Terveyspalveluja osuuskuntamallilla Esko Kumpusalo yleislketieteen professori ItSuomen yliopisto

Terveyspalveluja osuuskuntamallilla Esko Kumpusalo, yleislääketieteen professori Itä-Suomen yliopisto ja KYS Perusterveydenhuollon yksikkö Pellervon päivä 6. 4. 2011

Terveyskeskustyön nykytila ja tulevaisuus 2002, 2006, 2010 q Itä-Suomen yliopisto Prof. Esko Kumpusalo Dos. Arto Vehviläinen LL Harri Haimakainen q Suomen Kuntaliitto q Suomen Lääkäriliitto q Sosiaali- ja terveysministeriö • Kysely kaikille lääkäreille, jotka olivat kyselyä edeltävänä vuonna työssä terveyskeskustyössä • Vastausprosentti 74 -63 -51% • 24 -osioinen terveyskeskuksen toimivuutta kartoittava kysely • 96 väittämää sisältävä terveyskeskustyön sisältöä kartoittava kysely

TULOKSIA • vuoden 1993 valtionosuusuudistuksen jälkeen terveyskeskusten toimivuus heikkeni nopeasti • kansallisen terveyshankkeen aikana 2002 -2006 toimivuus hieman parani • PARAS-hankkeen aikana 2006 -2010 toimivuus ei ole parantunut. Toimivuus heikkeni mm. Pohjois-Savossa • terveyskeskusten välillä on suuria laatu- ja toimivuuseroja • terveyskeskuksilla ei ole yhteisiä asiakaspalveluprosesseja eikä yhteistä tietojärjestelmää • menestyäkseen uuden terveydenhuoltolain toiminta- ja kilpailuympäristössä terveyskeskusten on kyettävä uudistumaan ja tekemään yhteistyötä

EPA-CARDIO –tutkimus Tutkimus perusterveydenhuollon toimivuudesta ja laadusta 10 Euroopan maassa vuosina 2005 -2009 ØSuomi on terveydenhuollon asiakaskeskeisyydessä Euroopan heikoimpien maiden joukossa Ønykyiset potilastietojärjestelmät eivät tue asiakkaiden omatoimisuutta eivätkä sairauksien ehkäisyä

Terveyspalvelujen tehostamisen mahdollisuuksia 1. Omatoimisuuden ja itsepalvelun lisääminen 2. Aktiivinen asiakkuus (konkordanssi) terveystoimen kanssa. Uuden teknologian hyödyntäminen. 3. Asiakaskeskeisten palveluprosessien hiominen ja kuntouttava työote. Omaishoito, paikallinen yrittäjyys ja kolmas sektori tärkeissä rooleissa.

Terveydenhuollon asiakasryhmät ja palvelustrategiat Sairaalahoito ma Am Useita, vaikeasti hallittavia sairauksia. 5% asiakkaista Taso 3 Asiakasvastaava + moniammatillinen tiimityö. Jatkuva seuranta n ide ilö nk nta he imi to tti Taso 2 O m Korkean riskin asiakkaat. 20% Aktiivinen omahoito + proaktiivinen preventio. Terveystarkastukset n. 1 vuoden välein a h o it o Matalan riskin asiakkaat. 75% Taso 1 Perusta: terveydenhoito koti- ja lähiympäristössä Terveyden edistäminen Omatoimisuus + terveystarkastukset n. 5 vuoden välein

Kumppanuudella tehokkuutta terveydenhuoltoon Operatiivinen kumppanuus Taktinen kumppanuus Strateginen kumppanuus Tavoite (esim. asiakaskeskeisyys) Keskittyminen omaan ydintoimintaan Tehokkaampien toimintatapojen oppiminen ( prosessit, logistiikka) Merkittävän strategiaedun tuottaminen: uudet konseptit ja toimintamallit Lisäarvo (esim. integroidut hoitopolut) Taloudellinen ja laadullinen (esim. oppiminen) Toiminnan laajentuminen uudelle tasolle (esim. terveyspalvelujen suurkuluttajat) Tarvittava osaaminen Substanssiosaaminen Prosessien osaaminen Ydinosaamisen jakaminen kumppanien kesken Luottamuksen perusta Sopimus Jatkuva dialogi, yhteistyö Yhteiset arvot Ks. Kuitunen ja Haila (2007)

Suomen Terveys- ja Hyvinvointiosuuskunta (STH) Ø Osuuskunta rakentaa ja ylläpitää Suomen kansalliseksi terveydenhuollon portaaliksi e. Terveyskeskuksen ja siihen liittyvät sähköiset palvelut, kuten terveysviestinnän, kansalaisen oman hyvinvointikansion, hyvinvointineuvolan sekä ajanvarauksen terveyspalveluihin noudattaen kansallisen Terve. Suomi -portaalin verkkopalvelun toteutuksessa käytettyjä teknisiä ratkaisuja ja toteutusmalleja. Ø Osuuskunta toimii myös perinteisten terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä uusien hyvinvointipalvelujen tuottajana, rekrytoijana sekä välittäjänä kunnille ja kuntayhtymille sekä yrityksille ja järjestöille. Ø Osuuskunta järjestää jäsenilleen, henkilökunnalleen sekä asiakkailleen terveyteen, hyvinvointiin ja ammattitaidon kehittämiseen liittyvää koulutusta. Ø Osuuskunta harjoittaa terveyden ja hyvinvoinnin sekä niihin liittyvän teknologian tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Kansalaislähtöinen sähköisen asioinnin strategia Hyvinvointia verkosta Itä-Suomessa KYS Itä-Suomen yo Ammattikorkeakoulut Terveyskeskus Potilasjärjestöt Terveyskeskus Terve. Suomi-portaali Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (ISO) Kansalaisjärjestöt e. Terveyskeskus Yhteisöt ja yritykset Toiminta. Suomi-portaali

e. Terveyskeskus Avoimen tiedon portaali: Web-sivut: tiedotus ja kampanjat Vuorovaikutteiset palvelut Neuvonta Tietokannat, esim. tervesuomi. fi Ryhmätoiminnot, esim. vertaistuki Tutkimus ja kehittämistoiminta Palveluhakemistot -------------------------------- Suljetun tiedon palvelut: Ajanvaraus Hyvinvointikansio Omahoito Yksilöllinen ohjaus

Etuja • omalle lääkärille ja hoitajalle pääsee Internetillä, soittamalla tai käymällä itse • potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa • lääke-, laboratorio- ja muut perustiedot ovat asiakkaan matkassa, missä tahansa hän liikkuukin (Lapissa, Mallorcalla tms) • asiakas/potilas voi vaikuttaa ja hänen odotetaankin vaikuttavan omaan hoitoonsa • kunnat voivat säästää erikoissairaanhoidon menoissa ja Kela lääke- ja matkakustannuksissa Kiitos !