Suurten kaupunkiseutujen tulevaisuus ennakointihanke Tutuhesa 220909 Santtu von

”Suurten kaupunkiseutujen tulevaisuus” –ennakointihanke Tutuhesa 220909 Santtu von Bruun & Torsti Kirvelä

San Francisco - 2108

Los Angeles, CA - 2088

Hankkeen tavoitteet 1. hahmottaa toimintaympäristön pitkän aikavälin muutosta suurten kaupunkien näkökulmasta ja niiden edessä aukeavia mahdollisia kehityspolkuja (haasteet , epäjatkuvuudet, uudet ilmiöt) 2. hakea suurille kaupungeille yhteisiä kaupunkipoliittisia tavoitteita ja niiden saavuttamiseen käytettäviä keinoja 3. hahmotella kaupunkipolitiikan tulevaisuutta laajemmin

Toimijat ja yhteistyötahot Toteuttaja: • Suomen Kuntaliitto Keskeiset yhteistyötahot: • TEM (kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän suurkaupunki- ja kaupunkitutkimusjaosto) • Urbanismisäätiö • Helsingin kaupungin tietokeskus Muut yhteistyötahot: • Kuntaliiton kaupunkipoliittinen työryhmä

Aikataulu ja toteutus Syksy 2007 • Taustamateriaalin kartoittaminen sekä alustavat haastattelut • Paneelin valinta ja haastattelurunko Kevät 2008 • 1. Haastattelukierros (58 hlö) • Välianalyysi • 2. haastattelukierros (56 hlö) Kesä+syksy 2008 • Väliraportti (www. kunnat. net/tulevaisuus) Kevät+kesä 2009 • 3. kierros • Analyysi ja raportointi – syksy 2009

Paneeli ja kaupunkiseudut 34 virkahenkilöä kahdeksalta kaupunkiseudulta • Pääkaupunkiseutu Järvenpää) (Helsinki, Espoo, Vantaa, Sipoo, • Tampereen seutu (Tampere, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Pirkkala) • Turun seutu (Turku, Raisio, Kaarina) • Oulu (Oulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Kempele) • Jyväskylän seutu (Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, JYKES) • Kuopion seutu (Kuopio, Siilinjärvi) • Kouvolan seutu (Kouvola, Kuusankoski) • Porin seutu (Pori, Ulvila, POSEK) …lisäksi 24 kunta-alan, elinkeinoelämän ja eri sektoreiden asiantuntijaa

”Häviäjiä ja ongelmia on helpompi ennustaa kuin voittajia ja uusia mahdollisuuksia. Uudet markkinat, elinkeinoelämän alat ja elämäntavat ovat vasta syntymässä. ”

Globaalitalous • Pääoma ja tuotanto keskittyvät • Perinteiset teollisuudenalat siirtyvät halvan työvoiman maihin: ”On selvä että sellaista yhtä työllistävää teollisuutta kuin mitä paperiteollisuus ja terästeollisuus oli, ei ole enää saatavissa. ” • Globalisaation 3. aalto: ”Pitää muuttaa käsitystä, että missä Kiina kilpailee meidän kanssa. Siellä kehitetään jatkuvasti korkeaa osaamista. ” • ”Uudet nousevat elinkeinot menestyvät hirveän huonosti vanhassa aluerakenteessa. ”

Globaali talouskriisi • Vaikutukset kohdistuvat ensi vaiheessa teollisuuspaikkakuntiin. Myös suuret kaupunkiseudut ovat haavoittuvia • Nopeuttaa elinkeino- ja aluerakenteen muutosta. ”Nyt lähtee sellaiset yritykset, jotka muuten olisivat pysyneet täällä 5 -10 vuotta” • Talouden nousu alkaa suurista kaupungeista ja alueelliset erot kasvavat • ”Yliopistoista valmistautuvat eivät enää pääse töihin. Jos muualla kasvu alkaa aiemmin kuin Suomessa, niin aivovuoto kiihtyy” • ”Jos talouskriisi johtaa maailmanlaajuiseen protektionismiin, niin se tekee tuotannon säilyttämisen Suomessa entistä vaikeammaksi”

Muuttoliike ja ikärakenne • Työikäisen väestön ja nuorten muutto kaupunkeihin • Kilpailu kiristyy ”NN seutu joutuu tekemään kovasti töitä että osaava työvoima pysyy täällä” • Suurten työmarkkinoiden merkitys ”Harva pikku kunta on sellainen että sieltä löytää töitä pariskunnan molemmille puolisoille. ” • Suuret ikäluokat asuvat ikääntyessään kaupungeissa. ”Ne on tottunut hyviin palveluihin. Jos ne muuttaa niin ne muuttaa lastensa lähelle. ”

”Ei olemassa Suomen kilpailukykyä. On vain alueiden tai kaupunkien kilpailukyky”

+65 v osuus väestöstä 2006 ja 2025

Ilmastonmuutos ja energian hinta • ”Lähitulevaisuudessa globalisaatiota vahvempi muutosvoima. ” • Yhdyskuntarakenteen hajoaminen estetään: ”Valtio tulee ohjaamaankäyttöä selvästi nykyistä enemmän, kunnat ei siihen kerran pysty” • ”Ihmiset alkaa priorisoimaan sitä että ne voi asua lähellä palveluita, lähempänä työpaikkoja” • ”Kaikkein onnettomampia on ne ihmiset, jotka pistää puoli miljoonaa euroa siihen, että ne rakentaa sen tiilitalon sinne metsän keskelle, kauas kaikesta. ”

Paradise lost?

Kaupunkimainen elämäntapa • ”Meillä alkaa olla 2. ja 3. polven kaupunkilaisia. Ei ne kuvittelekaan, että se elämä olis jossain muualla. ” • ”Jos haluaa urbaania elämää, niin silloin se työpaikan hankkiminen koulutetulle ihmiselle voi olla hankalaa jostain Turusta tai Jyväskylästä. ” • Kaupunkiympäristön laadun merkitys kasvaa.

Elämäntavat • Erilaisten elämäntapavalintojen kirjo • ”Yhtä hyvin sitä tavallista keskiluokkaa on joku tatska kaveri joka kiertää maailman ympäri ja tulee taas sit tekee duunia puoleksi vuodeksi. ” • Ero suurten kaupunkien ja muun Suomen välillä: • Elämäntapavalintoihin liittyvien tarpeiden tyydyttäminen • Alakulttuurien ja vähemmistöjen keskittyminen • ”Luovan luokan asuinpaikkoja mahtuu Suomeen maksimissaan yksi…”

Alueellinen keskittyminen • Asukkaat ja elinkeinoelämä keskittyy kasvukeskuksiin ja niitä ympäröiviin ’kehyskuntiin’ • ”Muuttoliike kiihtyy jos periferiakunnat ei pysty hoitamaan palveluita” • Erityisen merkittävää on hyvin koulutettujen nuorten aikuisten keskittyminen • Kasvukeskusten vaikutusalueen ulkopuolelle jää vain harvoja menestyjiä. • Kehityskäytävät ja satelliittikaupungit

Kaupunkiseutujen välinen kilpailu • Kaupunkiseutujen välinen kilpailu kiristyy • Arvioiden mukaan Suomeen jää vain 5 -7 elinvoimaista suurta kaupunkiseutua (n. 2025) • Mahdolliset uudet nousijat: notkeita, voimakkaasti erikoistuneita, hyvä sijainti • ”… kyllä keskittymiskehitys on toivottavaa. Suomi on kovin hajanainen maa ja se ei anna mahdollisuuksia pärjätä. ”

Aluepolitiikka ”Ei olemassa sellaisia merkittäviä valtion politiikkainstrumentteja joilla keskittymistä voisi hidastaa… mutta voidaan yrittää vaikuttaa siihen, kuinka harvoihin keskuksiin väestö ja toiminnot keskittyvät. ”

Aluepolitiikka ”Pelkään pahoin, että sen painopiste tulee olemaan hävittävissä taisteluissa. ” ”Otetaan ne huonoimmin menestyvät alueet ja tuetaan niitä. ” ”Se on sama kuin terveydenhuollossa pantaisiin kaikki rahat kuoleviin potilaisiin. ”

Sosiaalisten erojen kasvu • Uusi osaamispohjainen luokkajako ja voimakas tuloerojen kasvu • ”Meillä on syntymässä uudenlainen marginaali. Se ei ole enää sitä, että sä olet köyhempi kuin naapuri joka omistaa omakotitalon ja Volvon. Vaan on tiedollisten, taidollisten ja sosiaalisten pääomien railo, joka jatkuvasti kasvaa. ” • ”Osa keskiluokan lapsista tulee kokemaan sosiaalisen laskun. ” • ”…on tietyt asuinalueet jonne keskittyy hyväosaisuus ja sitten tietyt alueet joissa asuu kaikista huono-osaisimmat. ”

Maahanmuutto • ”On falskia puhetta tää työperäinen maahanmuutto, niin kuin isossa mittakaavassa. Suomen kaltaisen maan on vaikea valita tänne tulijoita. ” • Maahanmuutto kohdistuu Suomessa vain muutamille alueille • Integraatio vs. segregaatio. 20% sääntö. ”Nyt joissain paikoissa ollaan kierteen alkuvaiheissa” • ”Asemastaan epävarman keskiluokan ja maahanmuuttajien yhteentörmäys voi olla kova, varsinkin jos maahanmuuttajat ei tule tekemään vaan paskahommia”

Kaupunkiseutujen sisäinen kilpailu • Kaupunkiseutujen sisäinen kilpailu nähtiin useilla alueilla hyvin vahvana. ”Kyllähän täällä se kermankuorintailmiö on tähän asti ollut kova, eikä seutukaavoitus ole maankäyttöä pystynyt ohjaamaan” • Verotuoton ja palvelukustannuksien epätasainen jakautuminen: ”En usko, että on mitään mahdollisuuksia sellaiseen ratkaisuun, jossa nämä kunnat lähtisivät vapaaehtoisesti jakamaan tätä kokonaisvastuuta” • Myös hyvää: Tehostava vaikutus julkisiin palveluihin, lisääntynyt dynamiikka ja positiivinen erilaistuminen. • ”Jos siitä poistettaisiin dopingilla pärjääminen, voitaisiin palata Vaattovaaran argumenttiin, että parhaat käytännöt voittavat. ”

Kaupunkiseutujen sisäinen kilpailu ”Varmuudella voidaan sanoa että kuntarakenteella on merkitystä siihen miten veturi jaksaa. . . jos veturi alkaa piiputtaa niin näiden salonkivaunujenkin vauhti siinä samassa alkaa hiipua”

Kunnallisen itsehallinnon ongelma • ”Ei kykene ratkaisemaan sisäistä kilpailua, kun demokraattisesti valittujen luottamushenkilöiden tehtävänä on ajaa nimenomaan oman kunnan ja kuntalaisten etua. ” • Kuinka viedä eteenpäin päätöksiä, jotka lyhyellä aikavälillä näyttävät oman kunnan etujen vastaiselta. • ”Kuntarakenteen etsikkoaika päättyy 2013. On vain 4 vuotta armonaikaa. ”. • 2025 ongelmat ovat suurimmillaan ja kaikki energia menee sisäisiin prosesseihin ja niistä haasteita selviytymiseen.

Kaupunkiseudun kuntien yhteistyön mallit 1. Yhteisymmärryksen malli Kun kaupunkiseutujen välinen kilpailu kiristyy, se pakottaa tehostamaan kaupunkiseudun sisällä kuntien yhteistyötä ja toteuttamaan kuntaliitoksia. 2. Erimielisyyksien malli Kaupunkiseudun kunnat kilpailevat keskenään eivätkä tehosta yhteistyötään. Seutu menettää asemiaan valtakunnallisessa ja globaalissa kilpailussa. 4. Aluekuntamalli (ei maakunta) Aluekuntamalli voisi tulla käyttöön valituilla kaupunkiseuduilla. Aluekuntaa täydentäisi paikallishallinto. 3. Valtion pakottamismalli Kaupunkiseutujen kuntien toimimaton yhteistyö hermostuttaa valtiota ja se ottaa käyttöön pakkokeinot yhteistyön ja yhdistymisten lisäämiseksi.

Kaupunkipolitiikka • ” Toistaiseksi kaupunkipolitiikka ei näy mitenkään ministeriöiden toiminnassa. ” ”…on ohjelmia jotka keskittyy yksittäiseen asiaan, mutta kokonaisvaltaista politiikkaa ei näy” • Keskeinen kysymys on 2. ketjun suuret kaupunkiseudut. . Miten huolehditaan niiden elinvoimasta. ”Nyt on vain metropolitiikkaa ja muut suuret on jätetty pois. ” • ”Politiikkaa pitäisi uskaltaa eriyttää vahvemmin. ” • ”Suurten kaupunkien yhteistyö ja yhteinen edunvalvonta on ollut liian heikkoa”

Kaupunkipolitiikan teemoja • Kuntarakenne • Yliopisto- ja korkeakoulupolitiikka • Innovaatiopolitiikka • Maahanmuuttopolitiikka • Segregaation ehkäiseminen ja lähiöiden kehittäminen • Saavutettavuuden edistäminen • Raideliikenteen kehittäminen – verkostometropoli?