Sntmuutokset 2021 Mit miksi ja milloin Aikataulu Kevt

Sääntömuutokset 2021 Mitä, miksi ja milloin?

Aikataulu

Kevät 2021 • Edustajiston kokous 18. 3. • Lähetekeskustelu: mitä ollaan muuttamassa ja miksi • Edustajistolta kommentit ja niiden työstö • Edustajiston kokous 21. 4. • Ensimmäinen hyväksyntä yo-kunnan säännöille • Lähetekeskustelu • Hallituksen työjärjestys • Edustajiston työjärjestys • Hallinto- ja talousohjesääntö • Vaalijärjestys • Edustajiston kokous 27. 5. • Toinen hyväksyntä yo-kunnan säännöille • Kaikkien ylläolevien muiden sääntöjen ja järjestysten hyväksyminen

Syksy 2021 • Kieliohjesääntö • Polyteekkarimuseon ohjesääntö • Muut säännöt, joissa käytetään vanhaa terminologiaa

Mitä muutetaan ja miksi?

Ylioppilaskunna n säännöt • Edellisen sääntömuutoksen myötä jäänyt virheellisiä viittauksia toisiin sääntökohtiin, korjataan nämä. • Esim. 4§ Päätösvalta • ”Talousjohtokunta käyttää päätös-, hallinto- ja toimeenpanovaltaa ainoastaan sille erikseen 33 § 2 mom 34 § mukaisesti määritetyissä asioissa. ” • Esim. 12§ Edustajiston tehtävät • ”Päättää hallituksen esityksestä 38 § 39 § mainituista taloudellisesti merkittävistä asioista 38 § 39 § mainittujen ehtojen mukaisesti; ”

Ylioppilaskunnan säännöt • Vaalikelpoisuuden ehdot ristiriidassa vaalijärjestyksen kanssa. Vaalijärjestyksessä mainitaan, että keskusvaalilautakunnan jäsenet eivät voi olla ehdolla edustajistovaaleissa. Jos tässä halutaan pitäytyä, tulisi tämä täsmentää myös yokunnan säännöihin myös. • 6§ Vaalikelpoisuus • Ylioppilaskunnan palveluksessa vakinaisessa työsuhteessa olevat työntekijät eivät ole vaalikelpoisia edustajistovaaleissa. Ylioppilaskunnan palveluksessa vakinaisessa työsuhteessa olevat työntekijät ja vaalivuonna keskusvaalilautakunnan jäseniksi valitut henkilöt eivät ole vaalikelpoisia edustajistovaaleissa

Ylioppilaskunna n säännöt 16§ Edustajiston kokoontuminen Edustajisto kokoontuu ainakin: • ”vuosittain ennen joulukuun ensimmäistä 20: nettä päivää, jolloin päätetään ylioppilaskunnan talouden talousarviosta; ” • • muutetaan deadline 20: een päivään, jotta talousarvio voidaan tarvittaessa hyväksyä myös joulukuun edustajiston kokouksessa. ”vuosittain viimeistään huhtikuussa toukokuussa, jolloin päätetään 12 §: n 13. ja 14. kohdissa mainituista asioista. ” • Muutetaan deadline toukokuulle, jotta tilinpäätös voidaan tarvittaessa hyväksyä myös toukokuun kokouksessa, mikäli se ei valmistu huhtikuun kokoukseen mennessä.

Ylioppilaskunna n säännöt 16§ Edustajiston kokoontuminen • Sääntöihin lisätään optio kokoustaa etäyhteyksillä, jotta säännöt mahdollistavat myös päätösvaltaiset etäkokoukset • Kirjataan sääntökohta niin, että kokoukset järjestetään joko livenä tai kokonaan etänä, puheenjohtaja kutsuu koolle joko live- tai etäkokouksen • Ei hybridimuotoa, sillä kokoukset vaikea toteuttaa käytännössä niin, että osa on paikalla ja etänä

Ylioppilaskunna n säännöt 38§ YTHS ja jäsenmaksu Ylioppilaskunnan hallitus voi päättää vapauttaa osittain jäsenmaksusta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle tilitettävää summaa vastaavasti, jos jäsen osoittaa maksaneensa jäsenmaksun kyseiseltä lukuvuodelta tai lukukaudelta kahteen useampaan suomalaisen yliopiston ylioppilaskuntaan. Ylioppilaskunnan hallitus voi päättää vapauttaa jäsenmaksusta yhteistutkinto-ohjelmissa opiskelevan opiskelijan siltä ajalta, kun tämä opiskelee toisessa kansainvälisessä yliopistossa eikä kykene hyödyntämään ylioppilaskunnan jäsenyydestä koituvia etuja. • YTHS-maksun kerääminen ei ole enää yo-kunnan vastuussa, poistetaan maininnat YTHS-maksusta. • Vapautetaan double degree –opiskelijat jäsenmaksusta sen ajalta, kun opiskelijat muualla kuin Aallossa.

Ylioppilaskunna n säännöt • Lisätään maininta museotoiminnasta sääntöihin, joko omana lukunaan tai osaksi lukua “XII Erityisiä säädöksiä” • Museoviraston avustusten haun edellytys on se, että museotoiminta/museon ylläpitäminen on kirjattu organisaation sääntöihin • Täytyy lisätä myös purkupykälä, eli miten museokokoelmien säilyminen turvataan siinä tapauksessa, että ylioppilaskunta lopettaa toimintansa

Ylioppilaskunnan säännöt 52§ Luottamusaseman vastuu • Täsmennetään, että myös edaattorit ovat luottamushenkilöitä • Halutaanko mahdollistaa luottamuksesta äänestäminen edustajistossa sekä mahdolliset sanktiot, kuten määräaikainen kokoustauko? Tällä hetkellä tilanne on siis se, ettei edaattorien mahdollisiin väärinkäytöksiin puuttumiseen ole mitään prosessia tai keinoja. Jos sanktio halutaan mahdollistaa, mietittävä onko 2/3 enemmistö riittävä ja miten varmistetaan ettei kohtaa voi väärinkäyttää • ”Ylioppilaskunnan toimielimen valitsema luottamushenkilö voidaan erottaa toimestaan, jos hän käyttää hyödykseen tai muille ilmaisee luottamusasemassaan tietoonsa saamaa seikkaa, joka ei ole julkinen, tai on menettelyllään ylioppilaskunnassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut ylioppilaskuntaa, tai jättää toistuvasti täyttämättä toimeensa kuuluvia velvollisuuksia. ” ”Ylioppilaskunnan luottamushenkilöitä ovat edaattorit sekä muut ylioppilaskunnan toimielimen valitsemat luottamushenkilöt. Ylioppilaskunnan toimielimen valitsema luottamushenkilö voidaan erottaa toimestaan, jos hän käyttää hyödykseen tai muille ilmaisee luottamusasemassaan tietoonsa saamaa seikkaa, joka ei ole julkinen, tai on menettelyllään ylioppilaskunnassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut ylioppilaskuntaa, tai jättää toistuvasti täyttämättä toimeensa kuuluvia velvollisuuksia. Mikäli edaattorin todetaan käyttäytyneen edellä mainitulla tavalla, voi edustajisto äänestää luottamuksesta kyseistä edaattoria kohtaan. 2/3 äänienemmistöllä edaattori voidaan määrätä määräaikaiseen kokouskieltoon. ”

Hallituksen työjärjestys • 9§ Pöytäkirja • Muutetaan pöytäkirjan tarkastamisen deadline 14: ään vuorokauteen nykyisen 7: n sijasta. • Yo-kunnan sääntöjä ei tarvitse muuttaa: sääntöjen mukaan päätökset täytyy olla ilmoitustaululla 7: n vrk: n kuluessa, mutta ratkaistaan tämä tekemällä hallituksen kokouksista päätösluettelot edustajiston kokousten tapaan. Näin saadaan hallituksen päätökset nykyistä ripeämmin jäsenistön ja edustajiston nähtäväksi. • ”Pöytäkirja tulee tarkastaa seitsemän (7) neljäntoista (14) päivän kuluessa kokouksesta. Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat. Tarkastettu pöytäkirja julkaistaan ylioppilaskunnan ilmoitustaululla. Kokouksesta laaditaan päätöspöytäkirja, joka julkaistaan ylioppilaskunnan ilmoitustaululla seitsemän (7) vuorokauden kuluessa kokouksesta. ”

Edustajiston työjärjestys • Hallitus päättänyt toistaispäätöksellään AYY: n virallisen ilmoitstaulun olevan inside. ayy. fi. Korjataan kohdat, joissa puhutaan erikseen ilmoitustaulusta ja nettisivuista (8§, 12§ ja 13§) • 8 § Kutsu • • 12§ Pöytäkirja • • Kutsu edustajiston kokoukseen on julkaistava ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla ja ylioppilaskunnan internetsivuilla vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Pöytäkirja julkistetaan ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla ja ilman aiheetonta viivytystä myös ylioppilaskunnan internetsivuilla. Pöytäkirja julkaistaan ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla. 13§ Tiedottaminen • Edustajiston päätökset on julkaistava seitsemän (7) päivän kuluessa kokouksesta ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla ja mahdollisuuksien mukaan internetsivuilla.

Edustajiston työjärjestys 9§ Esityslista • Viittaa virheellisesti yo-kunnan sääntökohtaan 48§, pitäisi viitata kohtaan 49§, jossa täsmennetään oikeudet aloitteen tekemiseen • ”Lisäksi esityslistalle on ilman aiheetonta viivytystä lisättävä sääntöjen 48 §: n 49 §: n mukaisesti tehdyt aloitteet. ”

Edustajiston työjärjestys • 17§ Päätöksenteko ja 18§ Vaali • Täsmennetään, miten etäkokouksissa varmistetaan suljettujen äänestysten “äänestyslipukkeiden” varmentaminen. Työjärjestyksen mukaan kokouksen sihteerin varmennettava äänestysliput yokunnan leimalla tai nimikirjoituksellaan. • “Sähköisessä kokouksessa kokouksen sihteeri varmentaa annetut äänet sähköisen äänestysjärjestelmän avulla. ”

Hallinto- ja talousohjesääntö • 9§ Toiminnanjohtaja ja toiminnanjohtajan tehtävät • Valitaan ohjesäännön mukaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Käytännössä toteutetaan tekemällä kolmen vuoden määräaikainen sopimus. • Työlainsäädännön mukaan työsuhteen määräaikaisuudelle täytyy aina olla lailliset perusteet • Perusteltu syy: Esim. tilapäinen työvoiman tarve esim. alan sesonkimaisuuden vuoksi, tietyn projektin toteuttamiseksi tai poissaoloista johtuva sijaistamisen tarve. Perusteluissa tulee ilmetä, miksi töitä ei ole tarjolla määräaikaisuutta pidemmälle jaksolle. • Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista sopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassaolevana (TSL luku 1, 3§) • Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työsopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi. (TSL luku 1, 3§) • Perusteltua syytä ei tarvita vain, jos työsuhde tehdään määräaikaiseksi työntekijän aloitteesta tai jos sopimus solmitaan pitkäaikaistyöttömän kanssa

Hallinto- ja talousohjesääntö • 9§ Toiminnanjohtaja ja toiminnanjohtajan tehtävät • Säännöissä mainittu tehtävän kolmevuotisuus ei ole laillinen peruste määräaikaiselle työsopimukselle • Käytännössä toiminnanjohtajan työsuhde pitäisi olla siis toistaiseksi voimassaoleva. Toiminnanjohtajan tehtävä on työsuhteinen, ei luottamustehtävä ja siksi siinä on noudatettava työlainsäädäntöä. • Muutos vahvistaisi organisaation jatkuvuutta ja tukisi toiminnanjohtajan alaisuudessa työskenteleviä, kun esihenkilö ei vaihtuisi kolmen vuoden välein. Hallituksen vaihtuminen vuosittain on jo itsessään iso muutos organisaatiolle. • Toisaalta toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen haasteena on oikeus irtisanoutumiseen, eli periaatteessa pestistä voisi irtaantua lyhyelläkin varoitusajalla. Tähän olisi kiinnitettävä huomiota rekrytoinnissa.

Hallinto- ja talousohjesääntö • Taustaa, miksi ollaan päädytty kolmevuotiseen kauteen • Toiminnanjohtajan tehtävä AYY: n historiassa nähty poliittisesti tai ideologisesti latautuneena pestinä. Toiminnanjohtajan vaihdoksen on nähty tuovan positiivista vaihtelua organisaatioon ja vaihtuvuudella on haluttu ehkäistä “jämähtämistä” tiettyyn suuntaan. • Toisaalta tehtävän määräaikaisuus on myös vaikuttanut siihen, minkälaisia henkilöitä tehtävään hakeutuu, eli tyypillisesti nuoria, uransa alkupuolella olevia henkilöitä. Toiminnanjohtajan on haluttu olevan helposti lähestyttävä sekä Aalto-yhteisöä ja sen opiskelijoita lähellä oleva henkilö. • On tärkeää huomata, että tehtävän määräaikaisella luonteella on myös negatiiviset puolensa, sillä käytännössä jatkuvuudesta huolehtiminen jää muiden kuin toiminnanjohtajan ja hallituksen vastuulle. Organisaation muisti uhkaa jäädä lyhyeksi, jos sen korkeimmat henkilöt (edustajisto, hallitus ja toiminnanjohtaja) vaihtuvat tiuhaan tahtiin. • On myös hyvä muistaa, että asiantuntevalla rekrytointiprosessilla sekä toiminnanjohtajan koeajalla voidaan varmistella sitä, että tehtävään valikoituu sopiva henkilö. • Laki koskien määräaikaisuuksia on verrattain nuori, määräaikaisuuden perustelematta jättäminen muuttui rangaistavaksi vasta 2008

Vaalijärjestys • Vaalijärjestys kirjoitettu niin, että lähtökohta ovat uurnavaalit eikä sähköinen äänestys • Uurnavaaleja koskevat säädökset omaksi kohdakseen, lähtökohtaisesti vaalit järjestetään sähköisen äänestysjärjestelmän kautta

Vaalijärjestys • Täsmennettävä: • Milloin jäsenyys ja äänioikeus lakkaa? Mikä on takaraja läsnäolevaksi ilmoittautumiselle? • Onko vaaleissa oltava mahdollisuus äänestää tyhjää? (ns. protestiääni) • Vaalijärjestys osin ristiriidassa yo-kunnan säännöissä mainittujen ehdokkuuden kriteerien kanssa • Vaalijärjestyksen mukaan keskusvaalilautakunnan jäsenet eivät ole vaalikelpoisia, tätä ei mainita yo-kunnan säännöissä. • Vaalijärjestyksen mukaan vaalikelpoisia ovat kaikki yo-kunnan jäsenet, sääntöjen mukaan taas AYY: llä työsuhteessa olevat eivät ole vaalikelpoisia edustajistovaaleissa.