Toiminnallinen oppiminen Joonas Kivinen KeskiPohjanmaan Liikunta ry Parin

Toiminnallinen oppiminen Joonas Kivinen Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Parin kanssa tai ryhmissä 5 min Minkälaisia käyttämäni toiminnallisen opettamisen menetelmät ovat? Suurimmat haasteet? Suurimmat hyödyt?

KOULUTUKSEN TAVOITTEET Tieto toiminnallisten oppimismenetelmien hyödystä oppimisen tukena Miettii toiminnallisuuden mahdollisuuksia omassa työssään Mahdollisuudet eri oppiaineissa Tiedostaa toiminnallisuuden synnyttämät äänet ja liikkeet Ideoiden jakamisen kulttuuri Uusia menetelmiä ja ideoita Toiminnallisuus koulun yhteiseksi toimintatavaksi?

Käytännössä? Oppilaan toiminnan ja ajattelun aktiivisuutta (miten opitaan) Osallistumista Kokemuksellisuutta Oppilaiden välistä vuorovaikutusta Toiminnalliset opetusmenetelmät voivat olla esimerkiksi ryhmätöitä, väittelyitä, leikkejä, projektitöitä, draamaa, roolileikkejä, tutkimustehtäviä tai yhteistoiminnallista oppimista. Ne on todettu tehokkaiksi oppimismenetelmiksi, koska niiden avulla oppilas osallistuu oppimisprosessiin aktiivisesti. (Graczyk ym. 2000; Sahlberg & Leppilampi 1994. )

Toiminnallisessa oppimisessa… keskustellaan paljon Harjoitellaan toisten huomioon ottamista Ratkaistaan ristiriitoja ja opitaan joustamaan Kehitetään kuuntelemisen taitoja Opitaan argumentoimaan Haastetaan sosiaalisia taitoja Ryhmän turvallisuuden aste vaikuttaa siihen, millaisia toiminnallisia harjoituksia voidaan tehdä. (Siponen, U. 2005. ) Myös liikunnan avulla oppiminen voidaan laskea yhdeksi toiminnallisen oppimisen menetelmistä.

Mitä vaatii? Muutos asenteessa Osallistaminen Oppilaat ja henkilökunta Kokeilu Keskustelu Vastuun antaminen, luottaminen vaatii pelisäännöt Aktiivisuuden mukaan ottaminen pieninä annoksina rutiinit Omien vahvuuksien tunnistaminen toiminnallistajana

Toiminnalliseen opettamiseen kuuluu -Aina (oppimistavoite, miksei liikunnallinenkin) tavoite ja selkeät ohjeet -Missä vaiheessa oppimisprosessia toiminnallisuus mukaan? -Ympäristön vaikutus (parhaimmillaan motivoi ja ohjaa oivaltavaan oppimiseen) -Erilaiset oppijat (audit. , visua. , kinest. , + yksilö vs ryhmä

HAASTEET? ”Oppilaita on vaikea saada rauhallisiksi toiminnallisten tuokioiden jälkeen” ”Toiminnallinen opetus on opettajalle työlästä” ”Perustyöhön ei jää aikaa, jos toiminnallisuutta oppitunneilla lisätään” ”Toiminnallisuus on leikkimistä” ”Toiminnalliset työtavat sopivat vain pienten oppilaiden opettamiseen” ”Lasten koulupäivän aikaisen liikkumisen lisääminen on liikuntaa opettavien opettajien tehtävä”

OPSin perusteissa (2014) korostetaan: Oppilaan edellytykset huolehtia omasta psyykkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista ja halu ylläpitää niitä Lisää liikettä, vähemmän istumista Toiminnalliset opetusmenetelmät osana opetusta Oppilaiden osallisuus

OPPIMISYMPÄRISTÖN MUOKKAAMINEN Arkisia toimintatapoja: - Läksyjen tarkastuspisteelle liikkuminen (viivaa pitkin, ruutuhyppely, esteiden ylitys? ) - Apua käydään kysymässä opepöydän luona - Teroituspisteellä tasapainolauta - Luokkaan pääsee sisälle vain vetämällä leuan/koskettamalla hymynaamaa

ERILAISET TYÖSKENTELYPISTEET

Retkiä, tapahtumia? Luontopolku Lintujen bongaus Maaston tutkiminen Suunnistus yhdistettynä rasteilta löytyviin tehtäviin Vastuu, viitseliäisyys, uskallus ja rohkeus tehdä?

Esimerkkivideot https: //www. slideshare. net/Matleena. Laakso/qrkooditopetuksessa https: //www. youtube. com/watch? v=3 pb. JDt. Zbx 24&t= 5 s Alakoulu https: //www. youtube. com/watch? v=it 0 sr. Hzggoo&fea ture=youtu. be Yläkoulu

http: //www. slideshare. net/Syoh yvaa/x-breikki-syohyvaa-sokeri

Miksi toiminnallista opettamista? Aivotutkijat: aivoissa 15 minuutin välein vireystilan romahduksia vaihtelevat opetusmenetelmät Hyvin usein kehollinen kokemus oppimistilanteessa vahvistaa muistijälkeä (varsinkin jos ilmapiiri on oppijan kannalta motivoiva ja turvallinen) Viimeaikaiset tutkimukset: Kehon käytöllä on selvä yhteys aivojen kognitiiviseen toimintaan (motorinen ja kognitiivinen kehitys menevät yleensä käsi kädessä, perustuvat samoihin aivomekanismeihin) Oppiminen oppilaan ajattelua tekeminen/aktiivisuus on askel kohti oppimista

Milloin opettaminen on tehokasta? Kun pystytään sytyttää motivaatio (sisäinen tai ulkoinen) Kun panostetaan oppimisilmapiiriin Kun oppilas tekee itse Kun pystytään havaita varhaisessa vaiheessa apua tarvitsevat Kun opettamismenetelmiä vaihdellaan

Toiminnallisen opettamisen haasteita. Pohditaan ryhmittäin 5 -10 minuuttia 1. Oppilaan motivoiminen pulpetista poistumiseen ja toiminnallisuuteen? 3. Turvallisen ilmapiirin luominen toiminnallisuutta ajatellen? 2. Havainnointi ja oppimisen todentaminen toiminnallisen opetusprosessin keskellä? 4. Erilaisten oppijoiden huomiointi toiminallisessa opetuksessa

IDEARIIHI Itsenäinen työskentely 1 toiminnallisuutta lisäävä asia mitä voisin kokeilla omassa opetuksessani 1 tulevaisuuden haaste toiminnallisessa opetuksessa mihin pitää etsiä vastaus

Maarit Korhonen, Lk-seminaari 4. 4. 2017 - Kontrollointi on opettajien ammattitauti. Siitähän seuraa pelko, että jos oppilaille antaisi vastuuta ja kontrollia hölläisi, pieleen menee eikä kukaan opi mitään. Lisäksi asiat on yleensä helpompi tehdä ihan itse, tulee paremmin ja nopeammin tehdyksi. Pitkällä aikavälillä kaikki asiat jäävätkin sitten itse tehtäväksi, mutta ei sitä siinä kiireessä ajattele. - Kauhea kiire onkin yksi ympäristöön liittyvistä osallisuuden esteistä. Myös liian ahtaat tilat vaikeuttavat osallisuutta. Puhumattakaan koulun vanhoista, vakiintuneista tavoista, joita ei ole tapana muuttaa. Oppilaan osallistaminen on avain muutokseen, Maarit Korhonen korostaa. - Vaikka oppimisympäristöt muutettaisiin mutta oppilas jäisi passiiviseksi, ei muutosta olisi. Ja toisaalta: vaikka vuonna 1892 keksittyjä oppiaineita ei muutettaisi miksikään eikä kustantajien 1960 -luvulla päättämiä oppisisältöjäkään, voit opettajana aloittaa muutoksen huomenna, oppilaan osallistamisella. Sitä ei voi kukaan estää.

http: //www. topata. fi/ https: //liikkuvakoulu. fi/ideat https: //www. youtube. com/watch? v=it 0 sr. Hzggoo&feature=youtu. be Haaga https: //www. youtube. com/watch? v=3 pb. JDt. Zbx 24 Jyränkö Digitaaliset sovellukset: QR-koodit, http: //seppo. io/ , http: //www. heijoe. com/

Mistä lisää vinkkejä? Aalto, M. 2000. Ryppäästä ryhmäksi. Turvallisen ryhmän rakentaminen. Aalto, M. 1998. Hyvä. X. Ryhmä. X. Toimintakokemusaineisto kouluille. Aalto, M. 1998. X. taasia. Toimintakokemusaineisto nuorisotyöhön. Leskinen, E. 2009. Ryhmä toimimaan. Vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön. Linnossuo, O. 1997. Hyva, paha ja hauska: Tehtäviä ja ryhmätyöharjoituksia lasten ja nuorten kasvutyöskentelyyn. Nykänen, M. & Honkanen, L. 1998. Leija. Toiminnallisia harjoituksia peruskouluun. Sahlberg, P. & Leppilampi, A. 1994. Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessäoppimisen mahdollisuuksia etsimässä.

KIITOS! Joonas Kivinen Keski-Pohjanmaan Liikunta ry