustaa esittämään kysymyksiä ja ihmettelemään asioita!!

Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Kontekstin luominen Työskentelyteorioiden luominen

Ilmiöiden selittäminen on tärkeää

• “Ovatko tähdet aina taivaalla? ” “ Ei ole, siksi koska ne paitsi vaan yöllä on, siksi koska ne ei loista päivällä, ne laskee niin kuin aurinkokin”. • “Miksi kasvit tarvitsevat valoa”? “Siks, että ne voi sitten tehdä ruokaa” • Lapset voivat luoda omia ‘teorioitaan’, ja opettaja voi tehdä niistä lasten kanssa muistiinpanot (kirjalliset, audio, video)

• Kaksi tapaa ymmärtää maailmaa: kuvaileminen ja selittäminen (teorian luominen) • Laitetaan viherkasvi pimeään • Sitä, mitä kasville vähitellen tapahtuu, voidaan kuvailla • Selittäminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että yritetään ymmärtää sitä miksi kasville tapahtuu niin kuin tapahtuu

• Ymmärryksen saavuttaminen ja välittäminen • Selitysten/työskentelyteorioiden kehittäminen • Selittäminen/teorian luominen lisää ja syventää ymmärrystä (toisille selittäminen) • Lapsia tulee kannustaa selittämään asioita!!

Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Työskentelyteorioiden luominen Kriittinen arviointi Kontekstin luominen

Arviointi auttaa eteenpäin

• Mihin haemme vastausta? • Mikä on ihmettelymme aihe? • Mitä oikein tutkimme?

• Mitä jo tiedämme? • Mitä meidän tulisi tietää ja mistä etsimme tietoa? • Mitä tulisi tehdä seuraavaksi? • (Oman toiminnan ohjaaminen)

Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Työskentelyteorioiden luominen Kriittinen arviointi Kontekstin luominen Syventävän tiedon etsintä

Uutta tietoa tarvitaan

• Tiedon etsintä monenlaisista tiedonlähteistä (kirjat, aikakauslehdet, kirjastot, Internet, asiantuntijat kuten esim. vanhemmat) • Kokeiden tekeminen

Tutkivan oppimisen osatekijät (Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Työskentelyteorioiden luominen Kriittinen arviointi Kontekstin luominen Tarkentuvien ongelmien asettaminen Syventävän tiedon etsintä

Työskentelyteoriat (vastaukset/selitykset) synnyttävät uusia kysymyksiä

• Uusien kysymysten avulla voidaan mennä syvemmälle tutkimuksen kohteena olevan ilmiön ymmärtämisessä ja selittämisessä.

Tutkivan oppimisen osatekijät Hakkarainen, Lonka, Lipponen 1999) Ongelmien asettaminen Työskentelyteorioiden luominen Kriittinen arviointi Kontekstin luominen Jaettu Uusien työskentelyteorioiden luominen asiantuntijuus Tarkentuvien ongelmien asettaminen Syventävän tiedon etsintä

Yhteistyö on tärkeää

• Lapsia ohjataan ja kannustetaan yhteistyöhön ja jakamaan omaa osaamistaan ja tietämystään toisten kanssa • Tutkivan oppimisen prosessi on luonteeltaan yhteisöllinen. Siihen voivat osallistua lasten ja opettajan lisäksi myös kyseisen aihepiirin asiantuntijoita, vanhempia jne.

Opettajan rooli on tärkeä

• Tutkivan Oppimisen toteuttaminen vaatii opettajan ohjausta ja paneutumista

Muidenkin on hyvä tietää

• Kun tutkimusprosessi on päättynyt, voivat lapset julkaista tutkimuksensa tulokset (posterit, piirustukset, valokuvat, tutkimusraportit, esitelmät tai multimediaesitykset) ja esitellä niitä toisille lapsille ja vaikkapa vanhemmille

Tunteet Tutkivassa Oppimisessa

• Sitkeys • Innostus (yhdessä innostuminen) • Virtauskokemus • Oivaltaminen (yhdessä oivaltaminen) • Tutkiva oppiminen on osallistavaa oppimista ja pedagogiikkaa

Myyttejä Tutkivasta Oppimisesta

• Lapsilla pitää olla hauskaa, että he oppivat? • Lapset ovat kiinnostuneita ainoastaan konkreettisista ja tutuista asioista? • Konkreettisten ja välittömästi havaittavien asioiden kanssa työskentely johtaa käsitteellisen ymmärryksen syvenemiseen? • Tutkiva oppiminen on vain tiedollisesti kehittävää?