Tekstin analyysi ilmin ja ksitysten tulkitsemiseksi laadullisen paradigman

Tekstin analyysi ilmiön ja käsitysten tulkitsemiseksi laadullisen paradigman ja objektiivisen hermeneutiikan valossa. -ilmiö - todellisuus - sosiaalinen todellisuus - käsitys - merkitys - teksti tulkinta - laadullinen paradigma objektiivinen hermeneutiikka

Mikä on ilmiö?

Todellisuus ja sen jäsentäminen 1 • todellisuus on • sosiaalinen subjektista todellisuus on riippumaton ihmisyhteisön objektiivinen evoluution tuotos, eikä todellisuus ”the world se tällöin voi olla out there” kenenkään yksittäisen ihmisen tai tulkitsijan • tällöin sosiaalinen luoma sääntöjärjestelmä on laajempi kuin toimijan • se voidaan ymmärtää sitä koskeva sosiaalisena tietoisuus rakenteena

Todellisuus ja sen jäsentäminen 2 • sosiaalisessa rakenteessa ovat merkitykset ja merkityssuhteet olennaisia ominaisuuksia • merkitys antaa ymmärrettävän rakenteen toiminnalle • merkitys on interaktiosuhteessa esiintyvää monitasoista säännönmukaisuutta • sosiaalisella toiminnalla on interaktioluonne

Todellisuus ja sen jäsentäminen 3 • kyse on kaikkien tiedossa tai tajunnassa olevista säännöstöistä tai kulttuurisista rakenteista • niiden vastakohta on kaaos, missä ei olisi mitään säännönmukaisuutta • yksilö on toimintansa subjekti, mutta hän rakentaa yksilöllistä merkitysmaailmaansa omaksumansa kulttuurisidonnaisen kielen avulla monimutkaisten sosiaalisten sopimusten verkostossa

Todellisuus ja sen jäsentäminen 4 • sosiaalisen todellisuuden merkityssuhteet ovat kieliopin kaltaiset, koska ne antavat toiminnallemme rakenteen • toiminnan interaktio tapahtuu kuudella merkitystasolla • edellä kuvatussa sosiaalisen todellisuuden käsityksessä on kyse objektiivisen hermeneutiikan mukaisesta todellisuuden tulkinnasta

Objektiivinen hermeneutiikka • objektiivinen = subjektista riippumaton, subjektin ulkopuolinen, ei kokonaan subjektin tiedostettavissa, pitkällisen evoluution tuote • hermeneutiikka = tehtävä on etsiä merkityssuhteiden mieltä, ymmärtää mitä nämä merkityssuhteet ovat • objektiivinen hermeneutiikka suuntautuu sosiaalisten interaktioiden latentin eli objektiivisen merkityssuhteen paljastamiseen, asioista etsitään yleistä mallia, joka ilmenee interaktiotilanteissa, mutta jota puhujat eivät tiedosta • tekstin elementit eivät muodostu satunnaisesti, vaan ovat tietystä merkityskontekstista määräytyviä ja objektiivisesti motivoituja

Ekologinen teoria todellisuuden jäsentäjänä • mikrosysteemi: roolit, suhteet, vuorovaikutus, toiminnot, toiminnan sisällöt • mesosysteemi: lapsen eri ympäristöjen vuorovaikutus • eksosysteemi: lapsen ulkopuoliset ympäristöt (esim. vanhempien työpaikat) • makrosysteemi: lasta ympäröivä ideologinen ja arvoympäristö • ekologinen kasvatuskäsitys korostaa interaktiota eri ympäristöjen välillä • perus interaktioyksikkö on lapsen ja aikuisen välinen kaahdenvälinen dyadi

Ekologinen teoria todellisuuden jäsentäjänä • mikrosysteemi: roolit, suhteet, vuorovaikutus, toiminnot, toiminnan sisällöt • mesosysteemi: lapsen eri ympäristöjen vuorovaikutus • eksosysteemi: lapsen ulkopuoliset ympäristöt (esim. vanhempien työpaikat) • makrosysteemi: lasta ympäröivä ideologinen ja arvoympäristö • ekologinen kasvatuskäsitys korostaa interaktiota eri ympäristöjen välillä • perus interaktioyksikkö on lapsen ja aikuisen välinen kaahdenvälinen dyadi

Fenomenografia ilmiön ja käsitysten jäsentäjänä 1 • Marton: ensimmäisen asteen tieto koskee ilmiötä sinänsä • Marton: käsitykset ovat ns. toisen asteen tietoa; niitä on tutkittava suoraan, koska niitä ei voi johtaa ensimmäisen asteen tiedosta • Marton: toisaalta käsitykset eivät myöskään selitä käyttäytymistä suoraan • fenomenografiassa nähdään ”pään sisään tunkeutuminen” tärkeänä erityisesti kasvatustieteellisen tutkimuksen yhteydessä • ihmisen tajunta, so. ihmisen mielellinen suhde maailmaan ja itseen on tärkeä myös käyttäytymisessä

Fenomenografinen todellisuus 1 • fenomenografia merkitsee päivänvaloon tulemista ja jonkin kuvailemista • f. pyrkii kokemusten ja ajatusten kuvaamiseen, analyysiin ja ymmärtämiseen • f. kuvaa niitä laadullisesti erilaisia tapoja, joilla ihmiset kokevat ja käsitteellistävät todellisuuden eri puolia • f. etsii myös saavutettujen kuvaustapojen kategorioiden välisiä suhteita

Fenomenografinen todellisuus 2 • • erojen kuvaamisen merkitys korostuu käsitysten kvalitatiivinen variaatio ihmisten käsitysten muutokset f. pyrkii kuvaamaan ilmiötä koko laajuudessaan eli nimenomaisesti erilaisia tapoja kokea tai käsitteellistää ilmiö • käsittäminen tarkoittaa merkityksen antamista jollekin ilmiölle • käsitykset ovat siten perustavanlaatuinen suhde yksilön ja ympäristön välillä

Fenomenografinen todellisuus 3 • Fenomenografia erottaa käsittämisessä kaksi aspektia: • 1. mitä-aspekti: suuntaa ajattelun kohteeseen, joka voi olla luonteeltaan fyysinen tai psyykkinen • 2. kuinka-aspekti: kuvaa, miten me jonkin ajattelun kohteen rajaamme • se, kuinka me näemme, määrittää mitä me näemme eli mitä-aspekti syntyy kuinka-aspektin käynnistyessä ajattelutoimintana • yksilöiden erilainen näkeminen tulee ymmärretyksilön historiasta, persoonallisuudesta, sosiokulttuurisista ja kontekstuaalisista tekijöistä

Fenomenografinen todellisuus 4 • yksilöt pyrkivät hakemaan merkityksiä, joiden avulla voi hahmottaa kokonaisuuksia; hahmottaminen ja muisti vaikuttaa • käsite on sanan merkitys, ajattelun pienin yksikkö • käsitteelle (concept) annetaan symboli, nimi, jolloin nimi ei ole itse käsite • käsityksellä (conception, belief) tarkoitetaan henkistä muodostelmaa, tajunnan elementtiä • käsitykset liitetään arkiajatteluun ja käsitteet tieteelliseen ajatteluun

Fenomenografinen todellisuus 5 • käsitykset voivat olla havainnon, kokemuksen tai ajattelun perusteella omaksuttuja tietoja tai mielikuvia; siten käsitykset voivat olla joko tiedollisia tai arvostavia • käsittäminen on mutkikas ja aito ajattelutoiminta, jonka hallinta ei synny pelkästään muistamalla ja ulkoaoppimalla vaan edellyttää ajattelun nousemisen sisäisessä kehityksessään korkeimmalle tasolle (Vygotski) • merkitykset: väitteitä, kieltoja, käskyjä, kysymyksiä; viittauksia puhujan fyysiseen ympäristöön, tunteisiin, ideoihin, käsitteisiin; myös puhujan uskon ja epäilyn asenteet omia väitteitään kohtaan; siis merkitykset ovat kaikkea mihin voi viitata lingvistisen koodin avulla

Fenomenografinen todellisuus 6 • käsityksiä voidaan hahmottaa malleiksi • käsitysten analyysistä mahdollisesti muodostuvat mallit ovat toiminnallisia systeemejä • ne ovat yleistyksiä ja ideaalityyppejä, joita ei esiinny sellaisenaan muussa todellisuudessa • mallit jäsentävät todellisuuden käsittämistä sekä käsitysten ja muun todellisuuden mahdollista muuttamista

Fenomenografinen todellisuus 7 • kritiikkiä: ihmisen käsitteellisen ja tajunnallisen yhteyttä tajunnan ulkopuoliseen todellisuuteen ei kuitenkaan fenomenografia tarkastele vakavasti • f: ssa ilmiö ja käsitys ovat pelkästään saman asian kaksi eri puolta • f ei ole edes selväpiirteinen metodi; se antaa maallikon tietoa sisällöstä eikä kiinnostu sisällön teoreettisista taustoista (Hasselgren) • toisaalta ekologinen teoria jäsentää todellisuuden mutta ei sen käsittämistä • (uusissa ekologisen teorian versioissa käsitykset ovat yksilön ominaisuuksia)

Teksti - mikä on teksti? • objektiivisen hermeneutiikan mukaan TEKSTI generoituu todellisuudesta • mitä tahansa sosiaalista prosessia, interaktiivista toimintaa, voidaan tulkita TEKSTINÄ • interaktiota kuvaava teksti generoituu sosiaalisesta todellisuudesta • teksti sisältää käsityksiä • käsitykset ovat ”psyykkinen todellisuus” • teksti on ”aineisto”, joka välittää todellisuutta koskevaa informaatiota, kohteen merkityksiä tutkijalle

Teksti - merkitys - tulkinta • objektiivisen hermeneutiikan realistinen oletus: • ”Tutkittavalla tekstillä on oma sisäinen säännönmukainen merkitysrakenne, joka itsessään on riippumaton tulkitsijan intentiosta” • ts. teksti on säännönmukainen merkitysjärjestelmä, jonka paljastamiseen tarvitaan TULKINTAA • tekstiä voi tulkita juuri säännönmukaisuuden perusteella • tulkinnan on mahdollista onnistua, koska tekstin sisäinen logiikka ja rakenne voi välittyä tulkitsijalle • sosiaalisen interaktion piilevä logiikka, sosiaalinen kielioppi, välittyy tekstin kautta tutkijalle

Tekstin laadullinen analyysi • tulkinta on sosiaalista todellisuutta eli interaktiojärjestelmää strukturoivan merkityksen etsimistä ja paljastamista • tekstin tulkinnan, kvalitatiivisen analyysin, tavoitteena on löytää tekstin merkitysrakenne • merkitysrakenteeseen liittyy realistinen oletus, riippumattomuus tulkitsijasta • realistinen oletus hylkää relativistisen näkemyksen tulkinnan luonteesta • tällöin tulkinnan näkökulmaluonteesta huolimatta voidaan puhua mm. sen oikeellisuudesta, validiteetista

”Tekstin lukeminen” • tekstin lukutapoja on yhtä monta kuin on lukijoita • oikea lukutapa on se, joka vastaa tekstissä olevia merkityksiä • teksti virittää lukutapoja, voidaan lähestyä oikeaa tapaa • usea lukija voi lukea tekstiä, voidaan tutkia yhtäläisyydet ja eroavuudet • rinnakkaisarvioija on saman kulttuurisen kieliopin omaava, voidaan vertailla yhtäpitävyyttä

Mitä tekstistä voi päätellä? • tekstin analyysi, sisällön analyysi voidaan tehdä eri tavoin, eri menetelmin; tavoitteena etsiä tekstin kielioppi, merkitysrakenne • päätteleminen: 1. tulos kertoo tekstin sisällön ja paljastaa sen piiloisen rakenteen • 2. voidaanko siitä päätellä jotain sosiaalisesta todellisuudesta? • vastaus: teksti on generoitunut sosiaalisesta todellisuudesta; teksti ja todellisuus ovat yhteydessä, mutta niillä ei ole suoranaista yksi yhteen vastaavuutta

Laadullinen ? Määrällinen? • määrä ja laatu olevaisen ominaisuuksia • määrä ja laatu tiedon lajeina • kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä (Vesa Niskanen toim. s. 140) • paradigma: kokoelma tiedeyhteisön hyväksymiä periaatteita, uskomuksia ja arvostuksia; Kuhnin esittämä termi