Standardit shkturvallisuus shkptevyydet Tapani Nurmi SESKO ry www

Standardit, sähköturvallisuus, sähköpätevyydet Tapani Nurmi SESKO ry www. sesko. fi

Standardit ja sähköturvallisuus • Standardeista ja niiden valmistelusta • Sähköturvallisuussäädöksistä ja pätevyyksistä • SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset Tapani Nurmi 11/5/2020 2

Sähkö on vaarallista ja siksi sitä säädellään Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat Tapani Nurmi 11/5/2020 3

Mikä on standardi? • Standardin virallinen määritelmä SFS-EN 45020 – konsensukseen perustuva, tunnustetun elimen hyväksymä normatiivinen asiakirja, joka esittää yleistä ja toistuvaa käyttöä varten sääntöjä, ohjeita tai ominaispiirteitä toiminnoille tai niiden tuloksille optimaalisen järjestyksen saavuttamiseksi tietyssä tilanteessa • HUOM. Standardien olisi perustuttava vakiintuneisiin tieteen, tekniikan ja kokemuksen avulla saatuihin tuloksiin, ja niiden tarkoituksena on parhaalla mahdollisella tavalla hyödyttää yhteiskuntaa. • Standardeja on myös muunlaisia esim. yrityksen oma standardi, muun järjestön tekemä standardi, epävirallinen de facto standardi yms. Näiden pohjalta voidaan myöhemmin tehdä virallinen standardi Tapani Nurmi 5. 11. 2020 4

Miksi standardeja käytetään? • Määrittely • Turvallisuus – Tiedetään mistä puhutaan – Yhteisesti sovittu turvallisuustaso, joka voi nousta ajan myötä – Voidaan käyttää sitovien määräysten vaatimusten toteuttamiseen • Yhteensopivuus – Varmistetaan tuotteiden sopivuus toisiinsa • Vaihdettavuus – Mahdollista käyttää samaan tarkoitukseen usean valmistajan tuotteita • Ympäristönsuojelu • Energiatehokkuus Tapani Nurmi 5. 11. 2020 5

Standardointijärjestöt Tapani Nurmi 11/5/2020 6

Sähköalan standardointijärjestelmä IEC – International Electrotechnical Commission – – – 83 kansalliskomiteaa (jäsenmaata) ja 87 liitännäisjäsentä Teknisiä komiteoita (TC/SC) 203 Työ- ja projektiryhmiä 1405 (20 000 jäsentä) Julkaisuja yhteensä 9855 Uusia aihealueita mm. Smart grid, Io. T, LVDC, sähköajoneuvot, puettava elektroniikka CENELEC - European Committee for Electrotechnical Standardization – 34 jäsenmaata (EU, ETA, Turkki, Serbia, Makedonia) – standardeja (vuonna 2015) 6685, joista 77 % IEC-perustaisia SESKO ry – Koordinoi Suomen osallistumisen kansainväliseen työhön – 20 jäsenyhteisöä – Kansallisia säännöllisesti kokoontuvia komiteoita 42, IEC tai CENELEC seurantaryhmiä yli 00 – Noin 500 asiantuntijan verkosto – SFS: n toimialayhteisö 7 5. 11. 2020

Sähköalan standardit Ø IEC-standardit (maailmanlaajuisia) § IEC, CISPR, ISO/IEC Yhteensä n. 9800 kpl § Käytössä kaikkialla ja eurooppalaisen (ja kansallisen) työn pohja Ø CENELEC-standardit (eurooppalaisia) § EN (SFS-EN, DIN-EN, SS-EN jne. ) ovat identtisiä kaikissa CENELECin jäsenmaissa, voivat olla yhdenmukaistettuja direktiivin mukaan, ristiriitaisia kansallisia standardeja ei saa olla § HD (harmonisointiasikirjat) Voidaan vahvistaa kansallisiksi standardeiksi, ristiriitaisia kansallisia ei saa olla esim. sähköasennukset HD 60364, energiakaapelit, varokkeet § 77 % perustuu IEC-standardeihin (EN 6 xxxx) ja (EN 550 xx), loput Euroopassa valmisteltuja (EN 5 xxxx) ja (EN 13 xxxx) Ø SFS-standardit (suomalaisia) § Sähköalalla 95 % identtisiä EN-standardien kanssa (SFS-EN) § Vain n. 10 % on julkaistu suomeksi, muut ovat englanninkielisiä § Muutkin standardit perustuvat useimmiten IEC/CENELEC työhön (esim. asennusstandardit SFS 6000, SFS 6001, SFS 6002)) 8 5. 11. 2020

Standardin rinnakkaisvalmistelu IEC CENELEC Ehdotus uudeksi työkohteeksi (NP) Ylläpitomenettely SESKO Äänestys NP-ehdotukseen IEC työryhmien WG tai ylläpitoryhmien MT kansalliset jäsenet Valmisteluvaihe Lausunnot ehdotukseen tarvittaessa Lausuntokierros (CD) Kansallinen lausuntokierros Y L L Ä P I T O J A K S O Äänestyskierros (CDV) Muodollinen loppuäänestys (FDIS) Yhdistetty lausunto- ja äänestyskierros (UAP) Äänestykset (IEC & CENELEC) Rinnakkaisäänestys Äänestykset (IEC & CENELEC) BT: n ratifiointi IEC-standardi EN-standardi 9 5. 11. 2020 Lausunnot tarvittaessa (CENELEC) SESKOn toimitusjohtaja SFS-EN-standardi

Standardoinnin aihepiirejä • Lisätietoja www. iec. ch www. cenelec. eu www. sesko. fi • Horisontaaliset ja perusstandardit, esim. – TC 1 Sanastot, TC 3 Dokumentointi, TC 8 Sähköntoimituksen järjestelmävaatimukset, TC 25 Suureet ja yksiköt, TC 73 Oikosulkuvirrat, TC 111 Ympäristönäkökohdat • Komponentit ja rakenneosat, esim. – TC 15 Eristysmateriaalit, TC 40 Elektroniikan vastukset ja kondensaattorit, TC 51 Ferriittimateriaalit 5. 11. 2020 10

Standardoinnin aihepiirejä • Laitteet, esim. – TC 2 Pyörivät sähkökoneet, TC 7 Ilmajohtojen johtimet, TC 14 tehomuuntajat, TC 20 Energiakaapelit, TC 23 Asennustarvikkeet, TC 46 Telekaapelit, TC 61 Kotitaloussähkölaitteet, TC 108 Elektroniikkalaitteiden turvallisuus • Laitteistot ja asennukset – TC 11 Suurjänniteilmajohdot, TC 18 Laivojen sähköasennukset, TC 44 koneiden sähkötekniikka, TC 64 Pienjännitesähköasennukset, TC 99 Suurjännitesähköasennukset, TC 115 HVDC siirto 5. 11. 2020 11

Standardoinnin aihepiirejä • Energiantuotanto – TC 4 Vesiturbiinit, TC 5 Höyryturbiinit, TC 21 Akut, TC 33 Tehokondensaattorit, TC 45 Ydintekniikan instrumentointi, TC 56 Luotettavuus, TC 57 Sähkövoimajärjestelmien ohjaus ja viestintä, TC 82 Aurinkoenergiajärjestelmät, TC 88 Tuuliturbiinit, TC 105 Polttokennotekniikka, TC 114 Aaltoenergia, TC 120 Sähköenergian varastointijärjestelmät Tapani Nurmi 5. 11. 2020 12

Standardoinnin aihepiirejä • Suojalaitteita, esim. – TC 17 Suurjännitekytkinlaitteet ja -kojeistot, TC 32 Varokkeet, TC 36 Eristimet, TC 37 Ylijännitesuojat, TC 95 Suojareleet, TC 121 Pienjännitekytkinlaitteet ja kojeistot • Erityisalueita esim. – TC 31 Räjähdysvaaralliset tilat, TC 65 Teollisuusprosessien mittaus ja ohjaus, TC 77 EMC, TC 81 Salamasuojaus, TC 91 Elektroniikan kokoonpanotekniikka, TC 101 Staattinen sähkö, TC 106 Ihmiseen kohdistuvat sähkömagneettiset kentät 5. 11. 2020 13

Kuka valmistelee standardit • Standardisointi on vapaaehtoista toimintaa ja standardeja valmistelevat siitä kiinnostuneet tahot – – – Yritykset, erityisesti laitevalmistajat Tutkimus- ja testauslaitokset, yliopistot Järjestöjen edustajat Viranomaiset, harvoin vetovastuussa Jopa yksittäiset asiasta kiinnostuneet henkilöt Pienyrityksiä ja kansalaisjärjestöjä kannustetaan osallistumaan 5. 11. 2020 14

Mistä standardeja saa? • Standardit ovat maksullisia, koska niiden hinnalla maksetaan osa valmistelukustannuksista • Suomessa standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS • Verkkosivuilla www. iec. ch, www. sfs. fi näkyvissä standardien soveltamisalat • Suosituimmista standardeista tehdään edullisia käsikirjoja – oppilaitoksille erityisalennukset • Ilmaiseksi nähtävillä kirjastoissa, SFS: ssä Tapani Nurmi 11/5/2020 15

Sähköturvallisuussäädökset Sitovat säädökset antavat vain perusvaatimukset

Sähköturvallisuuden toimijat • Työ- ja elinkeinoministeriö TEM laatii säädökset • Standardointijärjestöt (SESKO) tekevät ohjeita, joiden mukaan toimittuna säädökset täytetään – Alan toimijat ovat mukana standardien laadinnassa • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo • Tarkastuslaitokset ja tarkastajat testaavat ja tarkastavat – Yleensä todetaan vaatimustenmukaisuuden (standardien vaatimusten) noudattamista Tapani Nurmi 11/5/2020 17

Sähköturvallisuuden säädökset Suomessa • Perussäädös on Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) – Koskee sähkölaitteita, sähkölaitteistoja (asennuksia), ja sähkötöiden tekemistä – Koskee sähköturvallisuutta ja sähkömagneettista yhteensopivuutta (Electromagnetic Compability EMC) – Lisäsäädöksiä annetaan asetuksilla Sähköturvallisuuslaki 6 § Sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä käyttötarkoituksensa mukaisesti niin, että: 1) niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa; 2) niistä ei sähköisesti tai sähkömagneettisesti aiheudu kohtuutonta häiriötä; 3) niiden toiminta ei häiriinny helposti sähköisesti tai sähkömagneettisesti. Jos sähkölaite tai -laitteisto ei täytä 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä, sitä ei saattaa markkinoille, luovuttaa toiselle eikä ottaa käyttöön. Tapani Nurmi 5. 11. 2020 18

Sähkölaitteiden vaatimukset • Sähkölaitteiden vaatimukset esitetään EU: ssa direktiiveillä, jotka kukin maa ottaa käyttöön lainsäädännössään – Pienjännitedirektiivi 2014/35/EY (Low Voltage LVD) Suomessa Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) ja Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta (1437/2016) – EMC-direktiivi 2014/35/EY (Electromagnetic Compatibility (EMC)) Suomessa Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) ja Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta (1466/2007) EMC – Räjähdysvaarallisten tilojen ATEX-direktiivi 2014/34/EY (Equipment for explosive atmospheres) Suomessa ATEX-laki (1139/2016) ja valtioneuvoston asetus räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta ja (1439/2016) – Lisäksi mm. Konedirektiivi 2006/42/EY (Machinery), Lääkintälaite 93/42 (Medical devices), vaaralliset aineet 2011/65/EY (Ro. HS) • Laitteilla pitää olla CE-merkki ja vaatimustenmukaisuusilmoitus Tapani Nurmi 5. 11. 2020 19

Direktiivit ja standardit • NLF (New Legislative Framework) direktiiveissä annetaan vain olennaiset turvallisuusvaatimukset ei yksityiskohtia • Yhtenäistettyjen standardien mukaisesti toimittuna täytetään olennaiset turvallisuusvaatimukset – Standardinmukaisuus voidaan osoittaa sertifioinnilla esim. FImerkki • Yhtenäistetyt (harmonisoidut) standardit on lueteltu EU: n virallisessa lehdessä – Eurooppalaiset EN-standardit (Suomessa SFS-EN, Ruotsissa SSEN, Saksassa DIN-EN jne. ) ovat sisällöltään identtisiä kaikissa jäsenmaissa • Standardien käyttö ei ole pakollista, mutta muuten toimiminen on hankalaa 5. 11. 2020 20

Sähköasennuksia koskevat säädökset • Kansallisia säädöksiä • Varsinaiset määräykset ovat sähköturvallisuuslaki ja valtioneuvoston asetukset – Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista (1434/2026) – Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä (1435/2016) – Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta (1436/2016) 5. 11. 2020 21

Sähköturvallisuuslain vaatimukset asennuksille • Vastaava periaate kuin direktiiveissä • Olennaiset turvallisuusvaatimukset asetuksessa • Turvallisuusvaatimusten täyttäminen standardien avulla – Virallisen standardointielimen vahvistamia teknisiä eritelmiä, jotka ovat julkisesti saatavissa SFS standardit – TUKES vahvistaa standardiluettelon ohjeessa S 10 – Mm. SFS 6000, SFS 6001, SFS-EN 50341, SFS-EN 60079 -14 • Standardeista poikkeaminen on mahdollista, mutta vaatii selvityksen turvallisuustason täyttymisestä 5. 11. 2020 22

Sähkötyöt • Sähkötyötä tekevän henkilön pitää olla aina perehtynyt tai opastettu – Vain vähäistä vaaraa aiheuttavia töitä voi tehdä ilman koulutusta – Vaatimukset itsenäisen työn tekijälle • Sähköurakoitsijan töistä vastaa sähkötöiden johtaja ja käyttötöistä käytön johtaja • Sähkötöiden johtaja ja käytön johtaja on ilmoitettava Tukesille • Turvallisuusvaatimukset täyttyvät noudattamalla standardia – SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus • HUOM. Sähkölaitteiden valmistusta ja sähkösuunnittelua ei pidetä lain mukaan sähkötyönä, eikä vaadita muodollisia vastuuhenkilöitä ja ilmoituksia. Ammattitaitoa nämä tietenkin vaativat. Tapani Nurmi 5. 11. 2020 23

Sähkötyön edellytykset (STL 54 ja 55 §) • Perusvaatimus (54 §) Sähkötöitä tai käyttötöitä tekevän henkilön tulee olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu, koskee kaikkia töitä • Toiminnanharjoittaja (esim. sähköurakoitsija) saa tehdä sähkötyötä seuraavilla edellytyksillä (55 §): 1) 2) 3) 4) töitä johtamaan on nimetty henkilö, jolla on riittävä kelpoisuus (sähkötöiden johtaja), sama sähkötöiden johtaja voi toimia kolmella toiminnanharjoittajalla itsenäisesti töitä suorittavalla ja valvovalla henkilöllä (sähköalan ammattihenkilö) on riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito; toiminnanharjoittajan käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset; toiminnasta on tehty ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle ennen kuin sähkötöitä koskeva toiminta aloitetaan. Tapani Nurmi 11/5/2020 24

Sähköalan ammattihenkilö (73 §) Itsenäisesti työtä suorittavan ja valvova sähköalan ammattihenkilö • soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto ja kuuden kuukauden työkokemus sähkötöissä • soveltuva sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinto ja kuuden kuukauden työkokemus sähkötöissä • soveltuva ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto tai vastaavan aiempi koulutus tai tutkinto ja kuuden kuukauden työkokemus sähkötöissä • soveltuva ammatillisen perustutkinto tai vastaava aiempi koulutus tai tutkinto ja vuoden työkokemus sähkötöissä • kuuden vuoden työkokemus sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot. Tapani Nurmi 11/5/2020 25

Sähkötöiden johtaja (58 ja 59 §) • Sähkötöiden johtaja vastaa siitä, että: – sähkötöissä noudatetaan sähköturvallisuuslakia; – sähkölaitteet ja -laitteistot ovat lain edellyttämässä kunnossa ennen käyttöönottoa tai toiselle luovuttamista; – sähkötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi tehtäviinsä opastettuja. • Toiminnanharjoittajan on annettava sähkötöiden johtajalle riittävät mahdollisuudet johtaa ja valvoa sähkötöitä. • Sähkötöiden johtajan on tunnettava sähköturvallisuutta koskevat vaatimukset ja ylläpidettävä ammattitaitoaan Tapani Nurmi 11/5/2020 26

Käytön johtaja (60 – 63 §) • Käytön johtaja vaaditaan, kun laitteistossa – – on yli 1000 V nimellisjänniteisiä osia liittymisteho on yli 1600 k. VA jos ≤ 3 ≤ 20 k. V muuntamoa, käytön johtaja voi olla sivutoiminen sähkömarkkinalain mukaan jakeluverkkoyhtiöllä on oltava palveluksessaan käytön johtaja ja silloin, kun tehdään sähkötöitä myös sähkötöiden johtaja • Käytön johtaja vastaa siitä, että: – sähkölaitteiston käytössä ja huollossa noudatetaan tätä lakia; – sähkölaitteisto on tämän lain edellyttämässä kunnossa käytön aikana; – käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi tehtäviinsä opastettuja. Tapani Nurmi 11/5/2020 27

Sähkötöiden johtajan ja käytön johtajan vaatimukset Esim. sähköurakoitsijan sähkötöiden johtaja tai verkkoyhtiön käytön johtaja • Kyseisiin töihin oikeuttava pätevyystodistus (vaaditaan koulutus ja sähköturvallisuustutkinto) • Sähkötöiden johtajan ja käytön johtajan pätevyyden arvioi ja pätevyystodistuksen antaa pätevyydenarviointilaitos (SETI Oy) • Sähköturvallisuusviranomainen (Tukes) vahvistaa pätevyystodistuksen sisällön ja muodon Tapani Nurmi 11/5/2020 28

Sähköpätevyys 1 • Oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana ja käytön johtajana kaikissa sähkö- ja käyttötöissä – Myös suurjännitteellä > 1000 V AC tai 1500 V DC • Vaaditaan hyväksytysti suoritettu soveltuva sähköturvallisuustutkinto sekä: – 1) soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto, (sähkövoima-alan insinöörin tai sähkövoima-alan teknikon tutkinto tai vastaava tutkinto) ja – 2) tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kahden vuoden riittävän laaja -alainen sähkölaitteistojen rakentamiseen perehdyttävä työkokemus, josta vähintään vuosi on saatu yli 1 000 voltin vaihtojännitteisten tai yli 1 500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteistojen rakentamiseen tai käytön johtamiseen perehdyttävissä tehtävissä. Tapani Nurmi 11/5/2020 29

Sähköpätevyys 2 • Oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana ja käytön johtajana pienjännitteellä enintään 1000 V AC/1500 V DC. • vaaditaan hyväksytysti suoritettu soveltuva sähköturvallisuustutkinto sekä: – soveltuva tekniikan alan korkeakoulututkinto, (sähkövoima-alan insinöörin tai sähkövoima-alan teknikon tutkinto tai vastaava tutkinto) ja tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään kahden vuoden riittävän laajaalainen sähkölaitteistojen rakentamiseen perehdyttävä työkokemus Tapani Nurmi 11/5/2020 30

Sähköalan opintojen vaatimukset (asetus 1435/2016 3 §) • Teoreettisia sähköalan opintoja vähintään 45 opintopistettä tai 40 opintoviikkoa. • Opintojen on koostuttava seuraavista aihealueista siten, että kunkin kohdan opintojen laajuus on vähintään 1, 5 opintopistettä tai yksi opintoviikko: 1) 2) 3) 4) 5) teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka; sähköturvallisuussäädökset ja -standardit; sähkötyöturvallisuus; rakennuksien sähköverkot ja niiden sähkökäytöt; sähköturvallisuuteen liittyvät tarkastukset. Tapani Nurmi 11/5/2020 31

Sähköturvallisuustutkinnot (72 §) • Sähköturvallisuustutkinnolla tarkoitetaan tutkintoa, jolla osoitetaan sähkötöiden turvallisuuteen liittyvien säännösten, standardien ja ohjeiden tuntemusta. • Sähköturvallisuusviranomainen (Tukes) vahvistaa tutkintovaatimukset sekä tutkintotodistuksen sisällön ja muodon. Lisäksi sähköturvallisuusviranomainen huolehtii tutkintojen järjestämisestä sekä valvoo tutkintojen tasoa ja arvostelua. • Sähköturvallisuustutkinnosta annettu todistus on voimassa viisi vuotta. Tapani Nurmi 11/5/2020 32

Sähköturvallisuustutkinnon aineistot • Sähköturvallisuuslaki ja -asetukset • Standardit – SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset – SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus – SFS käsikirja 601 Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot. Sisältää standardin SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset ja perusvaatimukset ilmajohtostandardeista • Muut julkaisut – Suomen sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry: n julkaisu D 1 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista Tapani Nurmi 11/5/2020 33

Esimerkkejä standardeista Esimerkkejä tyypillisistä sähkötekniikan standardeista, aihepiireistä ja sisällöistä

Standardin tyypillinen sisältö 1. Soveltamisala 2. Velvoittavat viittaukset 3. Termit ja määritelmät 4. Yleisvaatimukset 5. Merkinnät 6. Rakennevaatimukset 7. Suorituskykyvaatimukset 8. Testausvaatimukset Tyyppitestit Kappaletestit Velvoittavat ja opastavat liitteet Kirjallisuusluettelo Eurooppalaiset liitteet Tapani Nurmi 5. 11. 2020 35

Esimerkki laitestandardeista • Pienjännitekytkinlaitestandardien SFS-EN 60947 tekninen sisältö on tehty IEC: ssä • IEC 60947 -sarja EN 60947 SFS-EN 60947 – – – – SFS-EN 60947 -1 Pienjännitekytkinlaitteet Osa 1: Yleiset vaatimukset SFS-EN 60947 -2 … Katkaisijat SFS-EN 60947 -3 … Erotuskytkimet, erottimet ja varokeyhdistelmät SFS-EN 60947 -4 -X … Kontaktorit ja moottorikäynnistimet SFS-EN 60947 -5 -X … Ohjauspiirin laitteet SFS-EN 60947 -6 -X … Monikäyttölaitteet SFS-EN 60947 -7 -X … Apulaitteet SFS-EN 60947 -8 … PTC-ohjauslaitteet Tapani Nurmi 5. 11. 2020 36

SFS-EN 60947 -3 Kytkimet, erottimet ja varokeyhdistelmät • Varsinainen sisältö on IEC -standardissa, joka on saatettu voimaan myös eurooppalaisena ENstandardina • Eurooppalainen osuus – CENELECin voimaansaattamisilmoituksen – Liitteen direktiivien vaatimusten täyttymisestä • Yleiset rakenne- ja testausvaatimukset sisältyvät perusstandardiin (osa 1) • Osassa 3 annetaan poikkeukset ja lisäykset perusstandardiin • SFS-EN-standardi vain voimaansaatettu Tapani Nurmi 5. 11. 2020 37

Esimerkkejä kytkimen testeistä • • Lämmönkestävyys (hehkulankakoe) Soveltuvuus erottamiseen (syöksykestojännitekoe ja vuotovirtojen mittaus) Lämpeneminen Kytkentä ja katkaisukyky (eri käyttöluokille) Oikosulkuvirtojen sulkemis- ja katkaisukyky Mekaaninen toiminta EMC jne. • Esimerkki testikytkennästä Tapani Nurmi 11/5/2020 38

Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat Tapani Nurmi 5. 11. 2020 39

Sähköasennuksia koskevat standardit • Myös olosuhteet vaikuttavat vaatimuksiin – Esikuvat vähemmän sitovia HD-asiakirjoja HD 60364 SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset – EN standardi sisältää kansallisia osuuksia EN 50110 -1 ja -2 SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus, EN 50341 -1 ja -2 -7 Suurjänniteilmajohdot – Suomessa pyritään vaatimukset esittämään yhdessä julkaisussa EN 61936 -1 + EN 50522 SFS 6001 Tapani Nurmi 5. 11. 2020 40

Asennusstandardien suojausvaatimukset • • Sähköisku, maadoitus ja potentiaalintasaus Oikosulku ja maasulku Lämpeneminen, valokaaret ja palosuojaus Eristys, jännitekestävyys ja etäisyydet Standardisoitujen laitteiden käyttö Ympäristön suojelu (eristysnesteet ja -kaasut) Apu- ja ohjausjärjestelmät Häiriöt Tapani Nurmi 5. 11. 2020 41

Pienjännitesähköasennukset SFS 6000 • Esikuvastandardi IEC (ja HD) 60364 koskee ensisijaisesti rakennusten sähköasennuksia, mutta maat voivat halutessaan käyttää myös jakeluverkkoihin – Suomessa kansallinen osuus jakeluverkoista • IEC 60364 -pohjaiset standardit käytössä laajasti, mutta kansallisella tunnuksella – SFS 6000 (FI), SS 436 40 00: 2017 (SE), NEK 400: 2014 (NO), DIN VDE 0100 (DE), NFC 15 -100 (FR), BS 7671 (UK), CEI 64 -8 (IT), NEN 1010 (NL) … – Poikkeamat johtuvat suurelta osin siitä mitä painosta esikuvastandardista on käytetty ja on kansallisia lisäosia Tapani Nurmi 5. 11. 2020 42

SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset 1 Perusperiaatteet 4 Suojausmenetelmät 4 -41 suojaus sähköiskulta 42 … 46 (5 osaa) 5 Sähkölaitteiden valinta ja asentaminen 5 -51 … 5 -56 6 Tarkastukset 7 Erikoistilat 7 -701 … 7 -753 (20 osaa) 8 Täydentävät vaatimukset (kansalliset lisäosat) 8 -801 … 8 -814 (6 osaa) Tapani Nurmi 5. 11. 2020 43

Järjestelmien maadoitustavat • Ensimmäinen kirjain – T = yksi piste on yhdistetty suoraan maahan – I = kaikki jännitteiset osat on eristetty maasta, tai yksi piste on yhdistetty maahan impedanssin kautta. • Toinen kirjain: sähkölaitteiston jännitteelle alttiiden osien maadoitustapa: – T = jännitteelle alttiit osat on yhdistetty galvaanisesti suoraan maahan riippumatta jakelujärjestelmän maadoitustavasta – N = jännitteelle alttiit osat on yhdistetty jakelujärjestelmän maadoitettuun pisteeseen (vaihtosähköverkoissa yleensä maadoitettuun tähtipisteeseen). • Mahdolliset lisäkirjaimet: nolla- ja suojamaadoitusjohtimien keskinäinen järjestely: – S = suojajohdintoiminto on johtimella, joka on erillinen nollajohtimesta tai maadoitetusta äärijohtimesta (tai vaihtosähköjärjestelmissä maadoitetusta vaihejohtimesta) – C = nolla- ja suojamaadoitustoiminnot on yhdistetty yhteen johtimeen (PENjohtimeen) 5. 11. 2020 44

TN-S koko järjestelmässä • Muuntajan tähtipisteestä saakka erilliset suoja(PE)- ja nollajohtimet • Täydellinen TN-S-järjestelmä on paras häiriösuojauksen kannalta • TN-S-järjestelmää muuntajalta saakka käytetään vain rakennuksissa, joissa on oma muuntamo 5. 11. 2020 45

TN-C järjestelmä • Suojajohdin (PE) ja nollajohdintoiminnot (N) yhdistetty PEN-johtimeksi • Suomessa käytettiin aikaisemmin (yli 20 vuotta sitten) yleisesti ja puhuttiin nollauksesta • PEN-johtimen katkeamisesta vaarallinen jännite • Nykyään vain jakeluverkkoyhtiöillä 5. 11. 2020 46

TN-C-S-järjestelmä liittymispisteestä • Käytännössä nykyisin suurin osa verkoista • Jakeluverkko TN-C ja rakennuksen verkko TN-S 5. 11. 2020 47

IT-järjestelmä • IT-järjestelmässä tähtipiste on erotettu maasta • Etuna on se, että ensimmäistä maasulkua ei tarvitse kytkeä pois • Käytetään mm. leikkaussaleissa ja teollisuudessa 5. 11. 2020 48

TT-jakelujärjestelmä • Suojamaadoitus ja tähtipisteen maadoitus erillään • Koska ei ole yhteyttä tähtipisteeseen, pitää olla erittäin pieni maadoitusimpedanssi tai vikavirtasuoja • Ei käytetä Suomessa, mutta yleinen Etelä-Euroopassa 5. 11. 2020 49

SFS 6000 -4 -41 Suojaus sähköiskulta Sähköiskulta suojauksen perussääntö SFS-EN 61140 • Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa ja kosketeltavat johtavat osat eivät saa olla vaarallisesti jännitteisiä • Perussuojaus – Suojaus sähköiskulta tilanteessa ilman vikaa (aik. kosketussuojaus) • Vikasuojaus – Suojaus sähköiskulta yhden vian olosuhteissa (aik. kosketusjännitesuojaus) • Lisäsuojaus – Perussuojauksen ja/tai vikasuojauksen lisäksi käytetty suojausmenetelmä 5. 11. 2020 – Normaaliolosuhteissa (aiotussa käytössä ja ilman vikaa, perussuojaus) – Yhden vian olosuhteissa (vikasuojaus tai lisätty suojaus) 50

Asennusten sähköiskulta suojausta koskevat vaatimukset SFS 6000 -4 -41 • Perussuojaus – Yleensä eristys tai kotelointi • Vikasuojaus – Tärkein menetelmä on syötön automaattinen poiskytkentä • Suojamaadoitus ja suojaava potentiaalintasaus • Syötön automaattinen poiskytkentä suojalaitteilla – Luokan II laitteet • kaksoiseristys tai vahvistettu eristys • Ei maadoitusta – Pienoisjännite SELV tai PELV (yleensä ≤ 50 V a. c. tai 120 V d. c. ) • Lisäsuojaus vikavirtasuojalla (lisäpotentiaalintasauksella) Tapani Nurmi 5. 11. 2020 51

Syötön automaattinen poiskytkentä • Kun sattuu vika jännitteisen osan ja kosketeltavan osan välillä (peruseristys pettää), sulake tai katkaisija kytkee syötön pois niin nopeasti, ettei siitä aiheudu vaaraa • 230 V jännitteellä ryhmäjohdoilla aika on 0, 4 s • Pääjohdoilla 5 s Tapani Nurmi 11/5/2020 52

Syötön automaattinen poiskytkentä • Alle 63 A pistorasioilla tai 32 A ryhmäjohdoille vaaditaan 0, 4 s poiskytkentäaika • Muille piireille ja pääjohdoilla sallitaan 5 s poiskytkentäaika – Johdonsuojakatkaisijoilla mennään aina pikalaukaisun (0, 1 s) alueelle – Sulakekäyristä voidaan katsoa 0, 4 ja 5 s virrat 5. 11. 2020 53

Suojaus luokan II laitteella • Kun peruseristys pettää, lisäeristys suojaa sähköiskulta • Ei tarvitse (ei saa) käyttää maadoitusta • Esimerkiksi muovikoteloidut keskukset ja suuri osa siirrettävistä sähkölaitteista • Laitteissa tunnus Tapani Nurmi 11/5/2020 54

Suojaus pienoisjännitteellä SELV ja PELV • Jännite on niin pieni, ettei siitä aiheudu sähköiskun vaaraa (yleensä korkeintaan 60 V AC tai 120 V DC, vaarallisissa tiloissa pienempi) • Syöttö turvallisesta jännitelähteestä kuten suojajännitemuuntajasta tai akusta • Erotus varkkojännitteestä • Turvallisin suojausmenetelmä Tapani Nurmi 11/5/2020 55

Lisäsuojaus vikavirtasuojalla • Vaihtosähköjärjestelmissä pitää käyttää lisäsuojana mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 m. A vikavirtasuojaamaan: – mitoitusvirraltaan enintään 32 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita – ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A siirrettävää laitetta – Valaisimia syöttäviä piirejä asunnoissa ja niiden pihaalueilla – Poikkeuksena tiettyä laitetta (esim. pakastin) syöttävät pistorasiat. Tapani Nurmi 5. 11. 2020 56

Ylivirtasuojaus • Oikosulkusuojaus liian suurelta lämpenemiseltä ja mekaanisilta vaikutuksilta – Suojalaitteen pystyttävä katkaisemaan oikosulkuvirta – sulake tai katkaisija • Ylikuormitussuojaus liian suurelta lämpenemiseltä – Suojalaite voi olla kytkin – Voi olla myös johdon lopussa Tapani Nurmi 11/5/2020 57

SFS 6000 -5 -54 Maadoitukset • Maadoitusjärjestelmän tarkoituksena on saada aikaan johtava yhteys maahan, joka – On luotettava ja sopii asennuksen suojausvaatimuksiin – Voi johtaa maasulkuvirrat ja suojajohtimien virrat maahan aiheuttamatta termisiä, lämpömekaanisia tai sähkömekaanisia rasituksia ja aiheuttamatta näistä virroista johtuvia sähköiskuja – On vankkarakenteinen tai mekaanisesti suojattu ja arvioituihin ulkoisiin olosuhteisiin verrattuna kestää riittävästi korroosiota – Tarvittaessa soveltuu myös toiminnallisiin tarkoituksiin 5. 11. 2020 58

Maadoituskytkennät Tunnus Nimike M Jännitteelle altis osa PK Pääkeskus JK Jakokeskus C Muu johtava osa PMK  Päämaadoituskisko T Maadoituselektrodi LPS Ukkossuojausjärjestelmä PE Keskuksen suojakisko 1 Suojajohdin (1 b voi olla PEN-johdin) 1 b Suojajohdin pääkeskuksen suojakiskon ja päämaadoituskiskon välillä 2 Suojaava potentiaalintasausjohdin 3 Lisäpotentiaalintasausjohdin 4 Salamasuojausjärjestelmän alastulojohdin 5 Maadoitusjohdin 5. 11. 2020 59

6 Tarkastukset • Uudelle asennukselle on tehtävä käyttöönottotarkastus ennen kuin asennus otetaan varsinaiseen käyttöön – Tarkastuksesta on tehtävä pöytäkirja – Aistinvarainen tarkastus • Mm. sähkölaitteiden vaatimustenmukaisuus merkintöjen ja dokumenttien avulla • Standardin eri kohtien vaatimusten toteutuminen – Mittaukset ja testaukset • Mm. suojajohtimen jatkuvuus, eristysresistanssi, vikavirtasuojien toiminta • Mittauksia tarvitaan vähemmän, jos käytössä suojauslaskelmat • Käytössä olevalle asennukselle tehdään kunnossapitotarkastuksia (periodic verification) Tapani Nurmi 5. 11. 2020 60

SFS 6000 -7 -7 XX erikoistilat • Täydentäviä vaatimuksia yleisimmille tiloille esim. pesuhuoneet, uima-altaat, saunat, rakennustyömaat, lääkintätilat, aurinkosähköjärjestelmät, sähköautojen lataus jne. • Osien 1 – 6 yleiset vaatimukset ovat voimassa, lisäksi annetaan yleensä tiukempia vaatimuksia tilan luonteen mukaan – Kotelointiluokka (IP), mekaanisen lujuuden vaatimukset, vikavirtasuojan käyttö, lisäpotentiaalintasaus jne. Tapani Nurmi 11/5/2020 61

SFS 6000 -8 -8 XX täydentävät vaatimukset • Kansallisia vaatimuksia sellaisille aihepiireille, joista ei ole IEC- tai CENELEC-standardia esim. jakeluverkot, vanhojen asennusten korjaus, muutos ja laajennus, pistorasiat ja –tulpat, maakaapelien • Osien 1 – 6 yleiset vaatimukset ovat voimassa, lisäksi muutetaan vaatimuksia tilan luonteen mukaan – – Jakeluverkossa voi olla jossain suhteessa lievemmät vaatimukset Käyttöön jäävät vanhat asennukset vaikuttavat uusiin asennuksiin Määritellään Suomessa käytettävät pistorasiat Annetaan tarkempia vaatimuksia maakaapelien asentamiselle Tapani Nurmi 11/5/2020 62

SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset • Vaatimukset > 1000 V AC asennuksille – Tasasähkövoimansiirrolle on oma komitea TC 115 • • • Ilmavälit ja eristykset Asennuskorkeudet tai kotelointi sähkötilojen ulkopuolella Sähkötilojen lukitus ja aitaaminen Öljymuuntajien aiheuttama palovaara Suojaus- ja apujärjestelmät Maasulkujen aiheuttamat kosketusjännitteet – Toimenpiteet maadoitusjännitteiden hallintaan – Vaatimukset maadoitusimpedanssille – Maadoitusjännitteet vaikuttavat useimmiten myös pienjänniteverkkoon Tapani Nurmi 11/5/2020 63

SJ-maasulun jännitteet Tapani Nurmi 5. 11. 2020 64

Lisätietoja standardeista • www. iec. ch – Luettelo IEC-standardeista Preview ominaisuudella ja luettelo teknisistä komiteoista • www. cenelec. eu – Eurooppalainen sähköalan standardisointijärjestö • www. sfs. fi – Standardien ja SFS-käsikirjojen myynti – Luettelo SFS-standardeista verkkokaupan sivuilla – Erityinen oppilaitossivusto www. sfsedu. fi/ • www. sesko. fi – Yleistietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista – http: //www. sesko. fi/ajankohtaista/koulutus_ja_opiskelu/opiskeluain eistoja Tapani Nurmi 5. 11. 2020 65

Muuta lisätietoja • www. tukes. fi – Sähköturvallisuusviranomainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes • http: //www. tukes. fi/fi/Palvelut/Saadokset/ – Suomalaiset säädökset Tukesin sivuilla • http: //www. seti. fi/ – Pätevyydenarviointilaitos Henkilö- ja yritysarviointi SETI • https: //www. schneiderelectric. com/en/work/products/product-launch/electricalinstallation-guide/ – Opas IEC 60364 (Suomessa SFS 6000) soveltamiseen Tapani Nurmi 5. 11. 2020 66