Traumaattiset kriisit nuoren elmss 27 9 2017 Uskonto

  • Slides: 28
Download presentation
Traumaattiset kriisit nuoren elämässä 27. 9. 2017 Uskonto ja kriisitkurssi Johanna Mantere 1

Traumaattiset kriisit nuoren elämässä 27. 9. 2017 Uskonto ja kriisitkurssi Johanna Mantere 1

Keskeiset käsitteet • Trauma • Suru • Coping • Resilienssi • Merkityksellisyys Johanna Mantere

Keskeiset käsitteet • Trauma • Suru • Coping • Resilienssi • Merkityksellisyys Johanna Mantere 27. 9. 2017

Trauma: kokemus, joka ylittää kestokyvyn rajat ‘Trauma’ can mean ‘any experience that causes the

Trauma: kokemus, joka ylittää kestokyvyn rajat ‘Trauma’ can mean ‘any experience that causes the child unbearable psychic pain or anxiety’ (Kalsched 1996) “Trauma is an experience that breaks into and breaks down the individual’s physical and psychological capacity to cope with the surrounding world. The usual mechanisms that we have to manage ordinary stress, pain or discomfort do not work once the experience goes beyond a certain critical depth. Once this level of impingement is reached autophysiological responses take over and conscious efforts to manage become less effective. ”(Nicholson 2010)

Trauman kokonaisvaltainen vaikutus elämään • Pelot ja häiritsevät ajatukset sekä unet (Stephen & Stephen

Trauman kokonaisvaltainen vaikutus elämään • Pelot ja häiritsevät ajatukset sekä unet (Stephen & Stephen 2017) • Tunteiden turtuminen >< voimakkaat yllättävät vihan/surun/ahdistuksen tunteet (Stephen & Stephen 2017) • Mahdollisesti pelottavien tilanteiden välttäminen (Stephen & Stephen 2017) • Trauman toistuminen eri aistiärsykkeistä (triggers) (Nicholson 2010, 31. ) • Vaikeus sopeutua uusiin tilanteisiin ja muutoksiin (Russel 1996, 262. ) • Kyky leikkiä estyy tai vahingoittuu (Nicholson 2010) • Oireiden pitkittyessä PTSD (Post-traumatic stress disorder) (Stephen & Stephen 2017) • Sosiaaliset vaikutukset: ‘Profound trauma wounds twice, first by causing pain and second by creating disorientation which sets us apart from others who often fail to comprehend what we are going through’ (Gersie 1997, 197. )

Trauma nuoren elämässä • Lapsilla ja nuorilla trauma vaikutukset ovat pitkäkestoisempia kuin aikuisilla (Nicholson

Trauma nuoren elämässä • Lapsilla ja nuorilla trauma vaikutukset ovat pitkäkestoisempia kuin aikuisilla (Nicholson 2010) • Lapsena koetut traumaattiset kokemukset voivat aktivoitua uudelleen nuoruusiässä “The hormonal and chemical changes which bring about physical growth and development at this time also reactivate passionate feelings and impulses, basically of love and hate, which were typical of the infant and very young child’s relation to his or her parents. ” (Waddell 2006, 14. )

Trauma ja suru • Traumaan voi liittyä myös suruprosessi, kun trauman on aiheuttanut esimerkiksi

Trauma ja suru • Traumaan voi liittyä myös suruprosessi, kun trauman on aiheuttanut esimerkiksi läheisen äkillinen menetys • ”Traumaattinen suru on tavallisimmin seurausta läheisen ihmisen äkillisestä tai väkivaltaisesta kuolemasta. Esimerkiksi itsemurhan tehneiden läheiset kokevat usein traumaattista surua, koska tapahtuma itsessään on niin järkyttävä. ” (Suomen Mielenterveysseura)

Su ru työn ja trau ma työn erot (Suomen Mielenterveysseura) Trau ma työ •

Su ru työn ja trau ma työn erot (Suomen Mielenterveysseura) Trau ma työ • Jatkuvasti mieleen tulevat muistikuvat järkyttävästä tapahtumasta. • Vältetään järkyttävästä tapahtumasta muistuttavia tilanteita ja asioita. • Tapahtumasta puhuminen on vaikeaa. • Ahdistus, pelko, masennus • Painajaiset, järkyttävien hetkien kokeminen uudelleen Su ru työ • Muistikuvat menetetetystä henkilöstä • Etsitään lohduttavia muistoja • Halutaan puhua menetetystä henkilöstä • Suru, kaipaus ja masennus • Lohduttavia unia menetetystä henkilöstä Traumatyö edeltää surutyötä

Teorioita kriisin ja surun vaiheista Komponentit Caplan 1964 Kriisi Cullberg 1977 Kriisi Elämän organisaation

Teorioita kriisin ja surun vaiheista Komponentit Caplan 1964 Kriisi Cullberg 1977 Kriisi Elämän organisaation Sokkivaihe Muutoksen aiheuttavaa pirstoutuminen Muutamista hetkistä tapahtuma Hägglund 1977 Suru Sokkivaihe Kieltäminen Viha Kaupankäynti Masennus Suruvaihe Kaipaava suru Kiukku Tyhjyyden tunne muutamiin vuorokausiin Disorganisaatio Reaktiovaihe Reorganisaatio Elämän uudelleen järjestäminen Korjaamisvaihe Akuuttivaihe Toipuminen Kübler-Ross 1969/1984 Suruteoria Joitakin kuukausia Hyväksyminen Joitakin kuukausia – vuosi Vetäytyminen Uudelleen suuntautumis-vaihe Mukautumisvaihe Luova vaihe

Keskustelu: • Mitä hyvää/huonoa voi olla siinä, että surun ja kriisin prosesseja hahmotetaan vaiheittain?

Keskustelu: • Mitä hyvää/huonoa voi olla siinä, että surun ja kriisin prosesseja hahmotetaan vaiheittain? • Miten ikä/elämänvaihe vaikuttaa surusta/traumasta toipumisen prosessiin?

Jokainen reagoi omalla tavallaan (Stephen & Stephen 2017) • Toisilla ahdistus pysyy kuukausia tai

Jokainen reagoi omalla tavallaan (Stephen & Stephen 2017) • Toisilla ahdistus pysyy kuukausia tai jopa vuosia traumaattisen tilanteen jälkeen, toiset pystyvät palaamaan arkeen suhteellisen pian • Traumasta toipuminen riippuu useista tekijöistä: mm. traumaattisen tapahtuman luonteesta, trauman kokeneen elämäntilanteesta ja tukiverkostosta sekä selviytymisen strategioista (coping-keinot) ja resilienssistä • Sopivalla avulla trauman vaikutusta voidaan lieventää huomattavasti

Coping-keinot = keinot, joiden avulla ihminen pyrkii selviämään ja luomaan tasapainoa uhkaavassa tai stressiä

Coping-keinot = keinot, joiden avulla ihminen pyrkii selviämään ja luomaan tasapainoa uhkaavassa tai stressiä aiheuttavassa tilanteessa • Coping voidaan nähdä jatkuvana prosessina, jossa sopeudutaan elämän vaatimuksiin • Voidaan myös puhua coping-strategioista, copingin resursseista ja yksittäisiä coping-keinoista, jotka kaikki liittyvät toisiinsa • Persoonallisuus, ikä ja sukupuoli vaikuttavat copingiin • Copingilla on väitetty olevan terveyteen suurempi vaikutus kuin itse stressaavalla tapahtumalla: miten ihminen reagoi stressiin on terveyden kannalta olennaisempi kysymys kuin se, mitä stressaavaa on tapahtunut • Coping voi olla negatiivista tai positiivista (Blum & Brow & Silver 2012)

Coping prosessina (Lazarus 1966) – Transactional theory of appraisal and feedback: Coping määräytyy sen

Coping prosessina (Lazarus 1966) – Transactional theory of appraisal and feedback: Coping määräytyy sen mukaan, millaisen merkityksen ihminen antaa tapahtumalle Kehä jatkuu niin kauan, kunnes sopeutuminen ja uudelleenarviointi ei enää ole tarpeen 1. Ensisijainen arviointi: Onko koettu muutos positiivinen, negatiivinen vai neutraali? 3. Copingstrategiat Omaa käyttäytymistä/ suhtautumista muutetaan tilanteen tasapainottamiseksi 3. Jos koetaan negatiivisena: Toissijainen arviointi Millaiset resurssit ovat käytettävissä ja millainen toiminta on mahdollista?

+ Coping v Coping-strategiat oi suunta ut tuleva ua myös isu Ongelm uteen! i

+ Coping v Coping-strategiat oi suunta ut tuleva ua myös isu Ongelm uteen! i ennalt en ae ennak hkäisy stres oimall siä a ja resurs seja lis äämäl lä. Ongelmakeskeinen vs. emotionaalinen coping (Lazarus & Folkman 1966) • Ongelmakeskeinen coping: Stressiä yritetään vähentää vaikuttamalla suoraan stressin aiheuttajaan, esim. etsimällä uusi toimintatapa suhteessa stressoriin. • Emotionaalinen coping: Yritetään vähentää stressaavan asian vaikutusta tunteisiin. Erityisesti tilanteissa, joihin ei ole mahdollista vaikuttaa itse. Merkityskeskeinen coping (cognitive reframing) • stressaavan kokemuksen merkityksen etsiminen laajemmassa kontekstissa, esim. suhteessa omaan maailmankatsomukseen • erityisesti traumaattisiin tapahtumiin liittyvä coping-strategia

Coping-resurssit (Blum & Brow & Silver 2012) Sisäiset resurssit: mm. itsetunto, tiedot, terveys Ulkoiset

Coping-resurssit (Blum & Brow & Silver 2012) Sisäiset resurssit: mm. itsetunto, tiedot, terveys Ulkoiset resurssit: mm. materiaaliset puitteet, sosiaalinen tuki, raha Mitä enemmän resursseja ihmisellä on, sitä todennäköisempää on, että coping onnistuu. Sosiaaliset resurssit Uskonnollisuus/ spiritualiteetti Materiaaliset resurssit Kysymys: Kuuluuko uskonto/ spiritualiteetti sisäisiin vai ulkoisiin resursseihin – vai molempiin?

Tehtävä: • Palauta mieleesi stressaava tilanne nuoruudestasi (tai muuten elämästäsi), jossa jouduit sopeutumaan hankalaan

Tehtävä: • Palauta mieleesi stressaava tilanne nuoruudestasi (tai muuten elämästäsi), jossa jouduit sopeutumaan hankalaan tilanteeseen jollakin tavalla. Kirjoita muisto ylös lyhyesti. • Keskustele parisi kanssa, millaisista tilanteesta oli kyse ja millaisia coping-keinoja käytitte: mitä eroja ja yhtäläisyyksiä huomaatte?

Resilienssi • Resilienssillä tarkoitetaan ihmisen mahdollisuuksia toipua vastoinkäymisistä • Resilienssillä voidaan viitata 1) Kapasiteettiin

Resilienssi • Resilienssillä tarkoitetaan ihmisen mahdollisuuksia toipua vastoinkäymisistä • Resilienssillä voidaan viitata 1) Kapasiteettiin (ihmisen kyky sopeutua) 2) Prosessiin (palautuminen tavalliseen arkeen) 3) Lopputulokseen (vastoinkäymisen synnyttämä positiivinen seuraus) (Masten 2007) • Resilientti ihminen kykenee vastustamaan stressiä ja on vähemmän haavoittuva huolimatta vakavista vastoinkäymisistä. (Garmwzy 1997)

Resilienssi “Resilience is the process of adapting well in the face of adversity, trauma,

Resilienssi “Resilience is the process of adapting well in the face of adversity, trauma, tragedy, threats, or even significant sources of stress – such as family and relationship problems, serious health problems, or workplace and financial stressors. -- Resilience is…´bouncing back from difficult situations’”. – (American Psychological Association. The road to resilience. http: //www. apa. org/helpcenter/road-resilience. aspx Katsottu 20. 7. 2017)

Resilienssin rakentuminen • Resilienssi voidaan määritellä myös kyvyksi mobilisoida tehokkaasti niin sisäiset kuin ulkoiset

Resilienssin rakentuminen • Resilienssi voidaan määritellä myös kyvyksi mobilisoida tehokkaasti niin sisäiset kuin ulkoiset resurssit merkittävien stressitekijöiden ja traumaattisten tilanteisen kohdatessa. • Lasten ja nuorten resilienssin tukeminen tarkoittaa näin ollen nuorten joustavuuden ja coping-strategioiden vaalimista. • Kiintymys myös muihin aikuisiin kuin omiin vanhempiin vahvistaa lapsen resilienssiä. • Ihmisen resilienssiä rakentavat kognitiiviset, emotionaaliset, moraaliset ja sosiaaliset taidot, luottamus omiin kykyihin, spiritualiteetti ja selkiytynyt identiteetti. (Lee et. al. 2013)

Uskonto osana selviytymistä • Jos yksilön ympäristössä on uskonnollisia virikkeitä, on todennäköistä että uskonnolliset

Uskonto osana selviytymistä • Jos yksilön ympäristössä on uskonnollisia virikkeitä, on todennäköistä että uskonnolliset kysymykset ovat myös osa kriisi- ja suruprosessia (Pargament 2005) • Uskonnon avulla on mahdollista hallitsematonta uskon, toivon ja rakkauden kaltaisten ilmiöiden kautta (Geels & Wikström 2009) • Uskontopsykologian puolella ilmiötä kutsutaan ”religious coping” eli uskonnolliset elämänhallintakeinot (esim. Pargament 1997; Ganzevoort 1998) • Uskonnollinen coping voi olla positiivista tai negatiivista (Pargament 1997)

Uskonnolliset coping-keinot (Pargament 1997) 1) Merkityksen löytäminen • Esim. Jumalan sallimus, Jumalan rankaisu 2)

Uskonnolliset coping-keinot (Pargament 1997) 1) Merkityksen löytäminen • Esim. Jumalan sallimus, Jumalan rankaisu 2) Kontrollin saavuttaminen Po sit iiv isi Ne & a ga tii vis ia • Yksilön ja Jumalan suhde 3) Jumalan läheisyyden ja lohdutuksen kokeminen • Hengellinen tuki, puhdistautuminen, uskonnollinen yhteys/yhteyden puute 4) Läheisyyden saavuttaminen yhteisössä (ja suhteessa Jlaan) • Tuen etsintä papilta tai seurakunnan jäseniltä 5) Elämänmuutoksen saavuttaminen • Uskonnollisen suunnan etsintä, kääntymyskokemukset

Kritiikkiä Pargamentia kohtaan Ganzevoort (1998) näkee Pargamentin uskonnollisella copingilla 3 rajoitetta: 1) Se olettaa

Kritiikkiä Pargamentia kohtaan Ganzevoort (1998) näkee Pargamentin uskonnollisella copingilla 3 rajoitetta: 1) Se olettaa uskonnollisen copingin olevan vakaata, ei dynaamista 2) Se on rajoittunut kvantitatiivisiin menetelmiin 3) Se yksinkertaistaa ilmiötä Ganzevoort peräänkuuluttaa moniulotteista ymmärrystä uskonnollisen copingin ilmiöstä.

Uskonnollisen copingin moniulotteisuus (Ganzevoort 1998)

Uskonnollisen copingin moniulotteisuus (Ganzevoort 1998)

Uskonto ja spiritualiteetti merkityksellisyyden lähteenä kriisissä v Ihmisellä sisäsyntyinen tarve kokea elämä ja kriisit

Uskonto ja spiritualiteetti merkityksellisyyden lähteenä kriisissä v Ihmisellä sisäsyntyinen tarve kokea elämä ja kriisit merkitykselliseksi. v Elämän merkityksellisyys liittyy kokemukseen koherenssista, elämän suunnasta, arvoista, omanarvontunteesta, itsensä toteuttamisesta, kuulumisesta johonkin. v Kriisi uhkaa elämän merkityksellisyyttä, mutta hallinnan tunteen löytyessä tilanne tasapainottuu (Park 2013) v Merkityksen etsintä voi olla yhtä hyvin psykologista kuin uskonnollista (Pargament 1997) v Elämän merkityksellisyyden kokemus ja sen etsintä nähdään kuitenkin usein osana spiritualiteettia (Canda, 1988, 243). v Ei-uskonnollinen, spirituaalinen ja uskonnollinen merkityksen etsintä kietoutuvat toisiinsa Eksistentiaalisen merkityksen etsimisen voi nähdä pitävän sisällään kaikki kolme näkökulmaa (La. Cour 2010) Uskonto ja spiritualiteetti voivat toimia elämän merkityksellisyyden lähteenä ja näin auttaa selviytymään kriisistä.

Esimerkki 1: Spiritualiteetti kodittomien nuorten voimavarana (Williams & Lindsey 2006) • Laadullisessa tutkimuksessa entisten

Esimerkki 1: Spiritualiteetti kodittomien nuorten voimavarana (Williams & Lindsey 2006) • Laadullisessa tutkimuksessa entisten kodittomien nuorten resilienssistä (USA) havaittiin, että spiritualiteetilla on tärkeä merkitys nuorten elämässä • Joitakin spiritualiteetti oli auttanut vastoinkäymisissä, joita he olivat kokeneet • Spiritualiteetti ei liittynyt niinkään uskonnolliseen osallistumiseen, vaan sisäisesti koettuun suhteeseen Jumalan tai korkeamman voiman kanssa • Spirituaalinen merkityksenanto näyttäytyi keskeisenä etenkin niiden nuorten kohdalla, joiden resilienssi oli keskimääräistä vahvempi: nämä nuoret olivat säilyttäneet toivon vastoinkäymisistä huolimatta • Hengellinen elämä oli tuonut nuorille tukea, jota ihmissuhteet eivät olleet kyenneet tarjoamaan

Esimerkki 2: Uskonnollinen coping syöpää sairastavien nuorten aikuisten elämässä (Saarelainen 2017) • Suvi-Maria Saarelaisen

Esimerkki 2: Uskonnollinen coping syöpää sairastavien nuorten aikuisten elämässä (Saarelainen 2017) • Suvi-Maria Saarelaisen väitöskirjassa (2017) nuorten aikuisten vahva uskonnollinen coping liittyy positiivisiin tulevaisuudennäkymiin • Myös vahva sosiaalinen tuki, virallisten tahojen tuki ja merkittävien läheisten tuki näyttää edesauttavan tulevaisuuden näkemistä positiivisessa valossa • Tulevaisuuteen toiveikkaasti suhtautuvat nuoret aikuiset myös kykenivät jakamaan sairauskokemuksiaan monin tavoin ja antoivat kokemukselleen monia eri merkityksiä – kuin myös löytämään elämän merkityksellisyyden lähteitä laajemmin • Vastaavasti ne, joiden tulevaisuudennäkymät olivat epävarmoja, olivat kokeneet epäonnistuvansa uskonnollisessa etsinnässä, eivätkä he olleet etsineet merkitystä kokemukselleen. Myös ympäriltä saatu tuki oli puutteellista.

Kysymyksiä pohdittavaksi: • Miten nuorten ja nuorten aikuisten resilienssiä ja copingkeinoja tuetaan/voisi tukea lisää

Kysymyksiä pohdittavaksi: • Miten nuorten ja nuorten aikuisten resilienssiä ja copingkeinoja tuetaan/voisi tukea lisää kirkossa/muissa hengellisissä yhteisöissä? • Miten tunnistaa niitä nuoria, joilla on muita heikommat mahdollisuudet selviytyä haastavista tilanteista?

Luennon kirjallisuus: • Blum, S. & Brow M. & Silver, R. C. (2012). Coping.

Luennon kirjallisuus: • Blum, S. & Brow M. & Silver, R. C. (2012). Coping. In Encyclopedia of Hum. an Behavior (Second Edition), 2012, Pages 596– 601. • Cullberg, J. Tasapainon järkkyessä, psykoanalyyttinen ja sosiaalipsykiatrinen tutkielma. 1979. • Dwivedi, K. N. , Irwin, M. , & Nicholson, C. (2010). Children and Adolescents in Trauma: Creative Therapeutic Approaches. London: Jessica Kingsley Publishers. • Geels, A. & Owe Wikström: Uskonnollinen ihminen. Johdatus uskontopsykologiaan. Kirjapaja. 2009. • Gersie, A. (1997)Reflections on Therapeutic Storymaking: The Use of Stories in Groups. London: Jessica. Kingsley Publishers. • la. Cour, P. , & Hvidt, N. C. (2010). Research on meaning-making and health in secular society: Secular, spiritual and religious existential orientations. Social Science & Medicine, 71(7), 1292 -1299. • Lee et. al. 2013: Resilience as a positive youth development contstruct. in Shek et. al. 2013, Positive Youth Development. Theory, Research and Application. 129– 143. • Lindsey, E. (2005). Spirituality and religion in the lives of runaway and homeless youth: Coping with adversity. Journal of Religion and Spirituality in Social Work: Social Thought, 24(4), pp. 19 -38 • Kalsched, D. (1996) The Inner World of Trauma. London: Routledge. • Kettunen, Paavo. 2011. Kätketty ja vaiettu, suomalainen hengellinen häpeä. Kirjapaja. • Kübler-Ross, Elisabeth. Raportti kuolemisesta. 1984. • Kübler-Ross, Elisabeth & Kessler David. Suru ja surutyö. 2005. • Masten AS. 2007. Resilience in developing systems: Progress and Promise as the fourth wave rises. Developmental Psychopathology. 19: 921– 930. ) • Russell, P. (1999) ‘The role of paradox. ’ In J. G. Teicholz and D. Kriegman (eds) Trauma, Repetition, and Affect Regulation: The Works of Paul Russell. London: Rebus Press. • Saarelainen, Suvi-Maria. (2017). Meaningful life with(out) cancer. Coping narratives of emerging finnish adults. Helsinki: Unigrafia. • Waddell, Margot (2006) Understanding 12– 14 -Year-Olds. London: Jessica Kingsley Publishers.

Muuta aiheeseen liittyvää lukemistoa Turunen, Tuija. 2014. Trauma recovery after a school shooting. The

Muuta aiheeseen liittyvää lukemistoa Turunen, Tuija. 2014. Trauma recovery after a school shooting. The role of theory -based psychological care and attachment in facilitating recovery. Mcgregor, S. (2015). Familial Separations, Coping Styles, and PTSD Symptomatology in Resettled Refugee Youth. The Journal of Nervous and Mental Disease, 203(6), pp. 431 -438. Mastropieri, B. (2015). Inner Resources for Survival: Integrating Interpersonal Psychotherapy with Spiritual Visualization with Homeless Youth. Journal of Religion and Health, 54(3), pp. 903 -921. Mayordomo-Rodríguez, T. (2015). Coping Strategies as Predictors of Well-Being in Youth Adult. Social Indicators Research, 122(2), pp. 479 -489. Steele, W. (2013). Working with grieving and traumatized children and adolescents: Discovering what matters most through evidence-based, sensory interventions. Hoboken, NJ: Wiley.