Tsairaala tulevaisuuden akuuttisairaala Yhteispivystyksen kuntainfo syksy 2009 Lokakuu

T-sairaala – tulevaisuuden akuuttisairaala Yhteispäivystyksen kuntainfo syksy 2009 Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Yhteispäivystyksen projektiorganisaatio osana T-PRO-hanketta Toiminnallisen suunnittelun projektijohtaja Heikki Korvenranta Projektivastaavat Muutoshallinta Liisa Iire H. Mustikainen + Kirsi Kiviniemi Hankehallinta Heikki Korvenranta ja Helena Mustikainen Tietojärjestelmätuki Kaarina Tanttu Esa Nahkala Tiimi 1 Päivystys Eero Kitinoja Antti Alho Tilasuunnittelu ja hankinnat Päivystys Ohjausryhmä Pj. Aki Lindén Organisaation ja johtamisen kehittäminen Satu Suhonen Kaj Työppönen Tiimi n Organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä Toiminnan ja talouden ohjaus Henkilöstösuunnittelu Lasten päivystys Prosessien kehittäminen Kaarina Tanttu Antti Alho Trauma Sydän Neuro Hoito. Linjat …n Päivystys Ensihoito Turun TK: n ak. toiminta Päivystys TYKS henkilöstö + Perusterveydenhuollon päivystyksen henkilöstö Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Yhteispäivystysprojektin suunnittelun lähtökohta • Turun ja Turun ympäristökuntien 2000 -luvun alussa esittämä toive sairaanhoitopiirille keskitetyn päivystyksen järjestämisestä • Turun periaatepäätös keskitetyn päivystystoimintansa siirtämisestä uuteen yhteispäivystykseen 24/7 - periaatteella • Turun päätöksen mukana yhteispäivystykseen siirtyy Turun seudun terveyskeskusten keskitetty yöpäivystys • Sairaanhoitopiiri siirtää nykyisen ensiavun päivystyksensä uuteen yhteispäivystykseen • Keväästä 2008 alkaen yhteinen näkemys yhteispäivystyspalvelun järjestämisestä yhdistetyn organisaation alaisena, 4000 potilashoitoneliötä • Terveyskeskukset tekevät yksilölliset päätöksensä päivystyksensä siirrosta yhteispäivystykseen Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

”Kahdesta eri raiteita kulkevasta yhdeksi rautaiseksi kokonaisuudeksi” SHP: n EA-pkl ja Turun Terveyskeskuksen keskitetty päivystys yhdistetään Yhteispäivystyksen integraatio Pw. C Capturing Deal Value Metodologia Pw. C Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

VSSHP: n päivystysjärjestelyt Terveyskeskukset: - Turun TK – alueellinen yöpäivystys (325 000) - Terveyskeskusten omat ilta- ja viikonloppupäivystykset Aluesairaalat: - yhteispäivystykset SAS, LAS, VSS TYKS: - erikoissairaanhoidon päivystys Tuleva yhteispäivystys: - väestöpohja 340. 000 -> aluesairaaloiden yhteispäivystykset säilyvät -> terveyskeskukset tekevät yksilölliset päätökset siirtyvän terveyskeskuspäivystyksen osuudesta ja toisaalta omana palveluna tuotetusta päivystyksen osuudesta Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Yhteispäivystyksen toimintojen kuvaus VAIHE 1 VAIHE 2 120 000 Hoidon päävastuu Sairaanhoidon puhelinneuvonnan arvio 35% 42 000 Sairaanhoitaja 12 000 % 10 Terveyskeskuksen Arvio 5% 6 000 TRIAGE 70% Ei arviota tai ed. yhteydenottoa 40% 48 000 Yleislääkäri 52 000 + 10 000 Geriatri 10 000 Psykiatri 2 000? Päihdelääkäri 4 000? 78 000 5% 20% Ensihoito 20% 24 000 VAIHE 3 Erikoislääkäri 30 000 Kotiin 100% 12 000 Kotiin 85% 70 200 Päivystysosasto/srl 3% 2 340 Jatkohoito: TK, muu srl 7% 5 460 Kotiin 30% 9 000 Päivystysosasto 20% 6 000 Jatkohoito TK/muu srl 10% 3 000 Sairaala 40% 12 000 Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Projektisuunnitelma – pääosa-alueet 1) yhteispäivystyksen tilojen ja hankintojen sekä toiminnallisuuden suunnittelu osana T-PRO – hankkeen prosessien kehittämistä 2) yhteispäivystyksen omistajuusmallien ja organisaation suunnittelu ja arviointi sekä henkilöstösuunnittelu osana T-PRO –hanketta 3) ensihoitojärjestelyiden suunnittelu yhteistyössä sairaankuljetusprojektin (VEKSU) ja terveyskeskusten kanssa 4) jatkohoitojärjestelyiden suunnittelu osana T-PRO – hankkeen prosessien kehittämistä ja hoitolinja-arkkitehtuuria huomioiden sairaalan ulkopuoliset yhteistyötahot 5) yhteispäivystyksen taloushallinnon suunnittelu osana T-PRO –hanketta 6) tietojärjestelmien tarpeiden kartoittaminen yhteispäivystyksen tarpeista lähtien osana T-PRO – hankkeen tietojärjestelmätuen osioita Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Yhteispäivystysprojektin valmiit tuotokset • Projektin organisoituminen ja yhteistyöverkoston luominen tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin; kuntiin, terveyskeskuksiin, aluesairaaloiden yhteispäivystyksiin sekä sairaalan sisäisiin yhteistyökumppaneihin • Valmis tilasuunnitelma päivystysalueelle • Sydän-, trauma- ja vatsahoitolinjan sekä aivovammapotilaan hoidon päivystysprosessikuvaukset tehty • Hankintalistan määrittelyt valmiit • Yhteispäivystyksen tietojärjestelmätarpeet kartoitettu, priorisoitu sekä tehty jatkosuunnitelma • Lasten päivystyksen jatkosuunnitelma tehty, päivystysprosessityö käynnistynyt • Pienten operatiivisten erikoisalojen päivystyksen siirtosuunnitelma tehty Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Yhteispäivystysprojektin pääpainopistealueet Syksy 2009 1) Informaatio kuntakierroksilla loka-marraskuussa, tavoitteena - a) kuntapäätökset siirtyvän perusterveydenhuollon osuudesta (marraskuu) b) päätös yhteispäivystyksen omistajuudesta (marraskuu) 2) Päivystysprosessisuunnittelu lasten päivystyksen, geriatrisen päivystyksen, neuro- sekä medisiinisen hoitolinjan osalta 3) Määritellä yhteispäivystyksen tietojärjestelmätarpeiden ratkaisut, seurata ja vaikuttaa kansallisiin ja valtakunnallisiin sairaankuljetuksen ja päivystysalueen IT - projekteihin omien asiantuntijoiden kautta 4) Kahden erillisen päivystysyksikön ideologian, henkilöstön ja toiminnan integraatioprosessin käynnistäminen 5) Henkilöstösuunnitelman valmistuminen ja henkilöstötyöryhmän käynnistäminen VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI

Yhteispäivystysprojekti – keskeisten tavoitteiden aikataulu Tilasuunnittelu Vaihe 1 5. 11. 07 – 29. 2. 08 Vaihe 2 a 3. 3 – 27. 6. 08 Vaihe 3 b, tuotos Vaihe 2 b syksy 2008 kuukausi Tilasuunnitelman loppuun saattaminen EF- Syyskuu, osan osalta, hankintaesitys marraskuu Yhteistyökumppaneiden informointi suunnittelun etenemisestä Elo-joulukuu Kuntakierrokset ja kuntainfon järjestäminen Syys-lokakuu, marraskuu Väestön informaatio Marraskuu Henkilöstön sitouttaminen, osallistaminen Elo-joulukuu Lasten päivystysprosessi, geriatrinen päivystysprosessi Elo- joulukuu Vatsahoitolinjan, neuron hoitolinjan ja yleissisätautisen hoitolinjan päivystysprosessit Syysmarraskuu Tietojärjestelmätarpeiden tarkentaminen, tarpeiden toteutumisen varmistaminen Elo-joulukuu Taloussuunnittelu, pth: n käyntikustannukset, luonnos esh: n käyntikustannuksista ja päivystysosaston hoitomaksusta Elo-joulukuu Päätös Yhteispäivystyksen Omistajuudesta ja yhteispäivystyksen sijoittumisesta shp: n organisaatioon Lokamarraskuu, syys-lokakuu Yhteispäivystyksen oman organisaation suunnittelu Lokamarraskuu Vaihe 3 a Kevät 2009 Toteutus Suunnittelu Organisointi Vaihe 3 b Syksy 2009 Vaihe 4, tuotos kuukausi Jatkohoidon suunnittelu 2010 Ensihoidon suunnittelu 2010 Henkilöstötyöryhmä 2010 Lopullinen henkilöstösuunnitelma 2010 Päivystysosastojen toiminnan suunnittelu Käyttöönotto Vaihe 4 2010 Vaihe 5 2011 -2012 Vaihe 5, tuotos kuukausi Henkilöstön rekrytointi 2011 Integraatio 2012 2010 Henkilöstön koulutus 2011 -2012 Call centerin / Contact centerin toiminnan suunnittelu 2010 Tietojärjestelmäsovellutuste n käyttöönotto 2011 -2012 Sopimukset palveluyksiköiden kanssa, lab, kuvantaminen 2010 Yhteistyökumppaneiden informointi Sopimukset jäsenkuntien kanssa 2010 Touko- ja marraskuu 2011. Kuukausittain 2012. Yhteistyökumppaneiden informointi Touko- ja marraskuu 2010. Väestön informointi Väestön infromointi Puolivuositt ain 2010 Puolivuosittain 2011, kuukausittain 2012, viikottain viimeinen kk Tietojärjestelmätarpeiden toteutumisen varmistaminen 2010 Tilojen kalustus, varustus 2011 -2012 Budjetti 2011 Integraation onnistumisen varmistaminen 2010 Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Yhteispäivystyksen omistajuusmallien vaihtoehdot Yhteispäivystys osana SHP: n organisaatiota Yhteispäivystys SHP: n ja kuntien yhteisenä organisaationa Yhteispäivystys isäntäkunnan järjestämänä Turku Muut kunnat VSSHP ESH- ja PTH päivystys Yhteispäivystys Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Yhteispäivystys osana SHP: n organisaatiota, ehdotus toteutusmallista SHP-johtaja SHP-johto Tarkempi vastuujako ja johtosuhteet vielä määrittämättä Muut palvelut Sydänhoitolinja** Traumahoitolinja** Vatsahoitolinja** Neurohoitolinja** Medisiininen hoitol. Naisten ja lasten hl Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Eri omistajuusmallien aiheuttamat ongelmat, ratkaisut ongelmiin ja seurausten arviointi SHP-omistajuus - ratkaistava ongelma: kuntien vaikutusmahdollisuuksien säilyttäminen erityisesti perusterveydenhuoltotasoisten käyntien osalta - ratkaisu: asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, toiminnan läpinäkyvyys, laatukriteerien asettaminen seuraamuksineen - seuraus: päivystystoiminta on kuntien ohjaamaa ja yleislääkäritoiminnan osalta ohjeistamaa Yhteisomistajuus - ratkaistavat ongelmat: 1)oman potilasrekisterin ylläpitäminen, 2)shp: n ja tk: n sairaskertomuksien käyttö erillisellä potilaan suostumuksen hallinnalla, 3)ensihoidon ja sairaankuljetuksen kuntayhtymä ei yhtenevä yhteispäivystyskuntayhtymän kanssa, 4)päivystysosastojen kustannustaloudellisen hyödyn osoittaminen vaikeaa, koska päivystysosastojen toiminta on erikoissairaanhoidon osastoilta siirtyvää toimintaa ja sijaitsisi eri organisaatiossa - ratkaisut: 1)oma potilasrekisteri, 2)potilaan suostumuksen hallinta tiedon siirtoon, 3)ensihoidolle perustettava oma kuntayhtymänsä, 4)päivystysosastot siirretään hoitolinjoille/erikoissairaanhoitoon - seuraukset: 1)yksi potilasrekisteri lisää olemassa oleviin, 2)erillinen suostumuskäytäntö vie resursseja ja aikaa, 3)ensihoito/sairaankuljetus muodostuu yhteispäivystystä laajemmasta kuntayhtymästä, tarve kaksinkertaiselle poliittisesti valitulle organisaatiolle jo olemassa olevien lisäksi, 4)päivystysosastoja ei voida käyttää tehokkaasti polikliinisen seurannan jatkona, koska sijaitsevat eri organisaatiossa, vaan päivystyksen hoitoyksiköt ruuhkautuvat seurattavista potilaista. Isäntäkuntamalli - alueella ei kuntaa, jolla olisi resurssit, osaaminen tai uskottavuutta yhteispäivystyksen isäntäkunnaksi Työryhmän yksimielinen näkemys omistajuusmalliksi oli sairaanhoitopiirin omistajuus. Yhteispäivystyksen ohjausryhmän käsittelyssä päädyttiin ratkaisuun, jonka mukaan kunnat keskustelevat keskenään vaihtoehtoisista omistajuusmalleista ja asia otetaan ohjausryhmän keskusteluun 2 kk kuluttua. Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Terveyskeskuskäyntiä korvaavan päivystyskäynnin kustannus yhteispäivystyksessä – nykytilan kuvaus Yhteispäivystyskuntien oman perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämiskustannukset: 8 555 451 € / vuosi Yhteispäivystyskuntien siirtyvän ajan perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämiskustannukset omana toimintana: 5 277 596 € / vuosi Siirtyvät käynnit: 87 189 käyntiä Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Yhteispäivystyksen tuotteistus – ratkaisu päällekkäisen laskutuksen poistamiselle Päällekkäisen laskutuksen (TK-päivystys lähettää EA-pkl: lle potilaan) pois jääminen tuo suoraa säästöä terveyskeskuksille n. 8. 000 -10. 000 käynnistä / vuosi, Turun TK: n osuus n. 4. 000 -6. 000 käyntiä / vuosi. Yhteispäivystyksen hoitokustannuksia alentavasti vaikuttavat: keskittämisetu, perustasopainotteisuus, synergiaetu, osaamisen taso, tutkimusmahdollisuus 24 h Tuotteistuksen ajatus, laskutetaan vaativimman hoidon tason mukaan. 1. Sairaanhoitajan itsenäinen hoito (pienet haavat, lievät infektiot jne, peruskokeet) 2. Yleislääkärin peruskäynti (sis. peruskokeet ja pienet toimenpiteet) 3. Yleislääkärin laaja käynti (sis. kuvantamisen ja laboratoriokokeet, toimenpiteet) 4. Yleislääkärin tutkimus, hoito ja seuranta (sis. em. lisäksi seurannan ja lääkehoidon) 5. Erikoislääkärin peruskäynti (sis. lab, kuvantamisen, seurannan, lääkehoidon ja pienet toimenpiteet) 6. Erikoislääkärin vaativa hoito (em. lisäksi vaativa hoito, vaativat toimenpiteet) 7. Erikoislääkärin erityisen vaativa hoito (erityisen vaativat toimenpiteet, useiden erikoisalojen tarve) 8. Päivystysosastoseuranta (seuranta alle 12 h, erillinen laskutus vaativista toimenpiteistä? ) 9. Päivystysosastohoito (vuorokausimaksu, erillinen laskutus vaativista tp. ) Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Terveyskeskuskäyntiä korvaavan päivystyskäynnin kustannusarvio yhteispäivystyksessä Ei virallinen laskelma kustannuksista, vaan laskelma, joka osoittaa keskittämisen kannattavaksi! Vaihtoehto 1. Laskettu päivystyksen siirtyvän osan kustannuksina. Kaikki kuntien kustannukset yhteen laskettuna = 5 277 596 € , jaettuna siirtyvillä käynneillä = 87 189. Esimerkiksi: Sairaanhoitajan vastaanottokäynti 32, 40 € Lääkärin vastaanottokäynti keskiarvo 64, 80 € Vaihtoehto 2. Laskettu kokonaisuutena Turun keskitetyn päivystyksen ja yöpäivystyksen kustannusten mukaan, suhteutettuna siirtyville käynneille. 4 853 897 €, säästö 423 698 € kokonaisuutena! Huom! vuokrakustannukset suhteessa suuremmat? Esimerkiksi: Sairaanhoitajan vastaanottokäynti 29, 80 € Lääkärin vastaanottokäynti keskiarvo 59, 60 € Vaihtoehto 3. Laskettu kokonaisuutena Turun keskitetyn päivystyksen kustannusten mukaan, suhteutettuna siirtyville käynneille. 4 519 155 €, säästö 750 000 € kokonaisuutena. Huom! vuokrakustannukset suhteessa suuremmat? Esimerkiksi: Sairaanhoitajan vastaanottokäynti 27, 73 € Lääkärin vastaanottokäynti keskiarvo 55, 46 € Yhteispäivystyksen terveyskeskuskäyntiä korvaavan lääkärikäynnin kustannus on esimerkeissä keskiarvona n. 55 – 65 € / käynti, HUOM! ei eriteltynä perus- ja laaja käynti eikä tutkimus-hoito-seuranta- käyntiä. Käynnit tulee tuotteistaa. Realistisin on vaihtoehto n: o 2. Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Mitkä tekijät alentavat keskittämisen lisäksi kustannuksia? - Nykyistä suurempi osa potilaista hoidetaan yleislääkärin vastaanotolla. Sen mahdollistavat konsultaatio- ja kuvantamismahdollisuudet 24/7 sekä suunniteltu työnjako ja sujuvat prosessit Potilas pyritään hoitamaan kerralla valmiiksi, jolloin seuraavan arkipäivän uusintakäynnin tarve jää pois, kyse on yleensä tk: n omasta resurssisäästöstä sekä nykyistä paremmasta asiakaslähtöisyydestä Suunniteltu jatkohoitoprosessi ja potilaan palautuminen perusterveydenhuoltoon, jatkohoitoon on resurssoitava riittävästi Terveyskeskuksissa säästyy jatkossa nykyisin päivystävän henkilöstön työaika aktiivikorvauksen jäädessä pois. Ko. työaika voidaan käyttää omaan päiväaikaiseen toimintaan, esim. ennaltaehkäisyyn tai päivystysaikojen lisäämiseen Hoidon keskittyminen entistä enemmän päivystysalueelle, vuodeosastoilta päivystysosastoille, jolloin hoitopäivien lukumäärät vähenevät n. 50% tältä osin Erikoissairaanhoidon kävijämäärän väheneminen oikealla työnjaolla ja potilaan jatkohoito-ongelman ratkaisemisella. Yleislääkäri vastaa jatkohoidosta, erikoisalalääkärin hoitoon ainoastaan mikäli sairauden vaikeusaste sitä edellyttää. Säästö kaksinkertaisen laskutuksen jäädessä pois. Tällä hetkellä lasku sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta potilaan siirtyessä yleislääkäriltä erikoisalalääkärin hoitovastuulle Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Mitkä muut tekijät puoltavat päivystyksen keskittämistä? - Päivystävän henkilökunnan työturvallisuus edellyttää asianmukaista vartiointipalvelua -> keskittäminen vähentää useasta päivystyspisteestä aiheutuvia vartiointikustannuksia - Päivystysosaamisen keskittäminen, koulutusmahdollisuuksien paraneminen -> osaava päivystyshenkilökunta vähentää päivystyshoidon kustannuksia - Työmotivaatio perustyöhön terveyskeskuksissa paranee, kun päivystysrasite poistuu/vähenee > rekrytointi helpottuu > päivystystyö siitä kiinnostuneille ja siihen sopiville Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers

Mitkä negatiiviset vaikutukset? - Potilaiden pidemmät kulkumatkat päivystyspisteeseen, toisaalta ohjaa päivystyskäyntejä päiväaikaiseen lähipalveluun tarkoituksenmukaisesti - Sairaankuljetuksen pidemmät kuljetusmatkat päivystyspisteeseen, joskin Turun perusterveydenhuollon päivystyksen/alueellisen yöpäivystyksen ja ensiavun väliset siirtokuljetukset jäävät pois - Yleislääkärin vaativan käynnin käyntikustannusten nousu laajojen tutkimusmahdollisuuksien johdosta, toisaalta hoidon päävastuuta ei tarvitse siirtää näissä tapauksissa erikoisalapäivystäjälle Lokakuu 2008 Pricewaterhouse. Coopers