Thtijoukot Avoimet joukot harvoja muutama kymmenen tai sata

Tähtijoukot

• Avoimet joukot – harvoja, muutama kymmenen tai sata tähteä hajoavat laajemmalle alueelle – syntyvät samoihin aikoihin keskenään – hyvin samanlaisia – yleensä melko nuoria – Seulaset, Hyadit (Härän tähtikuvio) – keskittyneet lähelle Linnunradan tasoa, kuten tähtien välinen aine, josta joukkojen tähdet syntyvät

• Pallomaiset joukot – pallon muotoisia tähtikasautumia – muutamasta tuhannesta miljoonaan tähteen – keskustan tiheys korkeintaan kymmeniä valovuosia. Kiikarilla sumuinen läiskä – hyvin vanhoja, maailmankaikkeuden alkuajoilta – paljon tähtiä, paljon vetovoimaa – pysyvät hyvin kasassa – kiertävät galaksia soikealla radalla. Linnunradan ympärillä 150 -200 pallomaista joukkoa – eivät näy Linnunradan tasossa, ovat kaukana ja tähtienvälinen aine peittää ne – tunnetuin M 13 Herkuleen tähdistössä

GALAKSIT: Galaksi sana on peräisin Kreikasta (gala=maito) Tähtijoukkoja paljon suurempia tähtien ryhmittymiä. Galaksissa on sadoistatuhansista tähdistä biljooniin Maailmankaikkeuden perusrakenneosia Oma Linnunratamme on yksi näistä

LINNUNRATA • Selkeänä yönä näkyy taivaanpallon halki ulottuva sumumainen nauha • Galilei osoitti 1600 luvun alussa Linnunradan koostuvan tähdistä • Linnunrata on meidän oma galaksimme • Lähes kaikki paljain silmin näkyvät kohteet kuuluvat siihen • Litteä kiekko, johon kuuluu satoja miljardeja tähtiä

- Linnunradan kiekko n. 100 000 vv, mutta kokonaisuudessaan halkaisija n. 200 000 vv. Kiekon paksuus vain n. 700 valovuotta - keskusta sijaitsee Jousimiehen suunnassa n. 25000 valovuoden päässä - Pallomaiset tähtijoukot ovat Linnunradan halossa

Tähtienvälinen aine • Noin 10 -15 % Linnunradan materiasta on tähtienvälistä kaasua ja pölyä joista muodostuu uusia tähtiä tiheissä alueissa ns. sumuissa. Keskittynyt myös Linnunradan tasoon • Pölyllä tarkoitetaan mikroskooppisen pieniä hiilestä ja silikoneista muodostuneita hiukkasia, joita syntyy punaisissa jättiläistähdissä Ekstinktio • Kaasun ja pölyn vuoksi kaukaisten kohteiden valo sironnan vuoksi punertuu • Tämän ilmiön havaitsi Robert Trumpler 1930 -luvulla • Ekstinktion vuoksi voimme nähdä vain hyvin lyhyen matkan Linnunradan tasossa • Muut galaksit nähdäänkin kun katsotaan tasosta poispäin

Interstellaarinen kaasu • Valaisevat sumut, joita syntyy kaasusta tiivistyneiden nuorten tähtien ympärille koostuvat ionisoituneesta vedystä, joka säteilee näkyvää valoa. Näitä alueita sanotaan H II alueiksi. Suurin osa vedystä on neutraalia atomaarista kaasua, joka säteilee 21 cm: n radiosäteilyä • Valo absorboituu väliaineeseen helpommin kuin radioaallot. Linnunradan kierteisrakenne on kartoitettu tämän säteilyn avulla

Linnunradan ydin • Karl Jansky perusti radioastronomian huomattuaan 1931 että Linnunradan keskus lähettää radiosäteilyä • Keskus pallomainen, jossa tähtiä on hyvin tiheässä • Linnunradan keskuksessa on suuri musta aukko, sillä se on myös voimakas röntgensäteilijä Linnunrata on sauvaspiraaligalaksi • J. H. Oortin työryhmä kartoitti Linnunradan vetypilvet 1950 -luvulla vedyn 21 cm: n aallonpituuden avulla • Tämä osoitti lopullisesti, että Linnunrata on spiraaligalaksi, myöhemmin tarkentui sauvaspiraaligalksiksi. Ytimestä lähtee kierteishaaroja Linnunradan rotaatio • Aurinkokunta kiertää Linnunradan n. 226 milj. vuodessa

Muut galaksit • ”löydettiin” 1700 -luvulla, teoreettisesti Immanuel Kant • Hubble osoitti 1920 -luvulla osan sumuista olevan Linnunradan kaltaisia suuria tähtijärjestelmiä • Paljain silmin erottuu eteläisellä pallonpuoliskolla Pieni ja Suuri Magellanin pilvi (kirkkaimmat) • Pohjoisella pallonpuoliskolla Andromedan galaksi (M 31) • Spiraali-, ellipsi-, linssimäiset ja epäsäännölliset galaksit

M 33 kuvattuna päältä päin. Andromeda (M 31), meitä lähinnä oleva galaksi Lähigalaksimme kuvattuina Hubblella. Ne ovat Linnunradan kanssa samankaltaisia spiraaligalaksia, joissa on kirkas pyöreä ydinosa, josta lähtee muutama kierteishaara. Nämä galaksit kuuluvat Linnunradan ohella paikalliseen galaksi joukkoon, johon kuuluu lähes 60 galaksia. Linnunrata, Andromeda ja M 33 ovat ainoat spiraaligalaksit ja myöskin suurimmat. Muut ovat elliptisiä tai epäsäännöllisiä pieniä galakseja.

Galaksien luokittelu

Aktiiviset galaksit • Yleensä ei suuria muutoksia • Joillakin saattaa kirkkaus muuttua, jopa vuorokauden aikana • Kvasaarit; tähden kaltaisia, kirkkaita pisteitä – tn pieni aktiivinen ydin, jossa valtava musta aukko johon putoaa tähtien välistä ainetta Galaksiryhmät ja joukot Keskinäiset törmäykset Linnunrata ja Andromeda

Linnunradan sijainti videona