Sosiaalipolitiikan peruskurssi 2008 J P Roos j p

Sosiaalipolitiikan peruskurssi 2008 J P Roos j. p. roos@helsinki. fi www. jproos. fi

Suoritustapa n Loppukuulustelu 8. 12. klo 14 -17 U 35 n jossa tentitään kirjat ja luennot yhdessä n TAI (jos aika ei sovi) Tiedekuntatentti 31. 1. 2009 n Luentopäiväkirja (n. 20 s. ) ja kirjakuulustelu TAI Jokin muu erikseen sovittava tapa! J P Roos 2008 2

Peruskurssin tiedot opinto-oppaassa Ooditunniste 73156 Laajuus: Op: 6 Ov: 4 Kurssilla tutustutaan sosiaalipolitiikan historiaan, teorioihin, järjestelmiin ja nykykeskusteluihin. Kurssi järjestetään syyslukukaudella. n Suoritustapa n 24 tunnin luentokurssi loppukuulusteluineen. Pääaineopiskelijat (ei sosiaalityön opiskelijat) osallistuvat lukupiiriin, jossa käsitellään oheiskirjallisuutta. Kurssin yhteydessä tentitään kaksi teosta. Oheiskirjallisuutta ei voi suorittaa erikseen, ellei siitä ole erityisesti sovittu. J P Roos 2008 3

Lukupiirit n koskevat vain sosiaalipolitiikan pääaineopiskelijoita n optimaalinen ryhmäkoko 6 -10 n Vetäjät Hans-Mikael Hämäläinen (hansmikael. hamalainen@helsinki. fi) ja Antti Tanskanen (antti. o. tanskanen@helsinki. fi) n Ovat täällä paikalla J P Roos 2008 4

Sisältörunko ja aikataulu n 8. 9. Sosiaalipolitiikan peruskäsitteistä ja lähestymistavoista n 15. 9 Köyhyysongelma n 22. 9 Tulonjako, sosiaalipolitiikan perustelut n 29. 9 evoluutioperustelu, altruismi, teoriat n n n 27. 10 3. 11 10. 11 17. 11 24. 11 1. 12 n 6. 10. Sukupuolijärjestelmä (Rotkirch) n 8. 12 LOPPUKUULUSTELU n 13. 10 EU-sosiaalipolitiikka (Kari) n (perioditauko) J P Roos 2008 5

Sisältöä tarkemmin n Yleinen osa n Mitä on yhteiskuntapolitiikka? Miksi yhteiskuntapolitiikka nyt? Sosiaalipolitiikan ja yhteiskuntapolitiikan suhde? n Teorian ja empirian suhde yhteiskuntatieteissä n Onko yhteiskuntatiede jotain aivan erityistä verrattuna muihin tieteisiin? n Konstruktionismi ja sosiaalinen todellisuus n Sosiaalipolitiikan peruskäsitteet: hyvinvointi, turvallisuus hyvinvointivaltio, universalismi, pohjoismainen malli, liberaali malli, konservatiivinen malli, välimeren malli, n sukupuolisopimus, sukupolvisopimus J P Roos 2008 6

Sisältö (2) n Ongelmanäkökulma: sosiaaliset ongelmat sosiaalipolitiikan lähtökohtana n Lait toiminnan perustana: kansalaisen oikeudet ja viranomaisten velvollisuudet n EU: n perustuslaki n Asiakaslaki n Toimeentulo n Lastensuojelu n eläkelainsäädäntö J P Roos 2008 7

Yhteiskuntatieteiden perusongelma n Yhteiskuntatieteiden merkitys on supistunut, koska ne eivät tutki relevantteja ongelmia konkreettisesti n Ne rakastavat hyödyttömiä käsitteitä, sosiaalista konstruktiota, erilaisia keinotekoisia asetelmia (refleksiivisyyttä, ”toista” tietoa ym). n Riski on roskakäsite! (vrt roskaruoka) n Ne eivät kysy kiinnostavia, selkeitä kysymyksiä n Ne eivät anna konkreettisia vastauksia n Ne eivät edes yritä testata mahdollisia teorioitaan n Ne eivät tuota kasautuvaa tietoa n Ne torjuvat uuden relevantin tutkimustiedon muista tieteistä, erityisesti biologiasta J P Roos 2008 8

Yhteiskuntatiede vs. luonnontiede n Luonnontiede: laboratoriotutkimusta, kausaalista selittämistä, luonnonlakien löytämistä n Yhteiskuntatiede: ymmärtämistä, tulkintaa, kuvailua n Siis kaksi aivan erilaista asiaa? n EI, vaan samoja ilmiöitä eri suunnista lähestyviä n Tieteen perusperiaate: jäsentää ja SELITTÄÄ todellisuutta koskevia havaintoja! n Tiede kehittyy ja kasautuu: ei siis joka hetki uusia aloituksia ja muoteja n Yhteiskuntatieteelliset selitykset siirtyvät luonnontieteisiin uutena muotina J P Roos 2008 9

Reduktionismin ongelma n tieteiden hierarkia: Theory of Everything (TOE) fysiikka, kosmologia, biologia … n kaikki noudattaa fysiikan lakeja n Konsilienssi vs reduktionismi: tieteiden tulee olla yhteensopivia, ei toisiinsa tyhjentyviä. Sosiologiset väittämät eivät voi olla ristiriidassa fysiikan tai biologian kanssa n Emergenssi: uusi tiede tuottaa aivan uusia tuloksia jotka eivät redusoidu toiseen tieteeseen: emergenssiä ei oikeastaan ole tai se on ns. tyhjä selitys! n Emergentti ilmiö on toki eräänlainen hyppäys, mutta kyllä sillekin selitys löytyy! J P Roos 2008 10

Osa 2: Sosiaalipolitiikka n Yhteiskuntapolitiikka erittäin monialaista: sosiaalipolitiikka, sosiaalityö, kaupunkitutkimus, ympäristöpolitiikka, vanhenemisen tutkimus n laajimmassa mielessä: kaikki yhteiskuntaa koskeva politiikka-arviointi n Sosiaalipolitiikka historiallisesti: sosiaaliset ongelmat ja niiden (käytännöllinen) ratkaiseminen n ”Sosiaalinen kysymys”! n Eli mitä tehdä kun ihmiset eivät pärjää omin avuin vaan muodostuvat ongelmaksi koko yhteiskunnalle J P Roos 2008 11

Sosiaalipolitiikan peruskysymys n Yhteiskunnan huono-osaisten auttaminen pärjäämään yhtä hyvin kuin muut n Sen selittäminen miksi jotkut pärjäävät huonommin n Millä keinoin ihmiset voisivat pärjätä paremmin, mitä yhteiskunta voi tehdä? n Tieteellisempi muotoilu: kysymys sosiaalisesta hyvin- ja pahoinvoinnista tai sen edellytyksistä n Keinoista vaikuttaa hyvin- ja pahoinvointiin n Voiko niihin vaikuttaa? J P Roos 2008 12

Hyviä esimerkkiaineistoja n Vääryyskirja! n Stakesin Hyvinvointiraportit n Etlan raportti Nordic Model n Sosiaaliturvan keskusliiton raportti: Leipää ja lämpöä n Päivi Mattila-Wiro: Taloudellisen hyvinvoinnin jakautuminen Suomessa n Aikakauslehdet: n Hyvinvointitutkimus n Yhteiskuntapolitiikka n (Janus ja Sosiologia) n Tieteessä J P Roos 2008 tapahtuu 13

Esimerkki: omat tutkimusalueeni (1) n www. valt. helsinki. fi/staff/jproos/cv. htm n kehitysmaatutkimus (gradu) n Ammattiyhdistyshistoria n hyvinvointi- ja elintasotutkimus n Suunnittelu n Elämäntapatutkimus n (jatkuu) J P Roos 2008 14

Omat tutkimusalueeni (2) n Elämäkerrat (suomalainen elämä) n Elämänpolitiikka n Matkapuhelimet n Lastensuojelukysymykset n Sukupolvet (suuret ikäluokat) n Evoluutiotutkimus n Kannanotot julkiseen keskusteluun J P Roos 2008 15

Tehtävä! n Veronalennukset ja oikeudenmukaisuus n Mistä on kysymys? n Ketkä ovat alempituloisia, keskituloisia, suurituloisia n Auttavatko veronalennukset köyhiä? Miten? n Mitä hallituksen on tarkoitus tehdä? n Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? n Millaisia vaikutuksia uudistuksella voidaan odottaa olevan n Onko siis kyseessä ”hyvä” vai ”huono” reformi? n Argumentit puolesta ja vastaan n Vihje: googlen hakusana veronalennus, tulonjako, köyhyys J P Roos 2008 16

Ohjeita n Kirjoittakaa kommentteja tehtävä-artikkeliin jossa pyritte vastaamaan esitettyihin kysymyksiin ja voitte myös keskustella jo esitetyistä väitteistä n Voitte myös viitata hyödyllisiin linkkeihin joita olette löytänyt n Välttäkää ”politisointia” eli asian tarkastelua puoluepoliittisesti, joskin eri puolueiden argumentteja voi esitellä ja analysoida J P Roos 2008 17

Köyhyysongelma n kurjuuden poistaminen sosiaalipolitiikan päätehtävänä, ei onnen lisääminen n kuka on köyhä? n suhteellinen ja absoluuttinen köyhyys n tuloerot vs. minimitaso kriteerinä n absoluuttinen minimi ja ”suhteellinen” minimi: nälkä vs. kohtuus J P Roos 2008 18

Köyhyysmittarit n Absoluuttinen köyhyys: tuloilla ei saa edes perustoimeentuloa n Suhteellinen köyhyys: köyhä jos tulot 40 -60 pros alle keskitulosta (mediaani, kulutusyks kohden) n n n J P Roos 2008 mitä asioita pitää olla ja mitä on: deprivaatio oma kokemus siitä onko köyhä (rahat eivät riitä toimeentuloon) toimeentuloasiakkuus Velkaantuminen Köyhyydellä monia ulottuvuuksia! 19

Mitä Suomessa tapahtui laman aikana? n Tuloerot kasvoivat jonkin verran jakautuman yläpäässä n Deprivaatio (kurjistuminen) lisääntyi n Pitkäaikaistyöttömyys keskeinen köyhyyden tekijä n Tilastollinen harhakäsitys että lama ei olisi vaikuttanut köyhyyteen ja tulonjakoon n Suomessa muutokset keskimäärin suuria J P Roos 2008 20

Mitä Suomessa tapahtui (jatkuu) n n n Hyvinvoinnin nopea kasvu 1980 -luvulle asti Talouden liberalisointi Pankkikriisi, Neuvostoliiton romahdus Erittäin syvä lama 1990 -1994 Leikkaukset: työttömyys, sairaus, perhe, eläke Seurauksena tuloerojen kasvu, sosiaalisten ongelmien lisääntyminen viiveellä (1990 -luvun puolivälissä vielä kehuttiin että hyvinvointivaltio natisi mutta kesti) n Tuloerojen kasvu ja pääomatulojen erityiskohtelu J P Roos 2008 21

Perusturvan etuus Reaalimuutos Suhde 1993 -2006 ansioihin 1993 -2006 Kansaneläke +4% - 27 % Työttömän perusturva +1% - 30 % Sairaus- ja vanhempainpäivärahan + 20 % - 11 % - 34 % - 66 % Toimeentulotuen perusosa -3% - 35 % Lapsilisä - 11 % - 43 % vähimmäismäärä Lasten kotihoidon tuki (hoitoraha ja täysi hoitolisä) J P Roos 2008 22

Suomessa tuloköyhyys kasvaa nopeasti Seuraavat taulukot osoittavat, että vertailukelpoisissa maissa suhteellisen tuloköyhyyden kasvu on ollut Suomessa n nopeinta vuosina 1995 -2000 n keskimääräistä nopeampaa vuosina 1991 -2000. Kriteerinä on väestön osuus, jolla kotitalouden vertailukelpoiset käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 % mediaanikotitalouden tuloista. (Lähde LIS) J P Roos 2008 23

J P Roos 2008 Muutos 1995 2000 2004 Finland + 3, 2 9, 2 12, 4 - Sweden + 2, 3 10, 0 12, 3 - Luxembourg + 2, 1 10, 4 (1994) 12, 5 - Ireland + 1, 9 20, 8 22, 7 - Denmark + 1, 1 12, 0 13, 1 13, 2 Australia + 1, 0 20, 6 21, 6 20, 4 (2003) Spain + 0, 8 20, 5 21, 3 - Canada + 0, 4 17, 6 (1994) 18, 0 - Greece 0, 0 21, 5 - Germany - 0, 2 13, 6 (1994) 13, 4 - Begium - 0, 3 15, 9 15, 6 - France - 0, 4 14, 1 (1994) 13, 7 - 24

1. Suhteellinen köyhyys 60 % mediaanitulosta 1970 -2004 J P Roos 2008 25

2. Suhteellinen köyhyys 60% mediaanitulosta 1987 -2005 J P Roos 2008 26

4. Pienituloiset Lähde: Tilastokeskus J P Roos 2008 27

Yhteistä pienituloisten ryhmille n pienituloisuus paikantuu erityisesti työttömyyteen ja työmarkkinoiden epävarmuuteen n voimavarojen ja mahdollisuuksien puute n alhainen koulutustaso n alkoholismi n enemmän lapsia kuin korkeammissa tuloryhmissä n selvästi enemmän yksinhuoltajuutta kuin korkeammissa tuloryhmissä n työssäkäyvät köyhät: matalapalkkaisuus, osa-aikaisuus, työttömyysjaksot J P Roos 2008 28

6. Pitkittynyt pienituloisuus 2006 henkilön iän ja sukupuolen mukaan, % väestöryhmästä J P Roos 2008 29

Tuloerojen kehityksestä 1. tuloerot supistuivat voimakkaasti 1960 luvun puolivälistä 1970 luvun keskivaiheille. 2. sen jälkeen tuloerot pysyivät lähes ennallaan aina 1990 luvun lamaan saakka. 3. 1990 luvun lamavuosina kotitalouksien reaalitulot alenivat selvästi, mutta tuloerot pysyivät lähes ennallaan. 4. 1990 luvun laman jälkeen tuloerot lähtivät nopeaan nousuun. 5. Vuonna 2001 tuloerojen kasvu taittui ja tasoittui. 6. Vuonna 2006 tuloerot kasvoivat jälleen edellisvuoteen verrattuna. J P Roos 2008 30

8. Kotitalouksien reaalitulojen ja tuloerojen kehitys 1987 - 2005, vuosi 1987=100 Lähde: Tilastokeskus J P Roos 2008 31

9. Reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvu vuodesta 1990 vuoteen 2004 J P Roos 2008 32

Tuloeroja koskevia faktoja n Ylimmän kymmenyksen tulo-osuus 23. 9% n alimman 3, 9 % n ylimmän tulokymmenyksen käytettävissä olevien rahatulojen keskiarvo oli vuonna 2006 noin 51 200 euroa, alimman noin 7 700 euroa vuodessa n pienituloisimman kymmenesosan keskimääräiset reaalitulot kasvoivat 0, 8 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2006, suurituloisimman kymmenesosan tulot kasvoivat 4, 7 prosenttia. n pienituloisten tulokehitys on jäänyt jälkeen yleisestä tulokehityksestä n yksinhuoltajilla, suurilla lapsiperheillä ja alle 3 v. lasten perheillä tulokehitys on ollut erityisen heikkoa n ylimmässä tulokymmenysryhmässä on noin puoli miljoonaa henkilöä n ylimmässä sadasosassa on noin 50 000 henkilöä J P Roos 2008 33

Pienituloisten henkilöiden osuus ja lukumäärä elinvaiheen mukaan vuonna 2005 lkm % Yhden hengen taloudet 280 800 44 Lapsettomat parit 88 400 14 Kahden vanhemman lapsiperheet 138 500 22 Yksinhuoltajataloudet 49 300 8 Muut taloudet 81 800 13 Kaikki 637 800 100 J P Roos 2008 34

Pienituloisten henkilöiden osuus ja lukumäärä kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 2005 J P Roos 2008 lkm % Yrittäjät 61 000 10 Palkansaajat 125 700 20 Opiskelijat 86 600 14 Eläkeläiset 182 200 29 Työttömät 132 900 21 Muu 49 300 8 35

Mitä opimme tehtävästä? n Sosiaalipolitiikassa on kyse etuuksien jakamisesta ( ja pois ottamisesta!) tiettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi: n Tasa-arvon eri merkitykset: sosiaaliset, taloudelliset, kultuuriset n Kaikilla toimenpiteillä on sekä suunniteltuja että yllättäviä vaikutuksia n Sosiaalipolitiikan ideologiset linjat: porkkana vai keppi, omavastuu vai yhteisvastuu n Sukupuolinäkökulma ja verotus n Entä palvelut ja niiden heikentyminen? J P Roos 2008 36

Tehtävä (2) n Ihan hyviä kommentteja, mutta ehkä vähän päivänpoliittisia n Onko pienituloisen 30 euron saama etu vähemmän merkittävä kuin suurituloisen 900 euroa? (oletetaan että 30 euroa ei kulu kustannusnousuihin. . . ) n Miten vaikuttaa niiden tuloihin jotka eivät saa verohelpotuksia lainkaan n Entä ruoan hinnanalennus? Sitä arvostellaan ankarasti, mutta periaatteessa se vaikuttaa juuri köyhimpiin J P Roos 2008 37

Politiikka? n Politiikka termin ongelmallisuus n policy vs politics, yleispolitiikka vs puoluepolitiikka n policy on suomeksi/saksaksi poliisi! n Poliisitoimi tarkoitti aikaisemmin kaikenlaista pientä järjestyksenpitoa: kuri, roskat, n meillä ei siis ole eri termiä yleisemmälle ”politiikalle” jossa vedetään päälinjoja selvitetään vaihtoehtoja ja arvioidaan seurauksia (”hallitusohjelma”) n Mutta se on hyväksyttävä: kannattaa miettiä mitä merkitystä sillä on että meillä ei ikään kuin käytännön toimintaa ja ohjelmaa osata erottaa toisistaan: suomalainen yksitasoisuus ja tekemisen ja suunnittelemisen toisiinsa liittyminen! n Mutta kannattaa muistaa että poliisin tehtävät ovat taas laajentuneet: kotihälytykset, poliisi on se ensimmäinen viranomainen jolta syrjäytyneet saavat apua n Sosiaalityön ja poliisin yhteistyö… J P Roos 2008 38

Suomen sodanjälkeinen (sosiaali)historia n Perhepolitiikan vaihe n Sairausvakuutus n Eläkepoliittiset ratkaisut n Hyvinvointivaltio valmiiksi: täystyöllisyys ja sosiaaliturva n Suuri lama ja hyvinvointivaltion purku/supistaminen, jättiläistyöttömyys n Hidas paluu J P Roos 2008 39

Sosiaalipolitiikan monitieteisyys n Sosiologia teoriaperustana: yleinen teoria n Taloustiede: aikaisemmin tärkeä n Psykologia n Politiikkatiede, valtio-oppi n Oikeustiede n ongelmana tieteiden jatkuva eriytymisprosessi ja erikoistuminen n vastavirta: ympäristötutkimus, kaupunkitutkimus, evoluutioteoria J P Roos 2008 40

Sosiaalipolitiikan perustelut n Sosiaalipoliittista toimintaa perustellaan mm. seuraavilla tavoilla jotka eivät sulje pois toisiaan: n Vähäosaisia ei saa jättää oman onnensa nojaan vaan parempiosaisilla on moraalinen velvollisuus auttaa (kirkko, liberaalikapitalismi) n Sosiaalipolitiikka on taloudellisesti tehokasta, se tuottaa luottamusta ja taloudellista kasvua (Pekka Kuusi) n Kapitalismi ei pysyisi pystyssä ilman sosiaalipolitiikkaa: luokkataistelu n Seuraava perustelu on sen sijaan hyvin harvinainen: sosiaalipolitiikka on osa ihmisluontoa! (Westermarck) J P Roos 2008 41

Vähäosaisten auttaminen n Niillä ihmisillä joilla on ollut elämässä parempi ”onni”, jotka ovat menestyneet taloudellisesti, on n Moraalinen velvoite auttaa vähempiosaisia ihmisiä n Tämä on yksilöllinen velvoite, eikä koske niinkään yhteisöä (so. ei julkista sosiaalipolitiikka) n Kuitenkin valtiolle hyväksytään vaikkapa katolisessa kirkossa tietty rooli, jossa perusteena on juuri moraalinen velvoite J P Roos 2008 42

Taloudellinen tehokkuus n Keynesiläinen perustelu: jos kulutuskysyntää lisätään, niin se edesauttaa taloudellista kasvua (Pekka Kuusi) n Kun tuetaan köyhiä, niin raha menee kulutukseen n Mutta myös muut sosiaalipoliittiset toimet: terveys, päivähoito, koulutus jne. tekevät väestöstä tehokkaampaa ja työkykyisempää n Tasa-arvo lisää myös taloudellista tehokkuutta n Luottamus merkittävä tekijä (Helkama) n Uusliberalismi on hylännyt kaiken tämän J P Roos 2008 43

Luokkataistelu n Sosiaalipolitiikka on syntynyt työväenliikkeen ja nousevan kapitalismin yhteentörmäyksestä: työväenliike uhkasi kapitalismin perusteita joten sen piti ryhtyä toimiin edes jonkinlaisen minimiturvan antamiseksi n Näin valtio toteutti vähitellen sosiaalipoliittisia uudistuksia joiden tarkoituksena oli vähentää tätä uhkaa n Siis antaa työväenluokalle jotain menetettävää n Eläke ja tapaturmavakuutus aika hyviä! n (Bismarck!)

Evoluutioperustelu: altruismi n Sosiaalipolitiikka on altruismin yksi muoto n Altruismi on ihmisen perusominaisuuksia n Evoluution tuote n Yhteiskunnan perusmääritelmä: ihmiset jotka auttavat toisiaan muodostavat yhteiskunnan n Altruismin lähtökohta on sukulaisuus

Ihminen moraalisena olentona n Vanha keskustelu: onko ihminen syntyessään hyvä, paha vai tyhjä taulu johon yhteiskunta piirtää moraalin? n Evoluutioteorian vastaus: ihmisellä on jo geeneissään, darwinilaisen luonnonvalinnan tuloksena taipumus yhteistyöhön, tasa-arvoisuuteen, lojaliteettiin n Ilman yhteistyötä ei olisi ihmistä: yhteistyö on sopeutuma! n Kiistanalainen teoria: sitä vastaan on asetettu geenin itsekkyysteoria, jonka mukaan yksilöllinen itsekkyys riittää selittämään myös yhteistoiminnan synnyn (Mandeville) n Yhteiskuntatieteilijälle kumpikin on tietenkin kauhistus J P Roos 2008 46

Geenin ”itsekkyys” n EI tarkoita sitä että geeneillä on tietoisuus ja että ne ovat itsekkäitä= ajattelevat vain omaa etuaan, vaan n Sitä että evoluutiossa on kyse elämän lisääntymisestä ja moninaistumisesta. n Geenit ovat tässä välikappaleita, joille eliöt ovat välikappaleita n Toki tämä on pitkälle metaforista n Isoin kysymys: toteutuuko evoluutio täysin yksilöllisesti vai ryhmävalinnan perustalta n Onko altruismikin vain yksilöllistä vai edellyttääkö se ryhmävalintaa J P Roos 2008 47

Kannattiko yhteistyö vai ei n Tämän kysymyksen voi siis muotoilla niin, että kumpi oli parempi (geenien eloonjäämisen eli siis lisääntymismenestyksen kannalta): että ihmisyksilöt olivat täysin itsekkäitä, vaiko auttavaisia n Ainakin on selvää, että jos lapsia ei autettu niin meitä ei olisi olemassa. Toisin sanoen äidinrakkaus ja sukulaisrakkaus on geneettistä. Se ei voi syntyä opettamalla tai sosiaalisen konstruktion tuloksena. n Inclusive fitness eli kokonaislisääntymismenestys: Ei ole tärkeää että juuri minä pärjään kunhan lähisukulaiseni pärjäävät J P Roos 2008 48

Hamiltonin periaate n Hyvin yksinkertainen: autan sukulaisia jos kustannus on pienempi kuin hyöty, geenien lisääntymisen mielessä. n Evoluutio ei tietenkään odota että me laskemme tarkkaan hyödyt ja kustannukset vaan muodostaa yksinkertaisia algoritmeja. Jos joku on paljon minun kanssani kun olen lapsi, hän on ilmeisesti sukulainen. Hänen lapsensa ovat sukulaisiani. n EEA (environment of evolutionary adaptation) n Nyt kysymys on: entä ei-sukulaiset? Heitä ei siis missään olosuhteissa kannata auttaa? J P Roos 2008 49

Tit for tat /vastavuoroisuusperiaate n Yleisen auttamisen periaate näyttää nojaavan yksinkertaiseen perussääntöön: auta jos joku auttaa sinua, mutta älä auta itsekästä tyyppiä. n Tai tarkemmin: jos tapaat tuntemattoman ihmisen, joka tarvitsee apua niin auta häntä, jos kustannus ei ole liian korkea n Jos hän sitten auttaa sinua takaisin, niin teillä on toimiva yhteistyö n Jos hän ei auta sinua, niin älä sinäkään enää auta häntä n Yhteiskunta on toisiaan auttavien ihmisten yhteisö J P Roos 2008 50

Peliteoria n Tätä voidaan tutkia peliteoreettisilla malleilla n Tuloksena on että se toimii pienissä ryhmissä mutta ei isoissa. Ei edes silloin jos autan jotain joka on auttanut minua. n Eli: itsekkyys kannattaa periaatteessa aina! n Tämä on iso ongelma: jos näin olisi, meillä ei olisi yhteiskuntaa vaan ihmiset eläisivät edelleen pienissä ryhmissä ja tappelisivat keskenään aina tavatessa n Vastaus on ryhmävalinta: sellaiset ryhmät pärjäävät joissa on enemmän auttamishaluisia J P Roos 2008 51

Altruismi n Ihminen joka auttaa jotain toista ihmistä tilanteessa jossa hänen olisi edullisinta olla auttamatta, on altruisti. n Esim. kun junassa joku häiriköi ja uhkailee vierustoveria, niin useimmat ihmiset eivät auta. Sen sijaan jos kolme neljä tyyppiä on yhdessä valmiita auttamaan niin … Toisaalta tällöinkin kannattaa lipsua joukosta koska kaverilla voi olla vaikka puukko hihassaan (free riderongelma) n Rankaisu selittää osittain. Tilanteessa jossa olisi helppoa olla free rider, mutta jos siitä seuraa että saa rangaistuksen niin on parempi olla mukana. n Tietenkään sellainen ihminen ei ole altruisti joka auttaa vain koska on pakko tai pelkää toisia! J P Roos 2008 52

Evoluutioteorian ja sosiologian yhteys: n voidaan torjua suuri määrä spekulaatioita: n esimerkiksi lapsuuden synty 1800 -luvulla n miksi insesti on universaalisti kielletty n Miksi lika on vastenmielistä n Perheen pysyvyys ja muuttumattomuus n Perheen alkuperä ja sen merkitys n Erittäin toimivia selityksiä myös nykyään n Kaiken kaikkiaan: evoluutioteoria edustaa sitä mikä on pysyvää, ja jonka varaan voi rakentaa nykytutkimuksen n Ihmisluonto, ihmisten väliset perussuhteet ja lainalaisuudet n Paljon hyödyllisempi kuin filosofia! J P Roos 2008 53

Nuoret miehet ja väkivalta n Kauhajoen tapaus n Puhutaan lapsista ja nuorista, ilman sukupuolta, hyvin laajana kategoriana n Todellisuudessa kyse on 18 -24 vuotiaista miehistä n Nämä miehet tekevät suurimman osan rikoksista n He ovat riski itselleen ja toisilleen n Miksi? n Selitys on evoluutioteoriassa, ei kulttuurissa tai yhteiskunnassa n Mutta ehkäisevät toimet löytyvät kulttuurista ja yhteiskunnasta!

Sata komitea? n Kutsutaan myös Sala-komiteaksi n Satakomitean nimi tulee vuosisadan sosiaaliturvauudistuksesta n On alkanut tippua jo joitakin tietoja: yksimielisyys siitä että työmarkkinatuki ei olisi riippuvainen puolison tuloista n Mutta yhden luukun periaate on täysin auki (ks www. otakantaa. fi) J P Roos 2008 55

SATA komitean tehtävänasettelu n Riittävä perusturva (korkeampi kuin vähimmäisturva) n Työn, sosiaaliturvan, verotuksen ja asiakasmaksujen yhdistäminen työhön kannustavalla n Ansioturvan, erityisesti työttömyysturvan, kehittäminen aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä tukevaksi n Lainsäädännön, hallinnollisten prosessien ja menettelytapojen yksinkertaistaminen n Rahoituksen kestävyyden varmistaminen n Lisäksi ehdotukset hoitotuen, omaishoidon tuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamisesta, sosiaalietuuksien verotuksesta ja asiakasmaksuista sekä pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentuloa parantavasta mallista

Iso työ! n Koskee sekä perusturvaa = tuloista riippumaton riittävä toimeentulo, että n Ansioturvaa = aikaisempiin tuloihin perustuva turva n Tavoitteena ennen kaikkea työllistyminen, aktivointi, nk. workfare n Paradoksi: tarvitaan paljon rahaa, mutta sitä ei ole tarkoitus käyttää!

Työtä, työtä (Etlan/Sailaksen malli) n Tiukka työperustainen malli jossa perusturva kytketään erilaisiin työmarkkinatoimiin: n lyhyempi työttömyyskorvausaika n työmarkkinoiden liberalisointi ja diversifiointi n eläkeiän nostaminen n viimesijaisen perusturvan houkuttavuuden alentaminen n kaikkien pitää tehdä lisää töitä! n Mutta onko työtä kaikille?

Perusturvaa… (perustulomalli) n Nostetaan perusturvaa siten, että se ei jää olennaisesti jälkeen ansioturvasta ja ansiotasosta n Estetään pysyvä köyhyys ja syrjäytyminen n Kannustetaan osittaista osallistumista työhön ja kolmannen sektorin toimintaan n Olettamuksena on että työstä on pulaa ja vapaaehtoistyö on entistä tärkeämpää

Entä kannatus? n Sosiaaliturvan kannatus on viime vuosina kasvanut n Enemmistö kannattaa verojen kiristämistä terveyspalvelujen, lapsilisien, koulutuksen ja eläketurvan hyväksi. n Melkein enemmistö kannattaa myös verojen kiristämistä työttömyysturvan hyväksi (Forma et al 2007)

Perusturvan tason nostaminen n Perusturvan varassa elävien ja muun väestön välisen kuilun kasvun estäminen edellyttää perusturvan tason tuntuvaa korotusta n Tarkastelun kohteena tulee olla sekä perusturva- etuuksien samanaikainen parantaminen (ml. asumistuki) että perusturvan varassa elävien verotuksen lieventäminen n Syyperusteista turvaa on syytä korottaa siten, että toimeentulotukeen turvautumisesta tulee poikkeus n On hyviä perusteita sille, että kansaneläkkeisiin ja muihinkin perusturvaetuuksiin sovellettaisiin työeläkeindeksiä (muuten nämä jäävät jatkuvasti jälkeen) n Mutta kaikki tämä tulisi todella kalliiksi (vähintään 30 % korotus)

Onko Suomi Pohjoismainen hyvinvointivaltio? n sosiaalipolitiikan päivien keskustelu: on ja ei n kysymykset: mikä on pohjoismainen hyvinvointivaltio (kriteerit)? n miten Suomi nämä täyttää/on täyttänyt n onko ”hyvinvointivaltio” oikea termi? n onko kysymys ylipäänsä oikein asetettu J P Roos 2008 63

Sosiaalipolitiikan perusregiimit n (Esping-Andersen Three Worlds of Welfare Capitalism) n liberaali (esim Englanti, Viro), sosiaalidemokraattinen n (pohjoismaat, Hollanti), konservatiivinen (Ranska, Saksa) n muodostaa pohjan lukuisille eri jaotteluille: sisäiset eriytymiset ja konvergenssit J P Roos 2008 64

Liberaalin ja pohjoismaisen mallin vertailu LIBERAALI POHJOISMAINEN n n n n n Perhe marginaalinen Markkinat keskeisiä Valtio marginaalinen Solidaarisuus yksilöllistä Dekommodifikaation aste pieni = sosiaaliset oikeudet Perhe marginaalinen Markkinat ei tärkeitä. Valtio keskeinen Solidaarisuus universaalista Dekommodifikaation aste suuri ovat kauppatavaraa J P Roos 2008 65

Konservatiivisen ja pohjoismaisen mallin vertailu Konservatiivinen malli n Perhe perusyksikkönä n Työsuhde turvan perustana n Yhden huoltajan malli n Epäviralliset verkostot tärkeitä n Vapaaehtoisuuden merkitys suuri n Uskonnon merkitys suuri n Tarvearviointi keskeinen n Pohjoismainen malli n Yksilöperustainen n Asuinpaikka antaa oikeuden turvaan n Kahden huoltajan malli n Epäviralliset verkostot ei tärkeitä n Vapaaehtoisuuden merkitys pieni n Uskonnolla ei merkitystä J P Roos 2008 66

Perheen merkitys? n Yksi pohjoismaisen ja konservatiivisen mallin ero on perheen ja yksilön asema n Kuitenkin toimeentulotuessa lähtökohtana on myös Suomessa ”perhe”, vieläpä mahdollisimman yleisessä mielessä: kuka tahansa joka voi elättää ja jolta voidaan odottaa sitä, kuuluu perheeseen n Sama koskee myös viimesijaista työttömyysturvaa n Sen sijaan lasten elättämisvelvollisuus on Suomessa rajatumpi kuin Keski-Euroopassa (loppuu 18 v ikään) J P Roos 2008 67

Pohjoismaisuuden olennaiset kriteerit (Mikko Kautto) Kautolla viisi keskeistä kriteeriä (aika mekaanisia): n Korkea verotus n Suuret sosiaalimenot n Korkea julkisen rahoituksen osuus n Suuret tulonsiirrot n Korkea palvelutaso J P Roos 2008 68

Lisäkriteerejä n Universaalisuus n Naisten ja miesten tasa-arvo n Yksilöllisyys n Asuinpaikka oikeuden perustana n miettikää lisää! J P Roos 2008 69

Esimerkki Pohjoismaisen ja libkonservatiivisen mallin erosta n 100 suurinta eläkerahastoa! n Pohjoismaissa yleisiä rahastoja, ei ammattialarahastoja n Muualla Euroopassa ammattikuntarahastoja: apteekkarit, hiilityöläiset, tekniikan alan työntekijät jne listan kärjessä n Keskeinen kytkentä siis työpaikka J P Roos 2008 70

Universaalisuus? n Kaksi merkitystä: n 1. Kaikilla oikeus samoihin etuuksiin n Esimerkiksi n Tai kansaneläke tai lapsilisä perustulo! n Toimiva malli kun vallitsee tasa-arvo n 2. Kaikilla oikeus etuuksiin jotka ovat suhteessa aikaisempaan tulotasoon: suhteellinen universaalisuus n Työsuhde-eläke n Työttömyysturva n Tällä hetkellä päämuotona suhteellinen universaalius jolloin ulkopuolelle jäävät vain järjestelmät jotka rajaavat mukaanpääsyä (USA: n sairausvakuutus) J P Roos 2008 71

Vertailu USA: n kanssa n Erittäin tuore Amerikan sosiologiliiton tekemä vertailu. Perusolettamuksenahan on että USA on dynaaminen, vapaa ja taloudellisesti ylivoimainen maa, kun taas Pohjoismaat ovat taantuvia, tosin turvallisia mutta äärimmäisen valvottuja ja verotettuja maita joissa kaikilla menee yhtä huonosti. Myös Suomessa usein ajatellaan näin! n Hyvinvointivaltion kriisi ja pakko siirtyä amerikkalaistyyppiseen malliin: Suomessa Paul Lillrank, Risto Harisalo, Risto E J Penttilä n Mutta onko näin? J P Roos 2008 72

Hyvinvointivaltioiden vertailu n Olli Kangas: Pohjoismaat: maailman paras kolkka? Yhteiskuntapolitiikka 4. 2008 n Pohjoismainen hv valtio on selvästi paras ja ns. liberaali on huonompi (mutta Suomi ei aina ole ihan samassa rintamassa muiden Pohjoismaiden kanssa!) n Muut mallit ovat välissä joko välissä tai vielä huonompia n Erityisesti: Lasten hyvinvointi, subjektiivinen hyvinvointi, tasa-arvoindeksi, n Hiukan huonommin : Human development index HDI tai Senin hyvinvointi-indeksi, Human poverty index 2 HPI-2 J P Roos 2008 73

Sailaksen lista n Raimo Sailas laati syksyllä 1992 ehdotuksen Talousneuvostolle julkisen talouden tasapainon parantamiseksi n Tämä ohjelma on tullut kuuluisaksi Sailaksen listana tai paperina n Se sisälsi ydinkohdat suomalaisen hyvinvointivaltion leikkauksista, jotka myös toteutettiin lähes kokonaan n Sellaisena se on merkittävä historiallinen dokumentti jota on lähes mahdoton löytää netistä J P Roos 2008 74

Sailaksen lista 2 n Listassa kerrotaan ensin miten kauhistuttava Suomen taloustilanne on. Todellisuudessa kuitenkin laman syvin vaihe oli jo ohitettu. Kuitenkin Sailas väitti (s. 4): n ”Laskelmat osoittavat kiistattomasti, että valtiontalouden velkaantumisvauhti on muuttumassa hallitsemattomaksi ilman radikaaleja, pian päätettäviä menojen leikkauksia” n Sama koski kunnallistaloutta n Niinpä ”edessä onkin julkisen sektorin tehtäväpiirin laaja ja perusteellinen uudelleenarviointi, minkä tulee johtaa julkisen sektorin tehtävien ja vastuualueen supistamiseen, etuuksien ja vähemmän tärkeiden palveluiden karsimiseen, maksullisuuden laajentamiseen, hallinnon keventämiseen ja ohjausjärjestelmien uudistamiseen J P Roos 2008 75

Sailaksen lista 3 n Siis käytännössä täsmälleen se ohjelma jota vieläkin toteutetaan n Kyseessä oli kuitenkin yhden virkamiehen omasta aloitteestaan tekemä esitys n Tärkeimpänä julkisen sektorin tehtävien uudelleenarviointia koskeva kohta oli että tulojen uudelleenjako roolia on ”kirkastettava” ja ”keinovalikoimaa selkeytettävä”, eli käytännössä supistettava. n ”Selvänä voidaan kuitenkin pitää julkisen sektorin vastuuta perustoimeentulon turvaajana J P Roos 2008 76

Sailaksen lista 4: yleiset supistukset n Toimenpide-ehdotukset: (yleisiä) n 4% henkilöstömenojen vuotuinen karsintatavoite n Ei eläkkeiden indeksikorotuksia 1993 n Lopetetaan yritystoiminnan tuki n Supistetaan valtion rakennusohjelmaa n Supistetaan (yli puolitetaan) kehitysapumenoja n Lyhennetään asevelvollisuusaikaa n Nostetaan eläkeikä 65 vuoteen ja tavoitetaso 50 % n Lukukausimaksu lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijoille (1000 mk) n Korkeakoulumenojen kehystä supistetaan reaalisesti 10 % J P Roos 2008 77

Sailaksen lista 5: sosiaalimenot n Luovutaan jo sovituista uudistuksista (hammashuolto), lasten päivähoito-oikeus ja kotihoidontuki n Terveyskeskusten käyntimaksu n Eläkeikä 65 ja eläkeprosentti 50 n Kansaneläkevähenteiseksi (so työeläkettä saavat eivät saa kansaneläkettä) n Indeksitarkistus kuluttajahintaindeksi perusteella ”Menoja vähentävä vaikutus on pitkällä aikavälillä tuntuva” n Poistetaan kunnallisverojen lapsivähennys ja yksinhuoltajavähennys n Poistetaan lapsikorotukse vanhempainrahoista, kansaneläkkeistä, sairauspäivärahoista n Supistetaan työttömyysturvaa J P Roos 2008 n Lopetetaan lomatoiminnan tukeminen 78

Sata-komiteassa liikkuvat ehdotukset (marraskuu 2008) n Toimeentulotuki Kelasta = jonkinlainen perustulo n Selkeä tasokorotus perustoimeentuloon (siis lisärahaa) n Takuueläke n Työmarkkinatuen irrottaminen tarveharkinnasta (puolison tulot eivät vaikuta n Ansiosidonnainen työtttömyyskorvaus kaksiosaiseksi: lyhyt ”vapaa kausi” ja sen jälkeen ”aktivointikausi” J P Roos 2008 79

Toimintakyky Suomessa surkealla tasolla! J P Roos 2008 80

Terveyden luokkaerot n STMn raportti n Arvostelu: Yhteiskuntapolitiikka n Erittäin merkittävä ongelma Suomessa n Kaksi aspektia: sukupuoli ja luokka ovat yhtä vahvoja ja vaikuttavat samaan suuntaan: n Luokkaa mitataan kuitenkin pääasiassa koulutustasolla, joka ei ole ihan sama asia n Raskas ruumiillinen työ on joka tapauksessa erittäin epäterveellistä n Mutta myös esim työväenluokkaiset alkoholitavat ovat haitallisempia kuin ”sivistynyt juominen”. J P Roos 2008 81

STMn raportti n Terveyden eriarvoisuus Suomessa n Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980 -2005 n Sosiaali- ja terveysministeriö Julkaisuja 2007: 23 n JPR: arvostelut. Yhteiskuntapolitiikka-lehti n (http: //www. stakes. fi/yp/2008/3/roos. pdf) J P Roos 2008 82

Perusasetelma n Suomessa poikkeuksellisen isot erot n Sukupuolierot huomattavan suuria n Luokka- ja koulutuserot lähes saman suuruisia n Sukupuolierot kaventumassa lievästi, koulutuserot kasvussa (yksi vuosi koulutusta – 8 -9 % alempi kuolleisuus!) n Miksi näin? n Voiko eroja kaventaa? J P Roos 2008 83

Perusselitykset: Ympäristöselitykset n Artefakta – näennäisyhteysselitys KUMOTTU n Kulttuuri (ja elämäntapa)selitys: luokkakulttuurit vaikuttavat elämäntapoihin jotka vaikuttavat terveyteen KYLLÄ n Aineelliset tekijät (resurssien eriarvoisuus) KYLLÄ n Lapsuuden olosuhteet, biografinen malli KYLLÄ J P Roos 2008 84

Perusselitykset: Valikoitumisselitykset n Valikoitumisselitys 1: ne joilla on hyvä terveys pääsevät parempiin asemiin EPÄTODENNÄKÖINEN n Valikoitumisselitys 2: ne jotka pärjäävät paremmin koulussa osaavat myös huolehtia terveydestään MAHDOLLISESTI n Sukupuoliero n Lapsuuden olosuhteet, biologinen selitys, geenit J P Roos 2008 85

Voiko eroihin vaikuttaa? n Eri malleja voi periaatteessa verrata juuri vaikuttamisen kautta. n Elämäntavat : voi vaikuttaa n Aineelliset tekijät: voi vaikuttaa n Oppiminen: kaikille ei voi antaa korkeakoulututkintoa? n Lapsuuden olosuhteet (vaikeampi vaikuttaa) n Eivät sulje pois toisiaan n Vaikutukset eivät toteudu heti! J P Roos 2008 86

Bergen konferenssi n Käytetty erilaisia pitkän ajan seuranta-aineistoja n Rekisteriaineistot Suomessa n Suomessa kaksi seuranta-aineistoa: Lea Pulkkisen ja n 1966 Northern Finland Birth Cohort (Järvelin) n Englannissa alkaen 1920 luvulta, viimeisin Millennium cohort n Hollannissa nälänhätäkohortti (1944 -45) n Hurjia tuloksia: erittäin lyhytaikaiset prosessit juuri määrätyissä elämänvaiheissa voivat olla tärkeitä J P Roos 2008 87

Bergen-esimerkkejä n Hollanti: aliravitsemus varhaisessa sikiönkehityksen vaiheessa aiheuttaa useamman sukupolven mittaisia vaikutuksia terveyteen (Darwin vs. Lamarck, ympäristö vaikuttaa geeneihin!) n MUTTA ei vaikutusta älykkyyteen! n Englanti: 2 lasta tai enemmän vaikuttaa erittäin positiivisesti äidin terveyteen! 0 tai 1 ovat haitallisia. n Äidin synnytysikä vaikuttaa positiivisesti lapsen kehitykseen n Suomi: ADHD yhteydessä raskausajan olosuhteisiin (syntymäpituus on yksi markkeri) J P Roos 2008 88

Bergen-esimerkkejä n Jos lapsi on koulussa luokiteltu ylivilkkaaksi tarkkaamattomaksi, niin aikuisena liiallista alkoholinkäyttöä ja tupakanpolttoa … n Äidin lihavuus ja lapsen ADHD yhteydessä n Kaikki huonot asiat tuottavat huonoja asioita … n Kausaalisuhteet aina kyseenalaisia: entä jos taustalla jokin yhteinen tuntematon selittäjä? n Mutta iso ongelma: meillä on valtaenemmistö joka toimii järkevästi ja hyvin, mutta melko pieni ryhmä joka ei välitä omasta tai lastensa terveydestä. Tämä myös periytyy n Esim: kun neuvolakäynti”pakko” on lopetettu, niin ne jotka eivät käy ovat niitä jotka tarvitsisivat eniten! J P Roos 2008 89

Mutta se ISO ongelma n Miten saada köyhät, huonosti koulutetut, huonosti elävät, huonosti pärjäävät n Huolehtimaan itsestään kunnolla? n Kaikki liittyy kaikkeen: geenit, ympäristö, historia, luokat, koulutus, sukupolvet… n ”hyvät” kehät ja ”huonot” kehät eivät leikkaa J P Roos 2008 90

Koulutus n Koulutuksella on universaaleja positiivisia vaikutuksia n Mitä enemmän koulutusta sitä enemmän kaikkea muuta n Mutta koulutus on vahvasti periytyvää: vanhempien koulutus vaikuttaa lasten koulutukseen n Koulutuksella vahva taipumus eriytyä ja luoda eroja n Toisaalta koulutus liittyy lahjakkuuteen: kaikki eivät pärjää ja jos pärjäämistä ei mitata, niin tuloksena on luokkakoulu n Raha synnyttää myös luokkaeroja, mutta ilmaisuuskaan ei takaa tasa-arvoa n Koulutus tuottaa siis myös terveyttä ja hyvinvointia ja antaa pääsyn mukaviin töihin n Aika epäreilua? J P Roos 2008 91

Työelämän muutos n Juha Siltala: Työelämän huonontumisen lyhyt historia n mahtava teos: yli 500 sivua n perusteesi: hyvinvointivaltion turvallisuudesta siirrytty globaaliin hyperkilpailuun, jonka ansiosta työelämä on olennaisesti kurjistunut n Raija Julkunen : uuden työn paradoksit n Vastapaino 2008 J P Roos 2008 92

Vaihtoehtoiset kertomukset n kurjistuva kapitalistinen työelämä: fordismi, taylorismi, riisto n vapautuminen raskaasta ruumiillisesta työstä, työn yksilöllistyminen, IT n työn jyrkkä segmentoituminen, pätkätyöt, surkea palkka, vs vakaat työt, hyvä palkka, itsenäinen työstä tulee koti ja kodista työ (Hochschild) J P Roos 2008 93

Työevankeliumi n Saarinen & Sarasvuo: positiiviset mielikuvat työstä, kilpailu, menestys n kaikki on mahdollista jos vain luodaan oikeita mielikuvia n kriisit voi kääntää hyödyksi n täydellinen paneutuminen ja omistautuminen J P Roos 2008 94

Hyvinvointivaltiosta globaaliin hyperkilpailuun n Palkkatyöläisen kulta-aika 60 -80 luvulla: korkea työllisyys, säännelty työ, turvallisuus, sopiva työvauhti, pienet tuloerot, kohtuulliset voitot n Nyt jatkuva olosuhteiden huononeminen: turvattomuus, työn epävarmuus, lisääntyvä rasitus, liialliset henkiset ja ruumiilliset vaatimukset, loputon voitonhimo n Pätkätyöt n Hyvienkin työpaikkojen siirtyminen matalan palkkatason maihin J P Roos 2008 95

Klassiset työhön suhtautumisen perustyypit n Duunari: mä oon täällä vaan duunissa n Urakoitsija: Koskelan Akseli, kun tästä pääsis elämään ihmisiksi n Diakonissa: kutsumustyö, minua tarvitaan täällä n Itsensä toteuttaja: elämää ei saa hukata (Siltala s 27 -36) Pinnalla pysymisen tavoite: tehdä vain ehdoton minimi J P Roos 2008 96

Tulokset n työnteon vaatimukset ylittävät ihmisen sietokyvyn kaikissa työtehtävissä n n n J P Roos 2008 työntekijöitä on liian vähän keskinäinen kilpailu liian kovaa lisääntyvä oman aseman turvattomuus täydellinen korvattavuus laadusta ei väliä ”hyperkilpailun ihmiskoe” 97

Uskomaton vyörytys n ainakin minulla: samassa kohtaa kuin kirjoittaja ahdistuu niin lukijakin ahdistuu! n voiko tämä olla totta? n onko tämä yleinen suuntaus vai n sukupolvi-ilmiö? n valittaako Siltala turhaan? J P Roos 2008 98

Lillrankin vastaväite n Paul Lillrank Teknillinen korkeakoulu n turhaa höpinää ja valitusta n työ on nyt paljon mukavampaa ja parempaa n kapitalismi toimii paremmin n triviaalia narinaa: kukaan ei halua takaisin 80 -luvulle J P Roos 2008 99

Jatkuva muutospaine n keskeinen teema: kaikkien pitää olla valmiita muutoksiin n tästä on puhuttu pitkään n todellista n erittäin vaikea kestää pitkän päälle n ei voi olla pysyvää: tarvitaan suvantovaiheita J P Roos 2008 100

Miksi kapinaa ei tule n ay-liike pystynyt suojaamaan pysyvän työpaikan omaavia n globalisaation väistämättömyys: ei vaihtoehtoa kehitykselle n solidaarisuuden murtaminen: pienten erojen politiikka ja yksilöllisyyden korostus n ”avoimuus” ja kontrolli: emme huomaa olevamme jatkuvassa valvonnassa J P Roos 2008 101

Siltalan vaihtoehto n ihmisten pitää osata itse pitää rajat n osattava astua pois oravanpyörästä n työhön mukaan leikkiä ja itsensätoteuttamista n ei henkilökohtaista vastuunottoa n vähän pliisuja ratkaisuja: katteetonta optimismia? J P Roos 2008 102

Eläketurvan tulevaisuus n Ovatko suuret ikäluokat nykyisten työssäkäyvien ja opiskelevien nuorten suurin uhka? n Ovatko suuret ikäluokat ahneita törkimyksiä vai anteliaita? n Kuka maksaa kenen eläkkeet? n Kaksi perustapaa: rahastointi ja pay as you go n Jälkimmäinen selvästi yleisin J P Roos 2008 103

Eläkepommi? n Erittäin mielenkiintoista, että eläkerahastoja ei mitenkään huomioida nykyisessä eläkekeskustelussa n Suomessa 100 mrd on n. 100 000 € /eläkeläinen eli sillä pärjätään aika hyvin jos työssäolevat kartuttavat omia rahastojaan ja osallistuvat jossain määrin nykyeläkkeiden kattamiseen n Toinen kysymys on se kuinka paljon ja millä tavoin suuret ikäluokat ovat valmiita osallistumaan lastensa ja lastensa elättämiseen n Nykyinen lama on sulattanut jonkun verran eläkerahastoja mutta ei dramaattisesti. Ja poistuma on tilapäinen, ellei eläkerahastoja pakoteta myymään halvalla J P Roos 2008 104

Suomen eläkerahastojen paradoksi n ERITTÄIN mielenkiintoinen ja odottamaton seuraus: n Suomi yksi harvoista maista joissa on edelleen olemassa iso eläkerahasto (tällä hetkellä n 120 mrd € ja kasvaa koko ajan) n Mistä tämä johtui: siitä että rahasto perustettiin sekamuotoisena: valtiollinen pakko mutta yksityinen omistus n Politiikka ei siis päässyt vaikuttamaan rahastojen käyttöön kun useimmissa muissa maissa! J P Roos 2008 105

Vertailu Norjan öljyrahastoon n KAIKKI puhuvat Norjan öljyrahastojen merkityksestä; norjalaiset ovat upporikkaita ja heidän ei ole tarvinnut liittyä EU: n kun heillä on omat turvarahastot n MUTTA Norjan öljyrahastojen arvo suhteessa eläkerahastoihin ei ole mitenkään dramaattisen iso (tosin viime vuosien öljyn hinnannousulla on ollut iso merkitys): n Suomen eläkerahastot v 2005 n 116 mrd € eli n $160 mrd kun Norjassa tuolloin n. $250 mrd n Ruotsin ATP-rahastot selvästi pienempiä. n Tosin Suomessa eläkerahastojen hallinta on myös hajautettua J P Roos 2008 106

EU-ongelma n EU: ssa eläkerahastojärjestelmä on iso ongelma. EU tuntee periaatteessa kolme muotoa: julkisen sosiaaliturvan ja yksityisen lisäturvan sekä muun kaupallisen turvan. Jälkimmäisiä ei saa rajata millään tavoin EU-alueella n Suomessa vain suomalaiset yhtiöt hoitavat eläkerahastoja n EU tällä hetkellä: Suomessa on perustettava erilliset yhtiöt pakollisen työeläkevakuutuksen hoitoon n Suomessa tulkitaan että käyt katsoen kaikki on julkista sosiaaliturvaa J P Roos 2008 107

Jatkuva riski n EU ”uhkaa” jatkuvasti suomalaista sosiaaliturvaa n EU: n tuomioistuin voi milloin tahansa todeta että nykyinen järjestelmä on laiton n Silloin nykyjärjestelmä joudutaan purkamaan, ja miten se tapahtuu? n Kukaan ei tiedä. Mutta voi olla että juuri tämänkaltaisiin yhtä jäsenvaltiota selvästi haittaaviin määräyksiin ei haluta mennä J P Roos 2008 108

Elämänpolitiikka n hauska paradoksi: life policy ei käy! n Anthony Giddens: (myöhäis)moderni elämä perustuu sattumalle (kontingenssi!), riskinotolle, valinnoille. Tarvitaan siis tietoista, ohjelmallista politiikkaa n luonnon ja yhteiskunnan politiikan avoin ihmisen harjoittama ohjaus n elämänhallinta korvaa moraalisen sääntelyn n itsensätoteuttaminen vs elämäntyylin valinta (myös Bauman): iso vs pieni elämänpolitiikka n Biopolitiikka ja elämänpolitiikka eri asioita J P Roos 2008 109

Foucault’n elämänpolitiikka n Foucault’n ”iso” kuvio: n Elämän säätelyn yleiset kysymykset n Valta ja hallinta keskiössä n Elämä diskursseina: olennaista siis miten elämästä puhutaan, miten se ymmärretään n Biopolitiikka: politiikka joka kohdistuu elämän edellytyksiin: seksiin, syntyvyyteen, geenimuunteluun jne J P Roos 2008 110

Evoluutio ja elämänpolitiikka n Onko ristiriitaa n Biopolitiikka: evoluutio EI ole biopolitiikkaa n Evoluutiolla ei ole päämäärää eikä ohjelmaa n Toisaalta: evoluution periaate on eloonjäänti ja lisääntyminen n Mikä on tärkeämpää elämänpolitiikkaa kuin eloonjäänti? n Kenen eloonjäänti? J P Roos 2008 111

Happy life expectancy (HLE) happiness (y) & life expectancy (x) n HLE RANKS n n n n n 1. SUI 2. DEN 3. AUT 4. AUS 5. SWE 6. CAN 7. FIN 8. NOR 9. IRE 10. NL 11. USA 12. BEL 13. NZL 14. GER 15. UK 16. ITA 17. FRA 18. JAP

Yhteiskuntapolitiikan teoriat n Ovatko teoriat tarpeen? n ”Ilman teoriaa ei ole käsitteitä eikä todellisuutta” n Hyvät käsitteet vastaavat todellisuutta ja hyvä teoria jäsentää sitä mutta todellisuus ei teoriasta muutu n Yhteiskuntatieteissä on suuri määrä käytännössä hyödyttömiä teorioita (liian yleisiä ja epämääräisiä): n Funktionalismi (kun se käsittelee yhteiskunnan funktionaalisuutta n Symbolinen interaktionismi, hermeneutiikka (yhteiskunta konstruktioina ja tulkintoina) n Strukturalismi, poststrukturalismi (yhteiskunta sääntöinä, tekstinä) J P Roos 2008 113

”Theories that work” n Todellisuus on olemassa käytännössä meistä riippumatta n Teoria toimii jos sitä voi käyttää todellisuuden arvioimiseen ja vaihtoehtoisten hypoteesien kehittelyyn n Teoria ei toimi jos sen avulla ei voida hahmottaa todellisuutta järkevästi eikä sen perusteella voida johtaa mitään todellisuutta koskevia oletuksia n Tosi hyvän teorian avulla pystytään jopa todellisuutta oikeasti muuttamaan (= pannaan asioita liikkeeseen) n Esim terveyttä koskevat teoriat voivat olla humpuukia tai niillä voi olla vaikutusta J P Roos 2008 114

Kaavio 2. Tutkijasukupolvet yhteiskuntatieteissä? n Amerikkalainen kvantisosiologia (50 -luku) n Marxilaisuus (60 - ja 70 -luku) n Konstruktionismi ja kielellinen käänne (80 - ja 90 -luku) n Postmodernismi n Bourdieu n Foucault n Feministinen tutkimus n Queer-tutkimus n Postmoderni n Derrida & co n Latour, Fuller ”marxismi” (Negri, Badiou &co) n Evoluutioyhteiskuntatieteet? (2000 -luku)

Miksi nämä eivät toimi? n Ennen kaikkea koska niistä ei saa irti varsinaisia tutkimusta koskevia olettamuksia, hypoteeseja, väitteitä. Ne muodostavat vain ”kehyksen” löysälle käsitteistölle. n Toiseksi koska niiden empiiriset hypoteesit ovat kyseenalaisia ja epärealistisia n Esimerkiksi individualisaatioteesi perheteorioissa (Giddens, Beck) n JOS yksilöllistymisteoria olisi pätevä, niin se merkitsisi että esim. sukulaissuussuhteet ja perhesuhteet olisivat vailla merkitystä: ystävät tärkeämpiä kuin sukulaiset n Tätä voi testata J P Roos 2008 116

Lenskin vertailu n Lenskillä taulukko (s. 127) jossa hän vertailee eri teorioiden ominaisuuksia n Lenskin oma teoria tietysti paras! n Marxismi ja ekologinen teoria pärjäävät hyvin, muut paljon huonommin … J P Roos 2008 117

Darwinilainen konfliktiperspektiivi n Stephen K Sanderson The evolution of human sociality n Yhdistää Marxin ja Darwinin, eli makrotasolla yhteiskuntien ja luokkien konfliktit ja mikrotasolla yksilöiden kilpailun n Biostruktuuri: yksilöiden biologisesti määräytynyt toiminta n Ekostruktuuri: luonnon ja ihmisen välinen vuorovaikutus n Sosiaalinen rakenne: perhe, luokka jne n Ylärakenne: uskomukset, arvot, normit n Näiden välinen vuorovaikutus ja jäsentyminen n Periaate: vain se kannattaa selittää sosiaalisella rakenteella joka selittyy sillä! J P Roos 2008 118

Gerhard Lenski n Ekologis-evolutionaarinen teoria n Vaihtoehtoinen idea n Periaatteessa isoin poikkeama, että Lensi painottaa vähemmän marxilaista konfliktinäkemystä n Kuvio, Lenski s 42 J P Roos 2008 119

Ohjeita kuulusteluun n kysymykset koskevat sekä luentoja että kirjallisuutta. Plussaa jos viittaa molempiin n periaatteessa vain luentojen perusteella EI selviä, mutta aina voi yrittää n osa loppukuulustelukysymyksistä voi olla myös veikkauskysymyksiä! n Vain kirjoja tenttiville tulee vähemmän kysymyksiä J P Roos 2008 120

Kirjallisuus Nurminen E : Sosiaalipolitiikan lukemisto Helne T ym. (toim): Sosiaalinen politiikka (luvut: 1 -7) J P Roos 2008 121

Palaute kurssista n Jos et ole vielä täyttänyt palautelomaketta niin löydät sen osoitteesta: n www. valt. helsinki. fi/yhpo/tukimateria. htm n täytä se ja toimita luennoitsijan postilaatikkoon laitoksella! J P Roos 2008 122

Kiitos hauskoista keskusteluista ja aktiivisesta kuuntelusta! Toivottavasti kurssista on ollut hyötyä….