Sosiologian johdantokurssi 2005 HY Sosiologian laitos prof Pekka

Sosiologian johdantokurssi 2005 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen -ti 10 -12 Franzenia A-Sali -pe 10 -12 Unioninkatu 40 Sali 1 - HUOM! Ei luentoa pe 9. 9. 2005!!! -Loppukuulustelu 18. 10. 2005 ti klo 10 -12 Franzenia ASali -Uusinta ti 1. 11. 2005 klo 10 -12 SALI ILM MYÖH -Ilmoittautuminen Oodissa!!!

► ”Society is not a thing, it is the name of an idea. ” (Howard S. Becker) ► A. Ajatus ”yhteiskunnasta” ► B. Ajatus siihen kohdistuvasta tiedosta ► C. Onko sosiologian idealla pätevyyttä nykymaailmassa?

Mitä on sosiologia? (Opinto-opas) Sosiologian tarkastelukohteet vaihtelevat globalisaatiosta ja kokonaisista yhteiskunnista intiimeihin sosiaalisiin suhteisiin. Tutkittavina ovat yhteiskunnan rakenne ja sen muutos; instituutiot, organisaatiot ja yhteisöt; sosiaalinen toiminta ja sosiaaliset verkostot; ihmisten arvot, asenteet ja puhetavat. Sosiologinen ajattelutapa tekee mahdolliseksi jokapäiväisten käsitysten kyseenalaistamisen ja tietoisen etääntymisen totunnaisista ajattelutavoista. Koska sosiologian näkökulmat ja tutkimustulokset menevät totunnaisia käsityksiä syvemmälle, paljastavat piileviä ongelmia ja avaavat näkyviin uusia vaihtoehtoja, sosiologialla on vahva kriittinen potentiaali. Samoista syistä se on käyttökelpoinen myös pätevää tietoa vaativassa päätöksenteossa ja suunnittelussa.

► ”Kudos, joka muodostuu monista ihmisten yksittäisistä aikeista ja toimista saa aikaan muutoksia ja tapahtumakulkuja, joita yksikään ihminen ei ole suunnitellut tai luonut. Tästä ihmisten keskinäisestä riippuvuudesta muodostuu aivan erikoislaatuinen järjestys, joka on pakottavampi ja voimakkaampi kuin sen muodostumiseen osallistuvien yksilöiden tahto ja järki. Tämä järjestys juuri määrää historiallisen muutoksen suunnan ja kulun. ”(Norbert Elias, 1934)

A. Sosiologisen yhteiskuntakäsityksen piirteitä: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Sivilisaatio (Elias) Monikerroksisuus: instituutiot, organisaatiot, suuret ja pienet yhteisöt, verkostot, ajattelutavat ja asenteet ("kulttuuri") Luonnon ja kulttuurin kaksinaisuus Rakenne ja sen lainalaisuudet. Tietoisen toiminnan ja rakenteellisten lainalaisuuksien vuorovaikutus. Yksilöllistyminen (huom Elias), demokratia. Perinteisten yhteisöjen ja uskontojen hajoaminen, rationaalistuminen, maallistuminen. Teollinen työnjako, markkinatalous. Kansakunta (alue, väestö, kieli, kulttuuriperinne, historia, poliittiset instituutiot)

B. Yhteiskuntaa koskevan tiedon luonne ► a. sosiaalinen insinööritaito (”positivismi”) ► b. tulkitseva sosiologia (”konstruktivismi”) ► c. toimintatutkimus ► d. sosiologinen interventio ► -> epistemologisia asenteita ► -> arkitietoisuus ja katederitietoisuus ► -> kriittisen ja legitimoivan funktion yhtäaikaisuus

C. Sosiologian idea nykymaailmassa ► ”Causation does not imply error”. (Michael Mulkay) ► Konstruktivismi väärin tulkittuna: ”yhteiskunta” on idean nimi = yhteiskuntaa ei olemassa ► Sosiologia on sekä vähemmän että enemmän kuin teoria yhteiskunnasta tai sosiaalisuudesta yleensä ► Sosiologialla eniten käyttöä muutosten, ristiriitojen ja katastrofien ymmärtämisessä ► Globalisaation haasteet: yksilöllistyminen, yhteisö, uskonto, kansakunta, luonnon ja kulttuurin kaksinaisuus