Terve Oppiva Mieli TOM goes HAPPY Edistvtk tietoisuustaidot

Terve Oppiva Mieli (TOM) goes HAPPY- Edistävätkö tietoisuustaidot tarkkaavaisuutta, stressin hallintaa, mielenterveyttä ja onnellisuutta kouluikäisillä lapsilla? FT Salla-Maarit Volanen, Folkhälsanin tutkimuskeskus ja HY(KTTO) Luonnonfilosofian seura, Tieteiden talo 29. 11. 2016

”Kyky palauttaa harhaileva tarkkaavaisuus vapaaehtoisesti takaisin yhä uudestaan ja uudestaan on kaiken arvostelukykymme, persoonallisuutemme ja tahtomme alkujuuri ja lähde. Ilman tätä kykyä kukaan ei ole compos sui, oman itsensä herra. Koulutus, joka tätä kykyä ja sisäistä voimaa pystyisi parantamaan ja lisäämään, olisi esimerkillistä. Mutta on helpompaa määritellä tämä ihanne kuin antaa käytännön neuvoja ja työkaluja sen kyvyn saavuttamiseksi. ” William James, 1890

Merkittävimmät ratkaisemattomat tieteelliset kysymykset: 1) Mikä aiheutti alkuräjähdyksen 2) Mikä on suuri yhtenäisteoria, joka yhdistää kvanttimekaniikan ja yleisen suhteellisuusteorian 3) Mikä on mielen ja aivojen suhde (erityisesti tietoisessa kokemuksessa)?

”Tieteellisissä tutkimuksissa on hiljattain oivallettu, että aivojen kyky muuttua on elinikäinen. Monien aivotutkijoiden mukaan mieli on vain aivojen toiminnan tulosta, mutta nyt näemme näiden elämäämme kuuluvien kahden ulottuvuuden (mieli ja aivot) välisen yhteyden uudesta näkökulmasta. Jos otamme huomioon, että mieli on kehossa tapahtuva yhteyksiä luova ja yhteyksiin perustuva prosessi, joka säätelee energian ja tiedon virtausta, voimme ymmärtää todellakin voivamme käyttää mieltä aivojen muuttamiseksi. Se, mihin kohdistamme huomiomme ja miten suuntaamme energian ja tiedon virtausta hermoverkossamme, vaikuttaa välittömästi aivojen toimintaan ja niiden rakenteeseen. Avaimena on tuntea askeleet tietoisuuden käyttämiseksi siten, että hyvinvointi lisääntyy. ” – Daniel J. Siegel (UCLA School of Medicinen kliinisen psykiatrian professori ja UCLA Mindful Awareness Research Centerin ja Mindsight Instituten johtaja)

Tietoisuus ja tarkkaavaisuus • Tietoisuus tarkoittaa joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuutta tai yksilön tietoisuutta itsestään ja ympäristöstään • Tarkkaavaisuus Kokeellinen tutkimus on kyennyt erottamaan viisi eri tarkkaavaisuuden osiota: 1) suuntaaminen eli kyky valikoida olennaisen; 2) ylläpitämisen; 3) valppauden eli keskittymisen; 4) jakamisen; 5) vaihtamisen

Toiminnanohjaus • Tarkkaavaisuuden tiedetään aktivoivan useita eri aivoalueita sen kohteesta riippuen • Erityisesti toiminnanohjaukseen tarvittava etuaivolohko on aktiivisena tarkkaavaisuuden aikana • Toiminnanohjauksen prosessi voidaan jakaa neljään vaiheeseen: 1) tavoitteenmuodostus; 2) Suunnittelu toimintastrategian muodostamiseksi; 3) toiminnan määrätietoinen toteuttaminen; 4) Toiminnan tuloksellisuuden arviointi

Mitä tietoisuustaidoilla tarkoitetaan? • Tietoisuustaidot ovat tarkkaavaisuusharjoituksia (Ihmisen kyky säädellä omaa tarkkaavaisuuttaan mahdollistaa tietoisuuden omista tunteista ja kognitiivisista kokemuksista niiden ilmetessä) • Kun olemme tietoisesti läsnä, ahdistus, pelko tai masennus eivät enää kontrolloi meitä (tunteita ja käytöstämme) vaan kykenemme käyttämään näitä tuntemuksia informaationa subjektiivinen muuttuu objektiiviseksi • Tietoisuustaidot (=mindfulness) on “tietoisuus, joka syntyy kun tarkoituksella suuntaa tarkkaavaisuutensa käsillä olevaan hetkeen ja siinä ilmeneviin kokemuksiin (emootiot, tuntemukset, ajatukset, kehon tuntemukset, tietoisuus ja ympäristö), ja ottaa vastaan siinä syntyvät kokemukset arvottamatta niitä mitenkään” • tietoisuustaitojen harjoittaminen perustuu parantuneeseen tunteiden prosessointikykyyn, tämän kautta vahvistuneeseen stressinhallintakykyyn sekä harjoituksen myötä kehittyvään taitoon ottaa erilaiset (mm. sairauden kaltaiset) elämän laatua heikentävät tekijät osaksi omaa elämää

Tietoisuustaitojen juuret • Tietoisuustaitojen varhaisimmat juuret ovat itämaisessa mietiskelyperinteessä, jossa tarkkaavaisuutta ja tietoisuutta kehitetään tietoisesti (Ekman, P. 2005; Wallace, BA. 2006) Päämääränä vähentää kärsimystä ja lisätä onnellisuutta • 1970 - luvun lopulla amerikkalainen Jon Kabat-Zinn kehitti 8 viikkoisen sekulaaarin stressinhallintaohjelman (Mindfulness-based stress reduction MBSR) ihmisille joilla vaikeita lääketieteellisiä ongelmia – Tietoisuustaitoihin pohjautuva kognitiivinen terapia (MBCT) – Dialektiivinen kognitiivinen terapia (DBT) – Hyväksymis- ja omistautumisterapia (ACT) • Tutkimusten määrä kasvanut eksponentiaalisesti viime vuosien aikana (vuonna 2000 ilmestyi 12 artikkelia, vuonna 2015 ilmestyi 674)

Aiemmat tutkimukset tietoisuustaitojen vaikuttavuudesta - aikuiset • Aikuisten parissa löytyy jo useita meta-analyyseja, tutkimuspäivityksiä ja systemaattisia katsauksia • Tutkimusten mukaan tarkkaavaisuuden, tietoisuuden ja hyväksynnän jalostaminen tietoisuustaitojen harjoittamisen avulla on negatiivisesti yhteydessä psykologiseen kuormittuneisuuteen kuten ahdistus, masennus, viha, ja huoli (Hofmann, S. G. 2010; Chiesa, A. 2011; Barnhofer, T. 2009; Kabat-Zinn, J. 2003) • Lisäksi harjoittaminen lisää hyvinvointia eli mm. positiivisuutta, itsetuntoa, kiitollisuutta, toiveikkuutta, tyytyväisyyttä elämään sekä myötätuntoa itseä ja muita kohtaan (Greeson, J. M. 2009; Shapiro, S. L. 2007)

Aiemmat tutkimukset tietoisuustaitojen vaikuttavuudesta – aikuiset jtk. . • Lisääntyvässä määrin tutkimustietoa kasaantuu tukemaan harjoittelun terapeuttisia vaikutuksia sairauksiin kuten psoriasis (Kabat-Zinn, J 1998), kakkostyypin diabetes (Faude-Lang, V. 2010; Rosenzweig, S. 2007), fibromyalgia, ADHD (Zylowska, L. 2008), sekä kipu • Aivosähkökäyrän eli EEGn ja aivojen toiminnallisen magneettikuvauksen f. MRIn avulla on voitu osoittaa harjoittelulla olevan vaikutusta aivojen niihin alueisiin jotka säätelevät tarkkaavaisuuttamme, tietoisuuttamme ja tunteitamme, muistiamme, itsetietoisuuttamme, empatiaa ja stressiä (Davidson, Richard J. 2003; Creswell, J. D. 2007; Hölzel, B. K. 2007; Hölzel, Britta K. 2008; Hölzel, Britta K. 2011; Kerr, C. E. 2011; Lutz, Antoine 2015; Slagter, Heleen A. 2015)

Aiemmat tutkimukset tietoisuustaitojen vaikuttavuudesta – aikuiset jtk. . • Lisäksi harjoittelun on osoitettu olevan yhteydessä kykyyn lopettaa tupakointi (Brewer, J. A. 2011) , vähentää ahmimishäiriötä sekä alkoholin ja päihteiden käyttöä (Greeson, J. M. 2009) • Terveillä tutkittavilla sen on osoitettu parantavan kognitiivista toimintakykyä, psykologista hyvinvointia, positiivisia tunteita ja elämänlaatua (Chiesa, A. 2014)

Aiemmat tutkimukset lasten ja nuorten parissa • Tietoisuustaitoihin pohjautuvat interventiot ovat osoittaneet • Kehittävän lasten ja nuorten tarkkaavaisuutta, toiminnanohjausta (Napoli, M. et al. , 2005; Flook, L. et al. , 2010), metakognitiivisia kykyjä (Salzman, A. 2008), emotionaalista tasapainoa, käyttäytymisen hallintaa, onnellisuutta, (Bogels, S. 2008), sosiaalisia taitoja • Vähentävän ahdistusta, masennusta, aggressiivista käyttäytymistä, ADHD oireita (Zylowska, L. 2008; Singh, N. N. 2007), koettua stressiä, lukuisia psykopatologisia oireita Biegel, G. M. 2009) (

Lisätutkimusten tarve • Lasten ja nuorten parissa tutkimuksia on tehty noin 10 vuoden ajan mutta suuri osa niistä metodologisesti heikkoja Estävät yleistysten teon näiden interventioiden tehokkuudesta • Tarvetta hyvin suunnitelluille metodologisesti vahvoille tutkimuksille joissa riittävä tutkittavien joukko, aktiivinen kontrolliryhmä, pidemmän ajan seuranta, objektiivisia mittauksia ja joissa selvitetään vaikuttavuuden ohella mm. 1) erot sukupuolten välillä, 2) rooli terveyserojen kaventajana, 3) vaikutus erityisoppilaisiin, 4) pitkänajan vaikutukset

TOM tutkimuksen taustaa Miksi tutkia tätä Suomessa? • 21. vuosisata tuo kasvavan määrän stressiä lapsillemme nopeatempoinen, virikekylläinen, koukuttava ja monen asian samanaikaista tekemistä korostava yhteiskunta • Jatkuva kuormitus/ pitkäkestoinen stressi lapsuudessa ja nuoruudessa vaikuttaa mielenterveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn sekä oppimiseen yhteydessä oleviin tekijöihin kuten toiminnanohjaukseen ja muistikykyyn (Meiklejohn et al. , 2012) • Suomessa noin 14% 8 -9 vuotiaista lapsista kärsii psykiatrisista häiriöistä, ja heistä 7 % masennusoireista ( Almqvist, F. 1999) • Suomessa arviolta 15 -25 % teini-ikäisistä kärsii mielenterveysongelmista (Kinnunen 2011)

TOM menetelmät • Randomisoitu kontrolloitu tutkimus (RCT) • N= 3 000 suomen- ja ruotsinkielistä oppilasta (heidän vanhempansa ja opettajansa) eri puolilta Suomea (vuosiluokat 6. -8. ) • Kolme tutkittavien ryhmää: koe- ja kontrolliryhmä sekä 0 -ryhmä • Interventio: – Koeryhmä: tietoisuustaidot – Kontrolliryhmä: ”tavalliset” rentoutustaidot, (FH: n Chillan pohjalta kehitetty ”Relaa”) – kerran viikossa, yht. 9 oppituntia • Alkumittaus, keskivälin mittaus, loppumittaus, 6 kk ja 12 kk seuranta ja mahdollisesti myöhempi linkkaus rekistereihin • Neuropsykologiset ja psykofysiologiset mittaukset (N=133) ennen ja jälkeen intervention ja 6 kk seuranta

TOM muuttujat - päämuuttujat: • Hyvinvointi (Strenghts and Difficulties Questionnaire (SDQ) • Stressinhallinta /psyykkinen joustavuus (Resilience Scale RS 14) • Masennus (Beck Depression Inventory RBDI) Sekundääriset muuttujat: – Persoonallisuus, tunteiden säätely, ahdistus, onnellisuus, tyytyväisyys elämään, myötätunto, tietoisuustaidot, märehtiminen, stressin kokeminen, positiiviset ja negatiiviset tunteet, elämänlaatu, suhteet kavereihin, opettajiin ja perheenjäseniin, luokan sosiaalinen ilmpiiri, kouluviihtyvyys, akateemiset taidot, kiusaaminen, terveyskäyttäytyminen (ruutuaika, liikunta, nukkuminen, päihteet), kodin ilmapiiri, suhteet vanhempiin, rauhoittuminen ja rentoutuminen (Hankonen), vaikeat elämäntapahtumat.

Objektiiviset mittaukset • Objektiiviset psykofysiologiset ja neuropsykologiset mittaukset (N=133) ennen ja jälkeen intervention sekä 6 kk seuranta (e. g. WISC-IV (Wechsler, 1991), NEPSY II (Korkman et al. , 2007) and DKEFS (Delis et al. 2001) • Psykofyysiset mittaukset: sydämen sykeväli, ihon sähkönjohtokyky, ja sydämen kardiografia tavoitteena tutkia stressitasoa, stressireaktiivisuutta ja palautumista • Neuropsykologiset testiosiot täydentävät kyselymittareita objektiivilla toiminnanohjausta, tarkkaavaisuutta ja työmuistia kartoittavilla tehtävillä • Näiden mittausten avulla on mahdollista saada tarkempi käsitys oppilaan kyvyistä ohjata omaa oppimistaan ja käsitellä stressiä, sekä arvioida intervention vaikuttavuutta neurokognitiiviseen prosessointiin ja fysiologiseen reaktioherkkyyteen

Interventio Stop and Breathe. b • Interventio on kehitetty Iso-Britanniassa ja se koostuu yhdeksästä tietoisuutta kehittävästä oppitunnista, jotka tehdään kerran viikossa, luokkahuoneissa opettajan läsnä ollessa • Kullakin tunnilla kehitetään lasten ja nuorten tietoisuutta omista tunteistaan, tarkkaavaisuutta sekä tunteiden ja tarkkaavaisuuden hallintaa • Ohjelma on suunnattu 11 -18 -vuotiaille ja se tukee optimaalisesti tämän ikäisten kasvua ja kehitystä

TOM tutkimuksen vaiheet • Kevät 2014: – I interventioaalto toteutettu (N=500) 8. luokkalaisten suomenkielisten koulujen parissa • Syksy 2014: – II interventioaalto (N=1000) alkaa vkolla 36 alkumittauksella: yhteensä 67 suomen- ja ruotsinkielistä luokkaa – Kevään 2015 rekrytointi • Kevät 2015: – III interventioaalto (N=800)

TOM tutkimuksen vaiheet jtk. . • Syksy 2015 – Seurannat (6 kk ja 12 kk) • Kevät 2016 – IV ja viimeinen interventioaalto (N=600) – Kevään 2015 seuranta (12 kk) • Syksy 2016 – Kevään 2016 6 kk seuranta kevät 2017 12 kk seuranta • Vuodet 2016 -2018 – Tieteelliset julkaisut, mm. väitöskirjat – Oman tietoisuustaitopohjaisen kouluhyvinvointiohjelman luominen suomalaisiin kouluihin vuosien 2016 -2018 aikana

Alustavat koeryhmän tulokset kevään 2014 tutkimusaallosta (Hankonen, Knittle, Beattie, Salo, Volanen HY) • 40 % tietoisuustaito-ohjelmaa saaneista oppilaista (N=310) raportoivat jatkaneensa itsenäistä harjoittamista puolen vuoden seurannassa • Oppilaat raportoivat seuraavia hyötyjä: parempi keskittyminen luokassa (79%); parempi keskittyminen harrastuksiin (76%); parempi stressinhallintakyky (69%); parempi kyky käsitellä vaikeita tunteita (77%); parempi nukkuminen (79%); paremmat arvosanat kokeissa (75%); pärjää paremmin kavereiden kanssa (85%); pärjää paremmin perheenjäsenten kanssa (84%) • Oletettu/toteutunut kavereiden toiminta ennusti eniten itsenäistä harjoittamista kotona ohjelman päätyttyä

Mikä on HAPPY (Healthy Schools, Healthy People)? • 1) Suomen ensimmäinen tietoisuustaitojen vaikuttavuutta lasten ja nuorten parissa kartoittava tutkimushanke Terve Oppiva Mieli (TOM) monitieteinen RCT joka selvittää tietoisuustaitoharjoitteiden vaikuttavuutta mm. tarkkaavaisuuteen, stressinhallintaan, tunteiden hallintaan, oppimiseen, sosiaalisiin suhteisiin, mielenterveyteen, onnellisuuteen ja myötätuntoon 1215 vuotiaiden parissa kouluympäristössä; sekä • 2) Vuonna 2016 TOM laajentui kehittämishankkeeksi: STM: n myöntämän Terveyden edistämisen määrärahan turvin päämääränä luoda 2016 -2018 aikana suomalaisiin peruskouluihin (henkilöstön, oppilaiden ja vanhempien) tietoisuustaitopohjainen hyvinvointiohjelma HAPPY

Tutkimus- ja seurantaryhmä • • • FT Salla-Maarit Volanen, FH+HY Prof Sakari Suominen, University of Skövde, Sweden Dos Eva Roos, FH FT Nina Simonsen, FH FT Carola Ray, FH Tero Vahlberg (statistikko), TY Anna But, (statistikko), HY Prof. Mirka Hintsanen (OY) Ps. T Sari Mullola (HY) Dos LT Anu Raevuori (HY) Seurantaryhmä: prof. Raimo Lappalainen, JY; dos. Päivi Santalahti, THL; dos. Mirjam Kalland HY; dos. Nelli Hankonen, Ta. Y/HY Ulkoinen rahoitus – Signe and Ane Gyllenbergin säätiö; Juho Vainion säätiö; Mats Brommelsin säätiö; Yrjö Jahnssonin säätiö; TE määräraha (STM) Sponsorit – Folkhälsanin tutkimuskeskus ja HY (KTTO) Yhteistyökumppanit • Ps. T Anne Puolakanaho, JY; Ps. T Tiina Parviainen, JY; prof. Antti Revonsuo, TY; Ps. T Katja Valli, TY; Dos. Nina Sajaniemi, HY; Prof. Kirsti Lonka, HY; Prof Christina Salmivalli, TY; Ph. D Keegan Knittle, HY; Prof. Marko Elovainio, HY; Prof. Taru Lintula, JY; KM Kaisa Vuorinen, HY; • Laaja kansainvälinen verkosto alan kokeneiden tutkijoiden ja toimijoiden kanssa (University of Oxford; University of Exeter); Daniel Rechtschaffen; Christopher Willard; Amy Salzman; Kristin Neff; Steven Hickman; Michelle Becker; Emma Seppälä • Tutkimuskoordinaattorit: Ps. L Maarit Lassander; Kt. M Ritva Linden; Kt. M Martina Rosenqvist; VTM Jenny Penna (4); VTM Emilia Keijonen • Ohjaajat: KM Sari Markkanen; KM Anna-Maria Majava; Ps. L Maarit Lassander; KM Samu Sundqvist; FM Sini-Maria Tuomivaara; Tt. K Maiju Taivalmäki; ETT Henna-Maria Lehtonen; KM Kim Wikström; OTM Christian Langenskiöld; FT Åse Fagerlund; Sheila Tackman; DI, FM Mikko Putkonen; FM Henna Tarjanne-Lekola; FM Niina Mustonen (14)

Kiitos! • JOKU KIVA KUVA!!