Teknologiateollisuuden Suomen taloustilanne ja nkymt Elokuu 2015 Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden / Suomen taloustilanne ja näkymät Elokuu 2015

Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala… Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB … Tietotekniikka-ala Kone- ja metallituoteteollisuus Affecto, Basware, Bilot, CGI, Abloy, Cargotec, Finn-Power, Codebakers, Comptel, Digia, Fiskars, Glaston, Kone, Efecte, Enfo, F-Secure, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Fujitsu Finland, IBM, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Innofactor, Knowit, Microsoft, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra, Nixu, Tieto… Wärtsilä… Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP. . . 2 28. 2. 2021

Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus • tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, terveysteknologia • liikevaihto (2014): 15, 3 mrd euroa • henkilöstö (2014): 42 100 Metallien jalostus • terästuotteet, värimetallit, valut, metallimalmikaivokset • liikevaihto (2014): 9, 8 mrd euroa • henkilöstö (2014): 15 700 Kone- ja metallituoteteollisuus • koneet, metallituotteet, kulkuneuvot • liikevaihto (2014): 26, 8 mrd euroa • henkilöstö (2014): 122 300 Tietotekniikka-ala • tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot • liikevaihto (2014): 9, 9 mrd euroa • henkilöstö (2014): 58 500 Suunnittelu ja konsultointi • teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut • liikevaihto (2014): 5, 3 mrd euroa • henkilöstö (2014): 46 200 3 28. 2. 2021

Teknologiateollisuus – Suomen merkittävin elinkeino § 50 % Suomen koko viennistä § 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista § Alan yritykset työllistävät suoraan yli 280 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 700 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. § Teknologiateollisuus ry on EK: n suurin jäsenliitto – yli 1 600 jäsenyritystä. 28. 2. 2021

Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2014 Tavaravienti yhteensä 26, 2 mrd. euroa* Pohjois-Amerikka 2, 6 mrd. € 9, 8 % Länsi-Eurooppa 13, 1 mrd. € 50, 1 % Afrikka 0, 5 mrd. € 1, 8 % Keski- ja Itä-Eurooppa 4, 5 mrd. € 17, 1 % Lähi- ja Keski-Itä 0, 5 mrd. € 2, 1 % Etelä- ja Väli-Amerikka 0, 9 mrd. € 3, 3 % 5 28. 2. 2021 *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä 10, 9 miljardia euroa. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus Aasia 4, 1 mrd. € 15, 8 %

Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti 6 28. 2. 2021

Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle 7 28. 2. 2021 Lähde: Macrobond

Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut EU-maista eniten 8 28. 2. 2021 Lähde: Macrobond

Teollisuudessa kasvua euroalueella alkuvuonna 2015 Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta 9 28. 2. 2021 Viimeisin tieto heinäkuu 2015. Lähde: Markit

Venäjän teollisuudessa taantuma jatkuu Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta 10 28. 2. 2021 Viimeisin tieto heinäkuu 2015. Lähde: Markit

Myös Kiinan teollisuudessa tuotanto vähenee Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta 11 28. 2. 2021 Viimeisin tieto heinäkuu 2015. Lähde: Markit

EU-maiden vienti Venäjälle jatkaa supistumistaan 12 28. 2. 2021 Lähde: Macrobond

Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen viennistä Osuus vähenemässä noin viiden prosentin tasolle 13 % 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 e 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 28. 2. 2021 *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti. Lähde: Tulli

Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen USA: ssa ovat elpymässä 14 28. 2. 2021 Lähde: Macrobond

Suomen taloudessa ei näy käännettä parempaan Bkt: n kehitys 2015 / 2014, % Pohjois-Amerikka: +2, 3 % USA +2, 4 % Kanada +1, 4 % Etelä- ja Väli-Amerikka: +0, 0 % Brasilia -1, 6 % Meksiko +2, 6 % Argentiina +0, 5 % Venezuela -6, 4 % Kolumbia +3, 1 % Chile +2, 4 % Peru +3, 1 % 15 28. 2. 2021 Länsi-Eurooppa: +1, 7 % Saksa +1, 9 % Iso-Britannia +2, 5 % Ranska +1, 2 % Italia +0, 7 % Espanja +3, 0 % Alankomaat +2, 0 % Sveitsi +0, 6 % Ruotsi +2, 7 % Belgia +1, 2 % Norja +1, 3 % Itävalta +0, 7 % Tanska +1, 8 % Kreikka -0, 4 % Suomi +0, 4 % Portugali +1, 6 % Irlanti +3, 7 % Keski- ja Itä-Eurooppa: 0, 0 % Venäjä -3, 5 % Turkki +3, 0 % Puola +3, 6 % Tšekki +3, 3 % Romania +3, 6 % Ukraina -10, 6 % Unkari +2, 9 % Slovakia +3, 0 % Slovenia +2, 1 % Liettua +2, 3 % Latvia +2, 3 % Viro +1, 9 % Lähi- ja Keski-Itä Saudi Arabia +2, 7 % Israel +3, 0 % Afrikka Etelä-Afrikka +2, 0 % Nigeria +4, 4 % Egypti +4, 3 % Lähde: Consensus Forecasts, July 2015 Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu heinäkuussa 2015. Aasia: +4, 7 % Kiina +6, 8 % Japani +1, 0 % Intia +7, 7 % Australia +2, 5 % Etelä-Korea +2, 7 % Indonesia +4, 9 % Taiwan +3, 3 % Thaimaa +3, 0 % Malesia +4, 8 % Singapore +2, 6 % Uusi Seelanti +2, 6 % Filippiinit +5, 9 % Vietnam +6, 1 %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3, 3 % vuonna 2015 Bkt: n kasvu 2015 / 2014, % 9 8 4 Muu Aasia Pohjois-Amerikka 3 2 1 Venäjä Länsi-Eurooppa Japani 0 Lähi-itä ja Afrikka 5 Muu Lat. Am. Kasvu keskimäärin: +3, 3 % Meksiko 6 Brasilia Kiina 7 Muu it. Eurooppa Intia -1 -2 -3 -4 0 16 28. 2. 2021 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt: stä vuonna 2014, %. Lähde: IMF (July 2015) 100

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 1, 9 % vuonna 2015 Bkt: n kasvu 2015 / 2014, % 8 Intia Kiina 7 5 Muu Aasia Kasvu keskimäärin: +1, 9 % Pohjois-Amerikka 4 3 Länsi-Eurooppa Japani Venäjä 2 Muu it. Eurooppa 6 Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka 9 1 0 -1 -2 -3 -4 0 17 28. 2. 2021 10 20 30 40 50 60 70 80 Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2014, %. Lähde: IMF (July 2015), Tullihallitus 90 100

Pitkän ajan konsensus-ennusteet lupaavat Euroalueelle heikkoa kasvua Bkt: n vuosimuutos, % 20 2120 25 20 e 20 19 e 20 18 e 20 17 e 20 16 e 20 15 e -4. 5 -3. 5 -2. 5 Intia 18 28. 2. 2021 -1. 5 Kiina -0. 5 Brasilia USA Lähde: Consensus Forecasts, April 2015 1. 5 Venäjä 2. 5 Saksa 3. 5 4. 5 Euroalue 5. 5 6. 5 7. 5 8. 5

Globaali rakennemuutos on siirtänyt työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950 -2010, % 19 28. 2. 2021 Teollisuustuotannon ostovoimakorjatut osuudet. Lähde: Maddison (Historical Statistics), IMF ja ETLA

Teollisuustuotannon kasvu Kiinassa on ollut omassa luokassaan 20 28. 2. 2021 Lähde: Macrobond, Consensus Forecasts

Suomea koskevia suhdanne-ennusteita Ennustaja BKT: n muutos-% Yksityisen kulutuksen muutos-% Viennin muutos% Investointien muutos-% Inflaatio, % * Työttömyysaste, % 2014 2015 2016 2015 2016 16. 3. 2015 -0, 1 0, 5 1, 5 0, 0 0, 3 3, 0 4, 0 -1, 5 3, 0 0, 3 1, 0 9, 0 8, 8 11. 3. 2015 -0, 1 0, 0 1, 5 0, 0 0, 7 2, 1 3, 9 -1, 5 3, 4 0, 1 1, 1 9, 0 OP-Pohjola 22. 1. 2015 0, 1 1, 0 1, 7 0, 1 0, 6 3, 0 4, 0 -1, 7 2, 0 0, 2 0, 6 8, 8 8, 7 VM 17. 6. 2015 0, 0 0, 3 1, 4 1, 2 0, 8 0, 3 3, 3 -1, 0 4, 6 0, 1 1, 2 9, 3 9, 0 Suomen Pankki 10. 6. 2015 -0, 1 0, 2 1, 2 0, 4 0, 6 3, 3 0, 1 1, 1 9, 1 8, 9 ETLA 26. 3. 2015 -0, 1 0, 5 1, 6 0, 6 1, 3 1, 0 3, 3 -1, 4 2, 2 0, 3 1, 0 8, 8 8, 6 PTT 24. 3. 2015 -0, 1 0, 4 1, 4 0, 6 1, 0 3, 0 -3, 5 3, 1 -0, 3 0, 9 9, 0 8, 8 PT 25. 3. 2015 -0, 1 0, 8 1, 6 0, 9 1, 2 1, 9 3, 6 -0, 8 1, 6 0, 1 1, 2 8, 9 8, 7 Danske Bank Nordea Euroopan komissio 4. 11. 2014 -0, 4 0, 6 1, 1 -0, 1 0, 2 1, 9 -3, 0 0, 9 1, 2 1, 3 8, 6 8, 5 OECD IMF 25. 11. 2014 7. 10. 2014 -0, 2 0, 9 1, 3 1, 6 -0, 4 0, 2 0, 3 0, 5 2, 9 1, 9 -3, 2 1, 3 1, 2 1, 4 1, 5 8, 6 8, 3 -0, 1 0, 6 1, 4 0, 3 0, 6 1, 3 3, 2 -2, 0 2, 5 0, 4 1, 1 8, 9 8, 7 Keskiarvo 21 Julkaisupvm 28. 2. 2021 *) Euroopan komissio, OECD ja IMF raportoivat yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin Koottu 17. 6. 2015

Teknologiateollisuuden näkymät Suomessa 22 28. 2. 2021

Teknologiateollisuuden liikevaihto* Suomessa on pudonnut lähes 20 miljardilla eurolla vuodesta 2008 *) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli 67 miljardia euroa vuonna 2014 ja 86 miljardia euroa vuonna 2008 23 28. 2. 2021 Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa* kasvoi 2 % vuonna 2014, alkuvuonna 4 % 24 28. 2. 2021 *) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden päätoimialojen liikevaihto Suomessa* on kehittynyt epäyhtenäisesti 25 28. 2. 2021 Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 23 %, tietotekniikka-ala 15 %, metallien jalostus 14 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. *) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Kasvu johtuu erityisesti laivatilauksista, jotka vaikuttavat liikevaihtoon usean vuoden ajan 12, 000 11, 000 10, 000 9, 000 8, 000 7, 000 6, 000 5, 000 4, 000 3, 000 2, 000 1, 000 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä Vientiin Kotimaahan 2005 Muutos: Vientiin: Kotimaahan: Yhteensä: 26 28. 2. 2021 2006 2007 2008 2009 2010 II, 2015 / II, 2014 +14 % +16 % +14 % 2011 2012 II, 2015 / I, 2015 +34 % +17 % +28 % Lähde: Teknologiateollisuus ry: n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2015. 2013 2014 2015 *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset.

Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Kasvu johtuu erityisesti laivatilauksista, jotka vaikuttavat liikevaihtoon usean vuoden ajan 24, 000 Milj. euroa, käyvin hinnoin 22, 000 20, 000 Yhteensä 18, 000 16, 000 Kotimaahan 14, 000 12, 000 10, 000 8, 000 6, 000 Vientiin 4, 000 2, 000 0 2005 Muutos: Vientiin: Kotimaahan: Yhteensä: 27 28. 2. 2021 2006 2007 2008 2009 2010 30. 6. 2015 / 30. 6. 2014 +20 % +25 % +22 % 2011 2012 30. 6. 2015 / 31. 3. 2015 +10 % +7 % Lähde: Teknologiateollisuus ry: n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30. 6. 2015. 2013 2014 *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. 2015

Markkinatilanteen lievä positiivisuus näkyy edelleen teknologiateollisuuden tarjouspyynnöissä* 40 30 20 Saldoluku 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 -10 -20 -30 -40 -50 -60 ”Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen”. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt – niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt. 28 28. 2. 2021 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta: heinäkuu 2015. 2014 2015

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa 7, 500 7, 000 6, 500 6, 000 5, 500 5, 000 4, 500 4, 000 3, 500 3, 000 2, 500 2, 000 1, 500 1, 000 500 0 29 Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä Vientiin Kotimaahan 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos: II, 2015 / II, 2014 II, 2015 / I, 2015 Vientiin: -17 % -3 % Kotimaahan: +19 % -2 % Yhteensä: -12 % -3 % 28. 2. 2021 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2015. 2014 2015

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa 8, 500 8, 000 7, 500 7, 000 6, 500 6, 000 5, 500 5, 000 4, 500 4, 000 3, 500 3, 000 2, 500 2, 000 1, 500 1, 000 500 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä Vientiin 2005 2006 Muutos Vientiin Kotimaahan Yhteensä 30 Kotimaahan 28. 2. 2021 2007 2008 2009 2010 2011 30. 6. 2015 / 30. 6. 2014 +1 % +23 % +4 % 2012 2013 2014 30. 6. 2015 / 31. 3. 2015 +4 % -13 % +1 % Lähde: Teknologiateollisuus ry: n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30. 6. 2015. 2015

Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa 5, 000 4, 500 4, 000 3, 500 3, 000 2, 500 2, 000 1, 500 1, 000 500 0 31 28. 2. 2021 Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä Vientiin Kotimaahan 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Muutos: II, 2015 / II, 2014 II, 2015 / I, 2015 Vientiin: +46 % +70 % Kotimaahan: +16 % +40 % Yhteensä: +39 % +63 % Lähde: Teknologiateollisuus ry: n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2015. 2014 2015

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin 15, 000 14, 000 13, 000 12, 000 11, 000 10, 000 9, 000 8, 000 7, 000 6, 000 5, 000 4, 000 3, 000 2, 000 1, 000 0 Yhteensä Vientiin 2005 Muutos: 32 2006 2007 2008 2009 2010 2011 30. 6. 2015 / 30. 6. 2014 2012 2013 30. 6. 2015 / 31. 3. 2015 Vientiin: +29 % +13 % Kotimaahan: +45 % +6 % Yhteensä: +32 % +11 % 28. 2. 2021 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30. 6. 2015. 2014 2015

Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset Suomessa 320 300 280 260 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä Vientiin Kotimaahan 2005 Muutos: Vientiin: Kotimaahan: Yhteensä: 33 28. 2. 2021 2006 2007 2008 2009 2010 II, 2015 / II, 2014 2011 2012 2013 II, 2015 / I, 2015 -7 % +38 % +14 % +11 % +4 % Lähde: Teknologiateollisuus ry: n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2015. 2014 2015

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta Suomessa 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä Kotimaahan Vientiin 2005 2006 Muutos: Vientiin: 34 28. 2. 2021 2007 2008 2009 2010 2011 30. 6. 2015 / 30. 6. 2014 2012 2013 2014 30. 6. 2015 / 31. 3. 2015 -8 % +1 % Kotimaahan: +13 % +5 % Yhteensä: +10 % +5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry: n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30. 6. 2015

Tietotekniikka-alan* uudet tilaukset Suomessa 850 800 750 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 Muutos: Yhteensä: 35 28. 2. 2021 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 II, 2015 / II, 2014 II, 2015 / I, 2015 +15 % +7 % Lähde: Teknologiateollisuus ry: n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto huhti-kesäkuu 2015. 2014 2015 *) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset.

Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa 1, 700 1, 600 1, 500 1, 400 1, 300 1, 200 1, 100 1, 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin 2007 Muutos: Yhteensä: 36 28. 2. 2021 2008 2009 2010 2011 30. 6. 2015 / 30. 6. 2014 +6 % 2012 2013 30. 6. 2015 / 31. 3. 2015 -3 % Lähde: Teknologiateollisuus ry: n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 30. 6. 2015. 2014 2015 *) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset.

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on vähentynyt 43 000: lla vuoden 2008 jälkeen Uusia rekrytointeja* oli tammi-kesäkuussa lähes 15 000, kesätyöntekijöitä runsaat 13 000 350, 000 Henkilöstöstä noin 10 500 lomautusjärjestelyjen piirissä 30. 6. 2015 330, 000 310, 000 290, 000 270, 000 250, 000 230, 000 210, 000 190, 000 170, 000 150, 000 2005 2006 2007 2008 Henkilöstö Suomessa 37 28. 2. 2021 2009 2010 2011 2012 2013 Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla *) Rekrytoinneilla tarkoitetaan yrityskohtaista henkilöstön lisäämistä tai eläkkeelle siirtyneiden ja työpaikkaa vaihtaneiden korvaamista. Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu 2014 2015 (30. 6)

Uusien rekrytointien* määrä teknologiateollisuudessa Suomessa vuosineljänneksittäin 10, 000 8, 000 6, 000 4, 000 2, 000 0 -2, 000 -4, 000 2014 Q 3 2014 Q 4 Henkilöstömäärän muutos edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 38 28. 2. 2021 2015 Q 2 Rekrytoitujen määrä vuosineljänneksen aikana *) Rekrytoinneilla tarkoitetaan yrityskohtaista henkilöstön lisäämistä tai eläkkeelle siirtyneiden ja työpaikkaa vaihtaneiden korvaamista. Lähde: Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu

Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja lähiajan näkymistä § § § § 39 Liikevaihto Suomessa kasvoi 2 % vuonna 2014 sekä 4 % tammi-kesäkuun aikana. Verrattuna vuoteen 2008 liikevaihto on vähentynyt 22 %. Toimialojen ja erityisesti yritysten välillä liikevaihto on kehittynyt epäyhtenäisesti. Yritykset saivat uusia tilauksia huhti-kesäkuussa euromääräisesti 14 % enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2014 ja 28 % enemmän kuin tammi-maaliskuussa. Tilauskannan arvo oli kesäkuun lopussa 22 % suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2014 ja 7 % suurempi kuin maaliskuun lopussa. Liikevaihto on syksyllä 2015 hieman suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Alan yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä tammi-kesäkuussa lähes 15 000 sekä kesätyöntekijöitä runsaat 13 000. Verrattuna vuoteen 2008 henkilöstö Suomessa on kuitenkin vähentynyt kaikkiaan 43 000: lla. Kesäkuun lopussa henkilöstöä oli 284 000. Tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstö on niin ikään vähentynyt viime vuosina, mutta kone- ja metallituoteteollisuudessa kasvu on jatkunut. 28. 2. 2021

Talous- ja veropolitiikkaa sekä työmarkkinoita uudistettava rohkeasti 40 28. 2. 2021

Elinkeinoelämän usko Suomeen on palautettava § Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen sektorin palveluita sujuvoittaa § Yritysverojärjestelmä on ajanmukaistettava. § Tuottavuusloikka digitalisaation avulla. § Suomi on kaukana markkinoista, ja pitkät kuljetusetäisyydet ovat jo itsessään lisäkustannus. Tätä taakkaa ei pidä kasvattaa. 41 28. 2. 2021 § Panostuksia kasvuun, osaamiseen ja uudistumiseen. – Koulutuksen tulee vastata paremmin yritysten tarpeisiin. § TKI-investoinnit synnyttävät uutta liiketoimintaa. § Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava kustannuskilpailukyky.

Suomen vienti on romahtanut, vientituloja puuttuu noin 30 miljardia euroa vuodessa Teollisuus tuo 80 % Suomen vientituloista 42 28. 2. 2021 Lähde: Macrobond, Eurostat

Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 43 28. 2. 2021 Lähde: Macrobond, Eurostat

Viennin suhde bkt: hen on pudonnut merkittävästi Suomessa 2008 jälkeen 44 28. 2. 2021 Lähde: Macrobond, Eurostat

Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin pudotusta 45 28. 2. 2021 Lähde: Macrobond, Eurostat

Teollisuuden palveluvienti on laskussa Teollisuus tuo lähes 60 % Suomen palveluviennin tuloista Peliteollisuuden kasvu selittää muiden toimialojen palveluviennin lisäyksen 14 Miljardia euroa, käyvin hinnoin 12 Teollisuuden palveluvienti Suomesta 10 8 6 Muiden toimialojen palveluvienti Suomesta 4 2 0 2008 46 28. 2. 2021 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa (palvelujen vienti Suomesta pl. matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut) 2014

Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa historiallisen matalalla tasolla 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 1900 1905 1910 1915 1920 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Teollisuus* 47 28. 2. 2021 Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat *) Vuosina 1900 -1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto. Lähde: Tilastokeskus

Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen viennistä, mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista sektoria 650000 Työpaikkojen määrä Suomessa 600000 5500000 450000 400000 350000 300000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Teollisuus 48 28. 2. 2021 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito Julkinen sektori

Teollisuuden yritysten lukumäärä Suomessa on vähentynyt merkittävästi Vähintään viiden henkilön yritykset 6600 6400 6200 6000 5800 5600 5400 5200 2007 49 28. 2. 2021 2008 Lähde: Tilastokeskus 2009 2010 2011 2012 2013

Nykyisellä tuotantokapasiteetilla teollisuustuotanto ei palaudu 2008 tasolle Tuotantokapasiteetti Suomessa on vähentynyt noin 20 % 125 100 120 95 115 90 110 85 100 80 95 75 -21 % 90 70 85 65 80 -22 % 75 70 50 28. 2. 2021 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 2014 2015 60 55 Teollisuuden tuotantokyky (tuotanto, jos kapasiteetti täyskäytössä), vas. ast. Teollisuuden tuotanto (2008=100), vas. ast. Kapasiteetin käyttöaste, %, oik. ast.

Julkiset menot, julkinen velka ja veroaste ovat kasvaneet hallitsemattomasti Kustannustaakka on paisunut, siksi julkista sektoria on karsittava 51 28. 2. 2021 Lähde: Macrobond, Eurostat

Julkisen sektorin bkt-suhteen palauttaminen vaatii 10 -15 miljardin euron menoleikkauksia Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan 60 Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, % 58 56 54 52 50 48 46 44 42 2008 52 28. 2. 2021 2009 2010 2011 Suomi Lähde: OECD, Economic Outlook 2015 2012 Tanska 2013 Ruotsi 2014 Saksa 2015 e 2016 e

Suomen vaihtotase on painunut negatiiviseksi 53 28. 2. 2021 Lähde: Macrobond, Eurostat

Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2011 100% 90% 27 80% 70% 60% 73 70 67 67 64 64 62 60 54 52 46 Henkilöstöä 41 50% 40% 16 30% 20% 10% 0% 54 28. 2. 2021 9 16 19 21 6 17 8 18 14 15 9 10 15 15 10 8 3 14 9 5 8 4 11 8 Suomi USA Puola Tšekki Ruotsi Saksa 12 18 23 11 14 Iso. Ranska Tanska Itävalta Britannia *) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon. Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics 250+ 50 -249 10 -49 29 0 -9 18 18 7 Italia 14 Viro

Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa vientiään ulkomaille Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, % 100% 90% 80% 70% 60% Suuri yritys 50% Keskisuuri yritys Pieni yritys 40% Mikroyritys 30% 20% 10% 0% 2005 55 28. 2. 2021 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 *) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin: -Mikroyritys: henkilöstöä 0 -9, liikevaihto 0 -2 milj. euroa tai tase 0 -2 milj. euroa -Pieni yritys: henkilöstöä 10 -49, liikevaihto 2 -10 milj. euroa tai tase 2 -10 milj. euroa -Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50 -249, liikevaihto 10 -50 milj. euroa tai tase 10 -43 milj. euroa -Suuri yritys: henkilöstöä 250 -, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa. Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain

Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee paljon teknologiateollisuudessa Suomessa Teknologiateollisuus ry: n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2014, % 100 90 80 Viennin osuus liikevaihdosta: • mediaani 14 % • 22 %: lla ei lainkaan omaa vientiä • 35 %: lla omaa vientiä 0 -5 % liikevaihdosta 70 60 50 40 30 20 10 0 56 Yritykset satunnaisjärjestyksessä 28. 2. 2021 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7. 8. 2015

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia § Cleantech – energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat – puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat § § § § 57 Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet Ohjelmistot ja pelit Lääketieteellinen teknologia ja palvelut Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut) Teollisuutta palveleva suunnittelutyö Autoteollisuuden murros Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta. . . ) 28. 2. 2021

Suomen yritysverojärjestelmä on uudistettava – kohti kasvuun kannustavaa veromallia 58 28. 2. 2021

Yritysten investoinnit Suomessa ovat pudonneet merkittävästi Yritysten tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa 28 Miljardia euroa, käyvin hinnoin 26 24 22 20 18 16 14 12 10 59 2005 28. 2. 2021 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Teollisuuden investointisuunnitelmat ennakoivat investointien kasvavan vuonna 2015 Teollisuuden tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehitysinvestoinnit Suomessa 10, 000 9, 000 8, 000 7, 000 6, 000 5, 000 4, 000 3, 000 2, 000 1, 000 0 2005 2006 2007 2008 Teollisuus 60 28. 2. 2021 2009 2010 2011 2012 2013 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, EK: n investointitiedustelu (kesäkuu 2015), Teknologiateollisuus ry 2014 2015 e

Investoinnit Suomessa ovat kehittyneet heikosti verrattuna kilpailijamaihin Yritysten kiinteät investoinnit 140 Indeksi, 2005=100 135 130 USA 125 Alankomaat 120 115 Sveitsi 110 105 Ruotsi 100 Saksa 95 90 Suomi 85 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 e 2015 e 2016 e 61 28. 2. 2021 Lähde: OECD, Economic Outlook 2015

Suomi ei houkuttele myöskään ulkomaisia investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi, …) % bkt: sta 15. 1 9. 5 5. 4 Al an Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003 -2012, % bkt: sta 62 28. 2. 2021 Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainen kehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015) 1. 10. 9 lia i om a 1 Ita 2 1. 21. 4 Su ko m aa t ja 1. 4 Sa ks 2. 7 2. 1 N or uo ts i 2. 2 R va lta 2. 62. 3 Itä ia 2. 7 Be lg a 4 3. 7 3. 6 2. 8 ol Vi ro Irl an 3. 3 Pu 3. 4 ti 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0

Yritysten kannattavuus on pudonnut selvästi Suomessa Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* verotuksen jälkeen 14% 12% 10% Kaikki yritykset 8% 6% Teknologiateollisuus 4% 2% 0% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 -2% 63 28. 2. 2021 *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen. Lähde: Tilastokeskus

Yritysten työpaikat Suomessa ovat vähentyneet tuntuvasti 1, 550 Tuhatta työpaikkaa 1, 500 1, 450 1, 400 1, 350 1, 300 2005 64 28. 2. 2021 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Yhteisöverotuotot ja BKT Suomessa ovat erkaantuneet toisistaan Verotuotot, miljoonaa euroa BKT, 2000=100 8, 000 128 7, 500 124 7, 000 120 6, 500 116 6, 000 5, 500 5, 000 108 104 4, 500 100 4, 000 96 3, 500 92 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 Yhteisöverotuotot, vas, ast. 65 112 Yhteisöverotuotot putosivat 2, 5 miljardilla eurolla 2008 -2012. Bkt supistui 4 %. 28. 2. 2021 Lähde: Verohallitus, Macrobond 09 2010 BKT, oik. ast. 11 12 13 14

Yhteisöverotuotot ja BKT Virossa ovat kehittyneet samansuuntaisesti Verotuotot, miljoonaa euroa BKT, 2000=100 350 170 300 160 150 250 140 200 130 150 120 100 110 50 100 0 90 2000 01 02 03 04 05 06 07 08 Yhteisöverotuotot, vas, ast. 66 28. 2. 2021 Lähde: Estonian Ministry of Finance, Macrobond 09 2010 BKT, oik. ast. 11 12 13 14

OECD-maiden verovertailussa pärjänneissä maissa* investoinnit ovat kasvaneet eniten Investoinnit koko kansantaloudessa 67 28. 2. 2021 *) Katkoviivalla merkitty maat, jotka pärjäsivät hyvin verovertailussa. Lähde: Macrobond, Tax Foundation: International Tax Competitiveness Index, 2014

Mallin taloudelliset vaikutukset 68 28. 2. 2021

Yritysverouudistuksella investoinnit ja sen myötä yritysten työpaikat voivat kasvaa merkittävästi 2020 mennessä Miljardia euroa, käyvin hinnoin Tuhatta työpaikkaa 30 1550 28 1350 26 1150 24 950 22 750 20 550 18 350 16 150 14 12 -50 10 -250 2005 6 7 8 Yritysten investoinnit(vas. ) 69 28. 2. 2021 9 10 11 12 Ennuste: investoinnit (vas. ) 13 14 15 e 16 e Yritysten työpaikat (oik. ) Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Tutkimus- ja kehittämistoiminta, ennusteet: Teknologiateollisuus ry ja Suomen Yrittäjät 17 e 18 e 19 e 20 e Ennuste: työpaikat (oik. )

Yhteisöjen voitot, maksetut osingot ja verot sekä investointeihin jäävä oma pääoma Vuosi Yritysten voitot ennen veroja (voitolliset yritykset) 1 000 euroa Maksetut yhteisöverot Maksetut osingot . . . josta maksetut osingot luonnollisille henkilöille 1 000 euroa Maksetut osingot / yritysten voitot Yritysten ja niiden jakamien voittojen verot yhteensä Jaetun voiton kokonaisveroaste*) 1 000 euroa % % 2005 21 007 448 5 232 999 13 441 363 64 2 333 086 2006 24 063 100 6 004 867 16 197 211 2 746 482 67 6 315 124 26, 2 1 861 022 2007 28 654 508 7 152 566 18 944 425 3 114 462 66 7 513 061 26, 2 2 557 517 2008 21 908 640 5 459 858 13 853 159 1 971 120 63 5 730 851 26, 2 2 595 623 2009 17 762 580 4 337 058 9 711 479 3 160 374 55 4 669 889 26, 3 3 714 043 2010 19 289 216 4 706 338 14 078 090 3 542 467 73 5 098 045 26, 4 504 788 2011 19 669 696 4 784 035 13 265 057 4 050 590 67 5 260 547 26, 7 1 620 604 2012 20 427 441 4 656 339 12 124 020 3 696 142 59 5 127 059 25, 1 3 647 082 2013 19 891 656 4 605 285 13 654 432 3 806 509 69 5 085 492 25, 6 1 631 939 2014 e 19 578 947 3 987 000 14 000 3 900 000 72 4 477 000 23 1 591 947 2015 e 20 000 4 000 14 000 3 900 000 70 4 500 000 23 2 000 2016 e 21 000 3 685 500 13 650 000 3 802 500 65 3 685 500 27 3 664 500 2017 e 22 050 000 3 572 100 13 230 000 3 685 500 60 3 572 100 27 5 247 900 2018 e 22 932 000 3 405 402 12 600 3 689 186 55 3 405 402 27 6 913 998 2019 e 23 849 280 3 541 618 13 117 104 3 873 645 55 3 541 618 27 7 190 558 2020 e 24 803 251 3 884 189 14 385 886 4 067 327 58 3 884 189 27 6 533 176 *) Jaetun voiton kokonaisveroaste vuosina 2016 -2020 ei ole vertailukelpoinen edeltävien vuosien kanssa. 70 Yritysten voitoista investointeihin jäävä oma pääoma 1 000 euroa 28. 2. 2021 Lähde: Verohallitus, ennusteet: Teknologiateollisuus ry ja Suomen Yrittäjät

Yritysverotusta uudistamalla voidaan lisätä investointeja kannattavissa yrityksissä Teknologiateollisuus ry: n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto ennen verotusta 2014 30 % (keskiarvo +3, 6 %, mediaani +4, 0 %) 25 20 Kannattava (22 % yrityksistä) 15 10 Tyydyttävä (23 %) 5 Heikko (30 %) 0 -5 -10 Tappiollinen (25 %) -15 -20 -25 -30 71 Yritykset satunnaisjärjestyksessä 28. 2. 2021 *) Liiketoiminnan tulos tarkoittaa yritysten tulosta ennen rahoitustuottoja ja –kuluja, satunnaisia eriä sekä veroja. Lähde: Teknologiateollisuus ry: n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7. 8. 2015

Myös heikko kustannuskilpailukyky on tuhonnut työpaikkoja Suomessa 72 28. 2. 2021

Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut lähes 100 000 vuoden 2008 jälkeen Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista 73 28. 2. 2021 Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito

Suomen kustannuskilpailukyky ei parane toivotusti Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit 120 2005, I =100 Suomen hinta- ja kustannuskilpailukyky heikkenee 115 110 105 Suomen hintaja kustannuskilpailukyky paranee 100 95 90 2005 2006 2007 Suhteessa Belgiaan Suhteessa Italiaan Suhteessa Suomeen 74 28. 2. 2021 2008 2009 2010 2011 Suhteessa Saksaan Suhteessa Alankomaihin 2012 2013 2014 2015 Suhteessa Espanjaan Suhteessa Itävaltaan *) EKP: n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 20 -30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015, Lähde: Euroopan keskuspankki

Yksikkötyökustannuksia on kyettävä alentamaan Koko kansantalouden yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit 125 2005, I =100 120 Suomen hinta- ja kustannuskilpailukyky heikkenee 115 110 Suomen hinta- ja kustannuskilpailukyky paranee 105 100 95 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Suomi suhteessa euromaihin 10 %: n alenema suhteessa euromaihin 75 28. 2. 2021 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 5 %: n alenema suhteessa euromaihin *) EKP: n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan 20 -30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015, Lähde: Euroopan keskuspankki 2019

TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten muutos Suomessa 2005 -2014 10 %-yksikköä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti 2005 -2014 76 28. 2. 2021 Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt ja Medlingsinstitutet 2013 2014

TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten muutos Saksassa 2005 -2014 4 %-yksikköä 3 2 1 0 -1 -2 -3 -4 -5 -6 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TES-korotus Toteutunut palkankorotus TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005 -2014 77 28. 2. 2021 Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt ja Medlingsinstitutet 2014

TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten muutos Suomessa ja Saksassa Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä 10 TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005 -2014, %-yksikköä. 8 6 4 13 %-yks. 2 0 -2 -4 -6 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suomi 78 28. 2. 2021 Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt ja Medlingsinstitutet 2011 Saksa 2012 2013 2014

Teknologiateollisuuden henkilöstö 350, 000 300, 000 250, 000 200, 000 150, 000 100, 000 50, 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (30. 6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 79 28. 2. 2021 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa päätoimialoittain 160, 000 140, 000 120, 000 100, 000 80, 000 60, 000 40, 000 20, 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (31. 3) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Suunnittelu ja konsultointi Tietotekniikka-ala 80 28. 2. 2021 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla päätoimialoittain 200, 000 180, 000 160, 000 140, 000 120, 000 100, 000 80, 000 60, 000 40, 000 20, 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suunnittelu ja konsultointi 81 28. 2. 2021 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu 2005 2006 2007 2008 Kone- ja metallituoteteollisuus Tietotekniikka-ala 2009 2010 2011 2012 Metallien jalostus 2013 2014

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla alueittain 140, 000 120, 000 100, 000 80, 000 60, 000 40, 000 20, 000 0 1998 82 28. 2. 2021 1999 2000 2001 Länsi-Eurooppa Aasia ja Oseania 2002 2003 2004 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu 2005 2006 2007 2008 Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla alueittain 220, 000 200, 000 180, 000 160, 000 140, 000 120, 000 100, 000 80, 000 60, 000 40, 000 20, 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka Aasia, Oseania, Keski- ja Itä-Eurooppa sekä Latinalainen Amerikka 83 28. 2. 2021 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu 2012 2013 2014

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla maittain vuonna 2014 Kiina, 45, 314, 16% Muut maat, 70, 673, 26% Intia, 28, 302, 10% Venäjä, 5, 339, 2% Italia, 5, 533, 2% Ranska, 6, 350, 2% Yhdysvallat, 22, 074, 8% Iso-Britannia, 7, 199, 3% Puola, 9, 947, 4% Vietnam, 10, 240, 4% Saksa, 18, 660, 7% Meksiko, 15, 633, 6% Brasilia, 13, 445, 5% Ruotsi, 14, 434, 5% 84 28. 2. 2021 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö 200, 000 180, 000 160, 000 140, 000 120, 000 100, 000 80, 000 60, 000 40, 000 20, 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (30. 6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 85 28. 2. 2021 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 90, 000 80, 000 70, 000 60, 000 50, 000 40, 000 30, 000 20, 000 10, 000 0 1998 86 28. 2. 2021 1999 2000 2001 Länsi-Eurooppa Aasia ja Oseania 2002 2003 2004 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu 2005 2006 2007 2008 Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö 160, 000 140, 000 120, 000 100, 000 80, 000 60, 000 40, 000 20, 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (30. 6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 87 28. 2. 2021 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 50, 000 45, 000 40, 000 35, 000 30, 000 25, 000 20, 000 15, 000 10, 000 5, 000 0 1998 88 28. 2. 2021 1999 2000 2001 Länsi-Eurooppa Aasia ja Oseania 2002 2003 2004 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu 2005 2006 2007 2008 Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka

Metallien jalostuksen henkilöstö 30, 000 25, 000 20, 000 15, 000 10, 000 5, 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (30. 6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 89 28. 2. 2021 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu

Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 18, 000 16, 000 14, 000 12, 000 10, 000 8, 000 6, 000 4, 000 2, 000 0 1998 90 28. 2. 2021 1999 2000 2001 Länsi-Eurooppa Aasia ja Oseania 2002 2003 2004 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu 2005 2006 2007 2008 Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö 50, 000 45, 000 40, 000 35, 000 30, 000 25, 000 20, 000 15, 000 10, 000 5, 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (30. 6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 91 28. 2. 2021 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 4, 500 4, 000 3, 500 3, 000 2, 500 2, 000 1, 500 1, 000 500 0 1998 92 28. 2. 2021 1999 2000 2001 Länsi-Eurooppa Aasia ja Oseania 2002 2003 2004 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu 2005 2006 2007 2008 Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka

Tietotekniikka-alan henkilöstö 70, 000 60, 000 50, 000 40, 000 30, 000 20, 000 10, 000 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 (30. 6) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 93 28. 2. 2021 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu

Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 10, 000 9, 000 8, 000 7, 000 6, 000 5, 000 4, 000 3, 000 2, 000 1, 000 0 1998 94 28. 2. 2021 1999 2000 2001 Länsi-Eurooppa Aasia ja Oseania 2002 2003 2004 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n henkilöstötiedustelu 2005 2006 2007 2008 Keski- ja Itä-Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Pohjois-Amerikka Latinalainen Amerikka

Teknologiateollisuuden henkilöstön eläkkeelle siirtyminen 9000 Henkilöä / vuosi 8000 7000 6000 5000 Toimihenkilöt 4000 3000 2000 Työntekijät 1000 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen 95 28. 2. 2021 Lähde: Teknologiateollisuus ry: n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden työntekijöiden (toimihenkilöt pl. ) eläkkeelle siirtyminen 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Kone- ja metallituoteteollisuus 96 28. 2. 2021 Metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry: n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa noin kolmannes on alihankintaa Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa Miljardia euroa Terästuotteet, värimetallit, valut 3. 42 2. 10 (=25 % alan liikevaihdosta Suomessa) 5. 86 Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot Teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut 11. 13 (39 %) 5. 56 1. 28 (7 %) 1. 22 4. 89 (62 %) 1. 14 4. 35 (82 %) Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut yhteensä 17. 20 0. 00 5. 00 10. 00 15. 00 20. 00 Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa 97 28. 2. 2021 *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012 23. 75 (31 %) 25. 00 30. 00

Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa puolet suuntautuu alihankintaan Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa 4, 200 (=28 % alan kaikista työpaikoista Suomessa) Terästuotteet, värimetallit, valut 68, 800 (53 %) Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit 4, 500 (9 %) 34, 200 (63 %) Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot Teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut 39, 200 (80 %) Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut yhteensä 150, 900 (51%) 0 98 28. 2. 2021 50, 000 100, 000 *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat. Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012 150, 000 200, 000

Työmarkkinoilla tuottavuutta voidaan tukea työpaikkakohtaisilla työaika- ja palkkausjärjestelmillä 99 28. 2. 2021

Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa 2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää volyymituotantoa elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta** 2000 = 100 160 155 150 Teollisuus 145 140 135 130 Teknologiateollisuus 125 120 115 110 **) Teollisuuden nykyinen rakenne ei enää mahdollista vastaavaa tuottavuuskehitystä kuin vuosina 2000 -2008. 105 100 95 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto 100 28. 2. 2021 Kansantalous Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa 2000 = 100 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 Metallien jalostus Tietotekniikka-ala Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Suunnittelu ja konsultointi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto 101 28. 2. 2021 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava kustannuskilpailukyky Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 2005=100 2005 102 28. 2. 2021 Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin) Teollisuuden tuottavuus Teollisuuden työn hinta Teollisuuden työpaikat Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015. Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index, Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005 -2006)

Teollisuuden yksikkötyökustannukset Suomessa ovat erkaantuneet Ruotsin ja Saksan kehityksestä Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus 135 2005=100 130 Kustannuskilpailukyky heikkenee 125 120 115 110 Kustannuskilpailukyky paranee 105 100 95 90 85 80 2005 Suomi 103 28. 2. 2021 Saksa Viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015. Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index, Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet 2005 -2006) Ruotsi

Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä Euroopassa Teollisuuden työn hinta eri maissa Filippiinit Bulgaria Romania Meksiko Liettua Latvia Taiwan Puola Unkari Viro Slovakia Brasilia Portugali Tšekin tasavalta Malta Slovenia Argentiina Cypros Israel Kreikka Etelä-Korea Singapore Uusi Seelanti Espanja Iso-Britannia Japani Italia USA Kanada Irlanti Luxemburg Itävalta Alankomaat Suomi Saksa Ranska Australia Tanska Belgia Ruotsi Sveitsi Norja Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi ja Norja) 0 104 28. 2. 2021 5 10 15 20 Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics 25 30 35 40 45 Euroa/tunti, vuonna 2012 50 55

Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä Teknologiateollisuus ry: n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2014 150, 000 € 140, 000 € 130, 000 € 120, 000 € 110, 000 € 100, 000 € 90, 000 € 80, 000 € 70, 000 € 60, 000 € 50, 000 € 40, 000 € 30, 000 € 20, 000 € 10, 000 € 0€ 105 28. 2. 2021 Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto Työvoimakustannusten osuus jalostusarvosta: - mediaani 77 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset) Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 25 %: ssa yrityksistä vuonna 2014. Lähde: Teknologiateollisuus ry: n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7. 8. 2015

Työvoimakustannuksilla on erityisen suuri merkitys alihankkijayrityksissä Teknologiateollisuus ry: n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2014 120 % Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = yrityksen työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto 110 100 90 Työvoimakustannusten osuus jalostusarvosta: - mediaani 77 % 80 70 60 50 40 30 20 106 Yritykset satunnaisjärjestyksessä 28. 2. 2021 Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 25 %: ssa yrityksistä vuonna 2014. Lähde: Teknologiateollisuus ry: n jäsentietojärjestelmä / päivitys 7. 8. 2015

Mitä pitäisi tehdä? 107 § Teollisuuden uudistumista on tuettava – T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun. § Yritysverojärjestelmä ajanmukaistettava – Suurimmat ongelmat koskevat yritysvoittojen kahdenkertaista verotusta, yritysten sukupolvenvaihdosten verotusta ja kireää progressiivista ansiotuloverotusta. § Työmarkkinat uudistettava – Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä remontoitava vastaamaan kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta lisättävä oleellisesti. § Julkista sektoria on karsittava – Julkisia menoja vähennettävä vähintään 10 miljardia euroa, 10 - 15 % nykyisistä menoista. § Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-tason tai kansallisen tason lisärasitetta, jolla heikennetään kilpailukykyä. 28. 2. 2021