Shkkatkot historiaan Shkverkkotoiminnan viranomaisvalvonta ja verkkoyhtiiden investoinnit Energiateollisuus

Sähkökatkot historiaan. Sähköverkkotoiminnan viranomaisvalvonta ja verkkoyhtiöiden investoinnit Energiateollisuus ry kenneth. hanninen@energia. fi www. energia. fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439

Esityksen sisältö • • • Lain toimitusvarmuustavoitteet Siirtohinnoittelun periaatteet Toimitusvarmuustavoitteiden toteuttaminen - tulevat investoinnit Vaikutukset siirtohintoihin Miten vaikutuksia voidaan pienentää Valoa tunnelinpäässä

Lain toimitusvarmuustavoitteet • Jakeluverkko on suunniteltava ja rakennettava ja sitä on ylläpidettävä siten, että jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella verkon käyttäjälle yli 6 tuntia eikä missään yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä • Suunnittelukriteeri - tästä huolimatta aikarajat voivat muodostua oikeuskäytännössä virheen ja vahingonkorvauksen perusteeksi • Edellisen perustella jakeluverkon rakentamisen lähtökohdaksi on käytännössä otettava em. keskeytysten ylärajat • Toimitusvarmuustavoitteen edellyttämät investoinnit johtavat siirtohintojen merkittävään korotustarpeeseen • Korotustarve on suurin harvaan asutuilla alueilla, joissa sähkönkäyttö on vähäistä • Esitys johtaakin siirtohintojen aikaisempaa suurempaan eriytymiseen kaupunki- ja maaseutuasiakkaiden välillä

Verkkohinnoittelun periaate (Ta. VM 56/1994) • Sähkömarkkinalain vakiintunut lähtökohta on ollut aina sen säätämisestä lähtien, että verkonhaltijan siirtomaksuna asiakkailta kerätty tulo riittää kattamaan verkon käytön, kunnossapidon ja kehittämisen kustannukset sekä antamaan sijoitetulle pääomalle kohtuullisen tuoton • Ta. VM 56/1994: – Pakollisten käyttö-, ylläpito- ja kehittämiskustannusten kattamisen jälkeen sähköverkon tulonmuodostuksen tulee lopuksi riittää antamaan verkonhaltijalle kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle

Hinnoittelun kolme elementtiä • Investoinnit – Investointien rahoittaminen mahdollistetaan tasapoiston avulla – Tasapoisto määräytyy olemassa olevan verkon jälleenhankinta-arvon (JHA) perusteella – Tasapoiston avulla on mahdollista uusia verkko samanlaiseksi pitoajan jälkeen • Kustannukset – Hinnoittelu kattaa tehokkaasta toiminnasta aihetuvat kustannukset – Pohjautuvat ao. verkonhaltijan historiallisiin kustannuksiin – Yleinen ja yrityskohtainen tehostamistavoite • Tuotto – Lasketaan verkkotoimintaan sitoutuneelle oikaistulle pääomalle – Merkittävin osa olemassa olevan verkon nykykäyttöarvo (NKA) – Tuotto määräytyy riskittömän koron perusteella ns. WACC mallin avulla (WACC = pääoman painotettu keskikustannus)

Valvontamenetelmien keskeisimmät elementit Lähde: Energiavirasto

Verkkohinnoittelun periaate (Hall. es. 20/2013) • Verkkopalveluiden hinnoittelun tulisi turvata verkonhaltijalle kuuluvien tehtävien edellyttämä kohtuullinen tulorahoitus ja vakavaraisuus. Tulot saisivat siten kattaa verkon ylläpidon, käytön ja rakentamisen kohtuulliset kustannukset sekä antaa sijoitetulle pääomalle kohtuulliseksi katsottavan tuoton. • Verkonhaltija saattaisi tehtäviensä täyttämiseksi joutua investoimaan niin suuriin hankkeisiin, että sen tavanomaisen toiminnan rahoittamiseen riittävä tulorahoitus ei välttämättä riittäisi rahoittamaan kysymyksessä olevia hankkeita. Tällöin verkonhaltijan tulisi turvautua pääomarahoitukseen. • Tämä on perusteltua, koska pääomarahoitus (VPO? ) on rahoitusteoreettisesti tehokas tapa rahoittaa investointeja ja sähköverkkotoiminta on sen monopoliluonne huomioon ottaen vähäriskistä liiketoimintaa.

Verkkoyhtiöiden operatiiviset kustannukset (tuhatta euroa, indeksikorjattu)

Vakiokorvaukset 2005 -2013

Keskeytyksestä aiheutunut haitta

Jakeluverkkoyhtiöiden kokonaisinvestoinnit ja tasapoistot

WACC 2005 - 2015 WACC 6 % 5 4 3 2 1 0 2005 2006 2007 1. kausi 2008 2009 2010 2. kausi 2011 2012 2013 3. kausi 2014 2015

Jakeluverkkoyhtiöiden yli- ja alijäämät yhteensä vuosina 2005 – 2013

Toimitusvarmuustavoitteiden toteuttaminen

Arvio sähkönjakeluverkonhaltijoiden investointimääristä 2010 -2019 (Inflaatiokorjattu, 2 %/a) 1000 Etäluettavat mittarit 900 Pylväsmuuntamot 800 Suuret kaapeliverkon muuntamot (>200 k. VA) 700 Pienet kaapeliverkon muuntamot (≤ 200 k. VA) 600 Jakokaapit M€ 500 KJ-kaapelit 400 KJ-ilmajohdot 300 PJ-kaapelit 200 PJ-ilmajohdot 100 Muut 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Kaapelit ja ilmajohdot 14, 000 12, 000 10, 000 KJ-kaapelit [km] 8, 000 KJ-ilmajohdot [km] km PJ-kaapelit [km] 6, 000 PJ-ilmajohdot [km] 4, 000 2, 000 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Arvio työmäärän kehityksestä jakeluverkkotoimialan investointien osalta vuosina 2010 -2019 3000 2500 2000 htv 1500 1000 500 0 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 • Karkeasti arvioiden jakeluverkkoinvestointien kokonaiskustannuksista materiaalien osuus on noin 50 %, maanrakennustyön 30 % ja asennustyön 20 % • Lisäksi työtä aiheutuu esimerkiksi huolto ja kunnossapidon sekä hallinnon osalta

Jakeluverkonhaltijoiden KJ-verkon ja PJ-verkon maakaapelointiasteen kehitys

Asiakkaiden toimitusvarmuus asemakaavaalueella ja sen ulkopuolella

Hintojen kehitys Sähkön reaaliset verottomat siirtohinnat, sekä verollinen kokonaishinta (pientalo 18 000 k. Wh/v) 2004 - 2014.

Sähkölämmitysasiakkaan (L 2) siirtolaskun kehitys

Sähkölämmitysasiakkaan (L 2) sähkön hintakehitys

Miten käy asiakkaan siirtohinnan? • • • Lain toimitusvarmuustavoitteet edellyttävät merkittäviä investointeja jakeluverkkoon Investoinnit edellyttävät merkittävää lisärahoitusta TEM on esittänyt, että investoinnit nostavat siirtohintaa keskimäärin 1, 2 snt/k. Wh – alueelliset erot ovat kuitenkin suuria: • Asiakasmäärä • Siirron volyymi • Verkon laajuus • Toimintaympäristö • Kaapelointiaste 23

Sallitun tuottotason nostaminen • Tällä hetkellä WACCiin perustuva kohtuullinen tuotto on erittäin alhainen • Tämä johtuu ensisijaisesti sallitun tuoton taustalla olevan riskittömän koron alhaisesta tasosta • Tänä vuonna WACC (real after tax) on 3, 03. Viime vuonna reaalinen WACC verojen jälkeen oli Suomessa 3, 19 %. • Ruotsissa ja Norjassa WACC määritetään reaalisena ennen veroja. Ruotsissa tämä oli vuonna 2013 5, 2 % ja Norjassa 5, 9 %. Suomessa reaalinen WACC ennen veroja oli viime vuonna 4, 2 %. • Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa viranomainen ei ole tarkistanut WACC-parametrejä taloustilanteen huonontuessa • Korkeampi WACC-tuotto mahdollistaisi yhtiön normaalin kehittämisen ja varautumisen toimintaympäristön, kuten suurhäiriöiden aiheuttamiin yllättäviin kustannuksiin • Nykyistä korkeampi WACC turvaisi sähköverkkotoimialan toimintaedellytykset ja kannustaisi omistajia investoimaan sähköverkkoon

WACC-vertailu, esimerkki WACC 2013 Finland Sweden Norway Riskfree rate (nominal) 1, 82 % 4, 00 % 4, 19 % Inflation 1, 00 % 2, 00 % 1, 65 % Riskfree rate (real) 0, 82 % 2, 00 % 2, 50 % Market risk premium 4, 74 % 5% 5% Asset beta 0, 4 0, 38 0, 35 Equity beta 0, 529 0, 65 0, 875 Illiquidity premium 0, 50 % 0% Share of equity Share of debt Debt premium WACC (Nominal pretax) WACC (real after tax) Tax rate Court ruling 70 % 30 % 50 % 40 % 60 % 1, 00 % 1, 49 % 1, 01 % 5, 20 % 6, 90 % 5, 89 % 4, 2 % 3, 19 % 24, 5 % 26, 3 % 6, 50 % 28 % 25

Tulevaisuus • Energiavirasto on viimeistelemässä 4, ja 5. jaksoa koskevia suuntaviivoja • Todennäköisiä muutoksia: – Sallitun tuottotason määrittelyssä sovellettavaa menetelmää muutetaan, jonka seurauksena tuottotaso kasvaa 1 -2 %yksikköä – Tuottopohjan määrittelyyn ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia, tuottopohja säilynee ennallaan – Tehostamistavoitetta lievennetään ja yleisestä tehostamistavoitteesta luovutaan