Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto syksy 2010 osa 3

Tieteenfilosofia I Lapin yliopisto syksy 2010 osa 3 John Pajunen

Tiede ja arvot onko tiede arvovapaata? arvofilosofia arvot: positiivinen, negatiivinen, arvoneutraali (+/-/0) arvosubjektivismi – arvo-objektivismi tieteen ulkoiset / sisäiset arvot

Tosiasiat vs. arvot Arvot ja tosiasiat kuuluvat eri kategorioihin: Epämiellyttävät totuudet: Miten asiat ovat Miten asioiden pitäisi olla ihmissyöjät lysenkolaisuus Kasvatuksen myytti Toiveet tuloksista eivät saa ohjata tutkimusprosessia (fallacy of wishful thinking)

Tiedolliset / moraaliset arvot episteemiset arvot totuus: rehellisyys eettiset ja yhteiskunnalliset arvot hyvyys oikeudenmukaisuus muut arvot: esteettiset. . .

Tutkimuksen eettiset ja yhteiskunnalliset arvot Hyvyys ja oikeudenmukaisuus: Tutkimusaiheen valinta aiheesta saatu tieto voi vaikuttaa yhteiskuntaan ja yksilöihin (yhteiskunnallinen merkittävyys +/-/0) Tutkimusmenetelmä menetelmien hinta? ihmiset / luonto / ympäristö ja menetelmien vaikutus Tutkimustulosten hyödyntäminen tutkijan vastuu tiedon käytöstä?

Seurauksien tarkastelu Tieteessä: aihe, menetelmä, tulokset yksittäisen tutkijan kannalta (yksilöihin / yhteiskuntaan / ympäristöön nähden)? tiedeyhteisön kannalta (yksilöihin / yhteiskuntaan / ympäristöön nähden? )

Tutkijan hyveet hyve: luonteenpiirre / taipumus kardinaalihyveet: (esim. : ) totuudellisuus, hyvyys, oikeamielisyys, rohkeus, kohtuullisuus hyvä ihminen omaa kaikki hyveet muita hyveitä, esim: ystävällisyys, uutteruus, täsmällisyys, … Tutkija: Millaisia taipumuksia hyvällä tutkijalla on?

Oikeus ja vapaus oikeuksien (ja vapauksien) suhde velvollisuuksiin: jonkun oikeus on toisen velvollisuus perusoikeudet, muut oikeudet ongelma: arvojen priorisiointi? Tutkijan, tiedeyhteisön, tutkimuskohteen, yhteiskunnan ja yksilöiden oikeudet?

Tieteen etiikan kokonaisuus kasuistriikan ongelmallisuus mitä filosofialta voi toivoa etiikan suhteen?

esteettiset arvot teorian kauneus? symmetria, harmonia, yksinkertaisuus, sopusointuisuus kriteeri teorian valinnassa ja muodostamisessa

Tieteenfilosofisia kysymyksiä Tieteiden synty: miten tiede syntyy? Tieteenalojen jaotteluja: miten luokitella tieteitä? Tutkimusprosessi: millainen tutkimusprosessi on?

Tieteiden synty Filosofia – tiede – erottelu (epämääräinen) Filosofiasta irtaantuneet itsenäiset tieteenalat Erityistieteiden filosofia erilaisia syntymekanismeja irtaantuminen, jakautuminen, yhdistyminen tai yhteinen rajapinta, (taidon tai ammatin) tieteistyminen, erityiskysymyksen tai –alan ympärille muodostunut tiede

tieteiden jaottelua ja suhteita tieteenalat: teoreettiset / empiiriset ei - soveltavat / soveltavat (perustutkimus / soveltava tutkimus) Formaalit / ei-formaalit Ihmistieteet / luonnontieteet

tieteiden jaottelua ihmistieteet / luonnontieteet mikä ero näillä on? tutkimuskohteen luonne? olemus…? monimutkaisuus…? (tutkimuskohteen perimmäinen luonne)? menetelmä: kokeellinen/ei-kokeellinen? tiedon luonne: varmuus, täsmällisyys…? tiedollinen tavoite: kuvaaminen vs. selittäminen vs. ymmärtäminen?

ihmis/luonnontieteen tiedon luonne täsmällisyys, tarkkuus; idealisaatiot, likiarvot, virhemarginaali…? varmuus; kumoutuvuus (vrt. foundationalismi ja anti-foundationalismi; fallibilismi) Tutkimuksen toistettavuus Yleistettävyys (lait, säännönmukaisuudet) objektiivisuus

ihmistiede/luonnontiede tutkimusmenetelmä onko oleellista eroa näiden välillä? Onko olemassa yhtä menetelmää? mihin tutkimuksella pyritään? mitä? tutkimuskohteen kuvaus miksi? tutkimuskohteen selitys ymmärtäminen: mitä ja miksi vai onko ymmärtäminen jotain enemmän…?

ihmistiede/luonnontiede tutkimuskohteen perimmäinen luonne? ontologinen materialismi / idealismi ontologinen monismi / dualismi fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ontologisten tasojen suhde? redusoituminen? emergentti materialismi?

Tutkimusprosessi / 1 Ongelma / kysymys kuvattava / selitettävä ilmiö

Tutkimusprosessi / 2 Ongelma: ongelman luonne Kysymys: kysymys ohjaa tutkimusta erilaiset kysymykset tuottavat erilaisia vastauksia mitä / miksi

Tutkimusprosessi / 3 hypoteesin muodostaminen hypoteesin / teorian kriteerejä apuhypoteesit hypoteesin koettelu (kts. Popper) falsifikaatio uusi hypoteesi korroboraatio uusi koettelu

Prosessi vaiheittain (1/6) Tutkimuksen tekeminen / tutkimusprosessi Aihepiirin ja aiheen valinta Tieteenalaa määrittää sen tutkimuskohde (jokin maailman aspekti) ja sen piiristä valitaan tarkempi aihe Aiheen valinta vaatii perustelut: todellisuuden kuva on vajavainen ilmiö vaatii selitystä valinta perustuu aiempaan tietoon, käsitykseen mitä tiedetään ja mitä ei

Prosessi vaiheittain (2/6) Tutkimusaiheeseen voi sisältyä useita ongelmia, joiden piiristä valitaan ja jäsennetään tutkimusongelma(t). tutkimusongelma muotoillaan kysymyksenä tutkimustehtävänä on (yleisellä tasolla sanottuna) pyrkiä vastaamaan esitettyyn kysymykseen ongelmat voivat jakautua osaongelmiin; vastaavasti kysymykset

Prosessi vaiheittain (3/6) Aihepiiriä, aihetta kuvaavat käsitteet sekä teoriat (mallit) muotoillaan, ja tarpeen tullen perustellaan tehdyt valinnat Käsitteellistäminen on kaiken tutkimuksen lähtökohta; erilaisilla käsitejärjestelmillä saadaan erilaisia kysymyksiä ja siten tuloksia (jotka eivät välttämättä ole keskenään yhteensopivia tai yhteismitallisia (vrt. Kuhn)) Käsitejärjestelmien hyveinä ovat johdonmukaisuus, kattavuus ja käyttökelpoisuus

Prosessi vaiheittain (4/6) Empiirisessä tutkimuksessa tehdään (määritelmällisesti) havaintoja todellisuudesta, ja vaikka havaintoja ei tehdäkään ”suoraan” todellisuudesta, niin havaintoaineisto oletetaan sellaiseksi, että se välittää informaatiota todellisuudesta aineisto voi olla olemassa valmiina, tai tutkija voi joutua hankkimaan aineiston

tutkijan tehtäviin kuuluu osoittaa, että aineisto on asiallisesti hankittu aineistojen keräämisen menetelmät ja taustalla oleva metodologia oletuksineen moraaliset rajoitukset (moraalisesti asiallinen) episteemiset rajoitukset (tiedollisesti asiallinen) vinoutunut menettelytapa, tarkoitushakuinen menettely, kattavuus, objektiivisuus,

Prosessi vaiheittain (5/6) Analyysimenetelmien valinta tapahtuu huomioon ottaen tutkimuskohteen luonne, ongelman luonne, käytössä oleva aineisto, ja haluttu informaatio menetelmän valintaa arvioidaan validiteetin (pätevyyden) sekä reliabiliteetin (luotettavuuden) suhteen analyysi tarkoittaa sananmukaisesti osiin jakamista tai pilkkomista; sillä voidaan tarkoittaa tulkitsemista, tarkastelua, jäsentämistä tai luokittelua tms

Prosessi vaiheittain (6/6) Empiirisessä tutkimuksessa aineiston analyysistä saadaan tulokset, jotka muotoillaan raporttiin tai artikkeliin tai yleisesti: julkaisuun tuloksista johtopäätöksiä miten tulokset suhtautuvat aiempiin tuloksiin, mitä tuloksista seuraa jatkotutkimusta ajatellen tai sovellusten näkökulmasta jne Tyypillisesti kerrotaan mitä on tutkittu, miten ja millaisin tuloksin; ajatus on, että tulokset perustellaan tehdyllä tutkimustyöllä