Sanna Parrila 2011 MUUTTUVA VARHAISKASVATUS JA TYHYVINVOINNIN HAASTEET

Sanna Parrila 2011 MUUTTUVA VARHAISKASVATUS JA TYÖHYVINVOINNIN HAASTEET VARHAISKASVATUSMESSUT 2011 7. 10. 2011 KT, Kehitysjohtaja Sanna Parrila, Ediva Oy sanna. parrila@ediva. fi www. ediva. fi

Sanna Parrila 2011 TYÖELÄMÄN MUUTOKSEN YLEISKUVA ENNEN (ad n. 1980 -luvulle): Pitkät vakiintuneen toiminnan/kasvun vaiheet, lyhyet, ohimenevät muutosvaiheet NYT (n. 1990 -luvulta alk. ): Lyhyet vakiintuneen toiminnan vaiheet, pitkät, osin päällekkäiset muutosvaiheet (Lähde: Verve)

Sanna Parrila 2011 MITÄ VARHAISKASVATUKSESSA TAPAHTUU? - taustalla yleiset megatrendit - taloudellisen perustan kyseenalaistuminen - yksityinen palvelutuotanto kasvaa - kuntaliitokset, seutukunnat, palvelualueet… - tietotekniikan ja sosiaalisen median käyttö yleistyy - työvoima ja asiakunta kansainvälistyy - pulaa osaavasta työvoimasta - asiakkaiden tarpeet, toiveet, asema ja käyttäytyminen muuttuvat - projekteja, projekteja… - muuta? MEGATRENDIT talouden muutokset uusi tietotekniikka ihmisten tarpeiden muutokset muutos jäsentyy joukoksi uusia, joskus eri suuntiin vieviä haasteita ja toteutettavia asioita… …onko kenelläkään kokonaiskäsitystä siitä, mistä mihin ollaan menossa ja miksi?

Sanna Parrila 2011 MEGATRENDIT PAIKALLINEN TYÖPAIKKATASO talouden muutokset uusi tietoteknologia ihmisten tarpeiden muutokset YKSITTÄISEN TYÖNTEKIJÄN SILMIN ARJESSA kiire, työmäärän lisääntyminen Keskeneräiset palvelukonseptien muutokset työpaikoilla päällekkäisiä töitä, vastustusta, epäselvyyttä, ristiriitoja, uuden opettelua, yksittäisten muutosten syitä on vaikea nähdä, punaisen langan hukkuminen… TYÖHYVINVOINTI ON KOETUKSELLA! (Lähde: mukaillen Verve)

Sanna Parrila 2011 MITÄ TULISI TEHDÄ? MITEN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIA VOI TUKEA?

Sanna Parrila 2011 TYÖHYVINVOINTIA KEHITETÄÄN TYÖTÄ KEHITTÄMÄLLÄ. KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTA ON MUUTOKSEN YMMÄRTÄMINEN JA NÄKYVÄKSI TEKEMINEN. HENKILÖSTÖÄ TÄYTYY TUKEA SIIRTYMÄÄN SELVIYTYMISOPPIMISESTA KEHITTÄVÄÄN OPPIMISEEN.

Sanna Parrila 2011 MUUTOKSEN YMMÄRTÄMINEN – PALVELUKONSEPTIN YTIMEN KIRKASTAMINEN 1. Kenelle (asiakkaalle), mihin asiakkaan tarpeeseen ja mitä palvelua tuotetaan? 2. = PALVELUN YDINTARKOITUS 2. Miten tuote tai palvelu kyetään tuottamaan tehokkaasti ja kannattavasti? (sisällöllinen laatu, taloudellinen kannattavuus) (Lähde: Verve)

Sanna Parrila 2011 Toimintakonsepti toiminnan teorian käsittein 2. Miten tuote tai palvelu tuotetaan tehokkaasti ja kannattavasti ”tuote- ja palvelu-kokonaisuuden PRIMAARIRISTIRIITA käyttöarvolupaus asiakkaalle” TUOTTEEN TAI PALVELUN KÄYTTÖARVO ASIAKKAALLE - hyöty ”ansaintalogiikka eli miten voittoa tuotetaan” TUOTTEEN TAI PALVELUN VAIHTOARVO ASIAKKAALLE JA TUOTTAJALLE - kustannus, hinta Jokainen menestyvä / toimiva toimintakonsepti on ratkaisu/idea, jolla tätä ristiriitaa voidaan väliaikaisesti hallita kunnes asiakkaan tarpeet muuttuvat tai toiminnan taloudellinen perusta muuttuu Jolloin ratkaisu eli toimintakonsepti täytyy uudistaa (Lähde: Verve) Ei an va m! ai, ä o hu – t - ett o ä jok sek

Sanna Parrila 2011 Miksi palvelukonseptit muuttuvat? - asiakkaat tai asiakkaiden tarpeet muuttuvat - palvelujen määrällinen tarve lisääntyy - toiminnan taloudellinen perusta muuttuu - tulee uusia tuotannon/palvelun keinoja • (Lähde: Verve) HUOM! palvelua ei ole koskaan olemassa ilman asiakasta ja palvelun kysyntää => kun asiakkaan tarpeet ja kysyntä muuttuvat, myös palvelun on muututtava

PALVELUKONSEPTIEN KEHITYKSEN KAAVA kysynnän muutos jatkuvasti kehittyviä palveluja! kysynnän muutos laadukkaampia palveluja! palvelun sisällön jatkuva muuttaminen Asiakaskohtaistetut palvelut monipuolisten ja joustavien palvelukokonaisuuksien rakentaminen ja koordinointi yksilöllisempiä palveluja! kysynnän muutos Yhteiskehittelypalvelut? Laatupalvelut palveluprosessien jatkuva yhteistoiminnallinen parantaminen kysynnän muutos enemmän palveluja! Vakiopalvelut yhtenäiset työmenetelmät, toimenkuvat, koulutus Käsityömäiset palvelut perinne, kokemus, sisällön vaihtelu tekijöiden mukaan (Mäkitalo & Parrila 2006, mukaillen Victor & Boynton 1998) kysynnän muutos kokonaan uusia palveluja

Sanna Parrila 2011 TALOUDELLISUUS, TUOTTAVUUS - KÄYTTÖPROSENTTIEN SEURANTA - HLÖSTÖRESURSSIEN TIUKENTAMINEN - TUKIPALVELUJEN ULKOISTAMINEN… SUUNNITTELUTYÖ KONSEPTIN MUUTOS – TYÖAJAN UUSJAKO JA YHTEENSOVITUS VERKOSTOTYÖ LASTEN KANSSA RYHMÄMUOTOINE N PÄIVÄHOITO (Parrila ja Alila 2011, Ahonen 2011 ) YKSILÖLÄHTÖINEN VARHAISKASVATU S

Sanna Parrila 2011 TALOUDELLISUUS, TUOTTAVUUS - KÄYTTÖPROSENTTIEN SEURANTA - HLÖSTÖRESURSSIEN TIUKENTAMINEN - TUKIPALVELUJEN ULKOISTAMINEN … sairauspoissaolot tietokonetyön ongelmat vaativat vanhemmat arjen improvisointi, selviytymisoppiminen erityislapset RYHMÄMUOTOINE N PÄIVÄHOITO (Parrila ja Alila 2011, Ahonen 2011 ) YKSILÖLÄHTÖINEN VARHAISKASVATU S

Sanna Parrila 2011 TYYPILLISIÄ TULKINTOJA PÄIVÄHOITOTYÖN ONGELMISTA • ”LIIAN VÄHÄN RESURSSEJA!” • ”esimies ei tiedä mitään meidän arjesta…” • ”hankalia lapsia…” • ”vaikeita vanhempia…” • ”liian pienet tilat…” • ”ei ole riittävästi aikaa suunnitella…” HÄIRIÖIDEN YKSILÖLLISTÄMINEN, ULKOISTAMINEN, SYYLLISTEN ETSIMINEN JOSTAKIN MUUALTA. HARVOIN HUOMIO OMAN YKSIKÖN YHTEISEEN TOIMINTATAPAAN! HÄIRIÖT TULISI NÄHDÄ MUUTOSTARPEIDEN OSOITTAJINA!!

Häiriöiden käsittely työyhteisössä JÄRJESTELMÄTASO Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee TYÖ/ASIA EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN - häiriö - tiedonkulun katkos - erimielisyys HAVAHTUMINEN - tunnetila: kiihtymys, ärtymys ”Mistä tämä ongelma kertoo? ” ”Miksi tämä ei suju ja mitä pitäisi muuttaa? HÄIRIÖN ASETTAMINEN YHTEYKSIINSÄ JÄRJESTELMÄSSÄ, TILANTEEN/SYIDEN ERITTELY SYYTTÄMINEN YLEISTÄMINEN JÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN YKSIPUOLINEN RATKAISU - yritys muuttaa toisia Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys kasvaa HENKILÖRISTIRIITA, YKSILÖTASO ASENTEENMUODOSTUS, VUOROVAIKUTUKSEN VAIKEUTUMINEN ”KENEN SYY TÄMÄ ON…? !!!!” (LÄHDE: J. Virkkunen 1995, muokattu)

Sanna Parrila 2011 Toimintajärjestelmämalli toiminnan muutoksen jäsentäjänä (Engeström 1987) TYÖTOIMINTA MUUTTUVANA KOKONAISUUTENA: ENNEN – NYT – TULEVAA (TYÖ)VÄLINEET - osaaminen, työmenetelmät, -välineet ja toimintamallit joiden avulla toimitaan kohteen kanssa halutun tuloksen saavuttamiseksi TEKIJÄ Yksilö tai ryhmä, jonka näkökulmasta asiaa tarkastellaan SÄÄNNÖT tärkeimmät toimintaa ohjaavat säännöt, ohjeet normit, kirjoittamattomat säännöt, budjetti Kehitysristiriita: toiminnan osatekijät eivät ole tasapainossa keskenään, esim. nykyisillä menetelmillä ei pystytä hallitsemaan työn kohdetta / saamaan halutunlaisia tuloksia KOHDE Ihmisten, esineiden tai ilmiöiden kokonaisuus, johon toiminnalla pyritään vaikuttamaan TULOS Muutoksia/ vaikutuksia, joita tavoitellaan tai saadaan aikaan toiminnan avulla Kehitysristiriita: työaika ei TYÖNJAKO YHTEISÖ riitä kaikista työtehtävistä Samaa kohdetta Kohteen käsittelyyn selviämiseen, tehdään vääriä liittyvien tehtävien jakoa asioita käsittelevät ihmiset/ tahot yhteisön jäsenten tai eri tahojen kesken

Sanna Parrila 2011 SUUNNITTELUTYÖ RYHMÄMUOTOINE N PÄIVÄHOITO VERKOSTOTYÖ LASTEN KANSSA KONSEPTIN MUUTOS EDELLYTTÄÄ –VARHAISKASVATUSTOIMI TYÖAJAN UUSJAKO JA YKSILÖLÄHTÖINEN YHTEENSOVITUS N-NAN JA VARHAISKASVATU AMMATILLISUUDEN S UUDELLEEN JÄSENTÄMISTÄ YHTEISÖLLINEN JA YKSILÖLLINEN OPPIMISPROSESSI: - mitä on yksilölähtöinen varhaiskasvatus? - mistä vanhasta on luovuttava jotta uusi mahdollistuu? (mukaillen Heli Ahonen 2011)

Sanna Parrila 2011 HENKILÖKOHTAINEN AMMATILLINEN KEHITYS YHTEISÖLLISEN TYÖTOIMINNAN KEHITYS työn muutos ja ammatillinen kehitys osuvat yksiin: muuttuneesta työn sisällöstä kyetään muodostamaan henkilökohtaisesti tärkeä työn mieli. työn muutos ja ammatillinen kehitys alkavat erkaantua toisistaan: uuden työn sisältö, uudet asiakkaat, uusi työnjako, tms. ja vanha työn mieli joutuvat ristiriitaan: ammatillinen kriisi (väsymistä, muuttuneesta työn sisällöstä löytyy uusi mielekkyydenturhautumista) lähde: ammatillinen uudistuminen omassa työssä! työn muutos ja yksilön ammatillinen kehitys erkaantuvat: uusi mielekkyyden lähde uudesta työstä/muusta toiminnasta. innostuminen, voimaantuminen, motivoituminen (Lähde: Verve)

KOHDEHYVINVOINTI MÄÄRITTÄÄ TYÖHYVINTIA Onnistuminen tärkeäksi muodostuneella työn osa-alueella (mieli) antaa voimia vaikka työtä olisi paljonkin (kohtuus!) kun taas epäonnistuminen uuvuttaa vaikka työmäärä olisi kohtuullinen. VÄLINEISTÖ Yhteinen työn kohde ja tarkoitus Tulos onnistuminen työntekijä Työn henkilökohtainen mieli (jokin osa yhteisestä työn kohteesta) YHTEISÖ Lähde: Mäkitalo 2005 hyvinvointi, voimia epäonnistuminen pahoinvointi, epäonnistuminen väsyminen tavallisesti ei välittömässä tietoisuudessa välittömästi tietoisuudessa (emootiot)

Sanna Parrila 2011 MITEN VOI KÄYDÄ TYÖN MIELELLE KONSEPTIMUUTOKSESSA RYHMÄMUOTOINEN PÄIVÄHOITO - vanhempien työssäkäynnin mahdollistaminen, ohjatut tuokiot Aiempi yhteinen työn kohde ja tarkoitus YKSILÖLÄHTÖINEN VARHAISKASVATUS - jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen arjen kaikissa tilanteissa Uusi yhteinen työn kohde ja tarkoitus Tulos onnistuminen työntekijä Työn henkilökohtainen mieli (vanhasta työn kohteesta) ”tykkään suunnitella ja ohjata lapsiryhmälle erilaista toimintaa, saan hyödyntää omia vahvuuksia…” hyvinvointi, voimia epäonnistuminen pahoinvointi, Väsyminen En jaksa tätä… ”kaikki aika menee perushoitoon…koskaan ei ehdi toteuttaa, mitä on suunnitellut, ei tämä ole sitä työtä mihin minut on koulutettu…”

AMMATILLISEN KEHITYKSEN SYKLI - kohdehyvinvoinnin uudistumisen syklinä UUSI TARVETILA T 6. UUDEN VAKIINNUTTAMINEN: Y Osaamisen vahvistaminen ja opitun Ö H käyttäminen itsenäisemmin ja uusissa Y yhteyksissä uuden kohteen suhteen, V uusien mahdollisuuksien avautuminen I N V T 5. UUDEN OSAAMISEN KEHITTYMINEN: I Uuden toiminnan kohdetta vastaavien K O H E N E E T Y Ö H Y V I 2. UUSIEN VAIHTOEHTOJEN ETSIMINEN: Tarttuminen N tarjolla oleviin uusiin ammatillisiin haasteisiin, uusien V T kiinnostuksen kohteiden hakeminen I 1. TARVETILA: Nykyisen työn kohteen motivoiva voima hiipuu tai kohde häviää alta Epämääräinen tyytymätön olo, turhautumista, väsymistä 3. VALINTATILANNE valmiuksien (välineiden) haltuunotto ja Valintatilanne uuden haaste(id)en ja uusien yhteistyösuhteiden luominen nykyisen toiminnan kohteen välillä liiallisen innostumisen vaara, epätietoisuus yhteentörmäykset vanhoihin työtapoihin 4. UUDELLEEN SUUNTAUTUMINEN: Uuden työ mielen ja tarkoituksen löytyminen: Uuden toiminnan kohteen valitseminen ja vanhan hylkääminen innostuminen, luopuminen TARVE + UUSI KOHDE = MOTIIVI (”voimalaitos”) (Koistinen, Virkkunen, Ylisuvanti 1994; muokattu Verve Consulting) H E I K K E N E E

Sanna Parrila 2011 • Työhyvinvointia edistetään auttamalla henkilöstöä pääsemään ammatillisessa kehityksessä eteenpäin => esim. kehityskeskusteluissa olisi tärkeää avata työn muutosta ja kunkin henkilön sijoittumista muutokseen => mikä turhauttaa ja uuvuttaa arjessa, mistä saa voimia, onko löytänyt uusia osaamisen haasteita ja innostuksen kohteita jne. • Kehittyminen edellyttää nykyisestä tietoiseksi tulemista!

Sanna Parrila 2011 NYKYINEN KONSEPTIEN MURROS JA YHTEISKUNNAN KEHITYS VIRITTÄÄ MONENLAISTA OPPIMISTA: * PINTAOPPIMISTA: uuden haltuunoton tulvaa, yksittäisiä koulutuksia, erilaisia projekteja opittua ei ehditä sisäistää kun siirrytään jo uuteen * SELVIYTYMISOPPIMISTA: työn hallinnan ahdinkotilanteet, toiminnan häiriöt yksittäisiä tilannekohtaisia ratkaisuja, tulipalojen sammuttamista, epävirallisten keinojen ja käytäntöjen muodostumista hankalista tilanteista selviytymiseen JA TOIVON MUKAAN MYÖS… * KEHITTÄVÄÄ OPPIMISTA: henkilökohtainen ja yhteisöllinen pysähtyminen pohtimaan laajemmin arjen ahdinkotilanteiden syitä syvemmän ymmärryksen muodostaminen toiminnasta, meneillään olevasta muutoksesta ja toiminnan kehittämistarpeista (mukaillen Heli Ahonen 2011)

Sanna Parrila 2011 ESIMIESTYÖN KESKEINEN KYSYMYS: MILLAISTA OPPIMISTA JOHDETAAN, MILLAISEEN OPPIMISEEN KANNUSTETAAN? - yksittäisten koulutusten mahdollistamista ja tarjoamista? - improvisointikyvyn ja selviytymisoppimisen palkitsemista ja ”tulipalojen” sammuttelua? - kehittävän oppimisen mahdollistamista ja rohkaisua? MITEN JOHTO VOI TUKEA KEHITYSTÄ PINTA- JA SELVIYTYMISOPPIMISESTA => KEHITTÄVÄÄN OPPIMISEEN? ONKO VARHAISKASVATUKSEN ARJESSA TILAA MUULLE OPPIMISELLE KUIN SELVIYTYMISOPPIMISELLE?

Sanna Parrila 2011 TIIVISTYS: TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ TYÖN KEHITTÄMINEN 1. Omaa työtä koskeva oppimisprosessi: työyhteisö tutkimaan ja kehittämään omaa työtään (henkilöstö, esimies, johto). 2. Lähtökohdaksi arkityöstä koottu ”peili”: arjen realiteettien kohtaaminen, häiriöt toiminnassa kertovat kehitystarpeista ja kehittämisen paikoista. 3. Rakenteellinen näkökulma: toiminnan häiriöitä tulkitaan toimintakonseptin ongelmina – ei yksilöllisinä vikoina tai sattumina. 4. Muutoksen näkökulma: toiminnan häiriöitä tulkitaan toimintakonseptin kehityksen / muutoksen keskeneräisyytenä – mistä vanhasta tulisi luopua jotta uusi mahdollistuu? 5. Yksilöllinen näkökulma: meneillään oleva toimintakonseptin muutos ja yksilöiden ammatillinen kehitys saatetaan tietoiseen vuoropuheluun keskenään. (KOHDEHYVINVOINTI) 6. Edetään kehittävien kokeilujen avulla: yhteisen toiminnan kokeilut & henkilökohtaiset ammatilliset kehittymistehtävät limitetään pitkäjänteiseksi kehittämistyöksi. (Lähde: Verve)

Sanna Parrila 2011 AJANKOHTAISTA EDIVASSA • UUSI JULKAISU ”Lapsen arki ja vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa” ilmestynyt elokuussa 2011 • Hinta 38 € (+ toimituskulut) • TILAUKSET: sähköinen tilauslomake www. ediva. fi • LAPSEN ARKI JA VUOROVAIKUTUS VARHAISKASVATUKSESSA – seminaari Helsingissä ke 30. 11 • Seminaaritila: SLK-talo, Auditorio, Rautatieläisenkatu 5 • Hinta 120 € (+ alv. 23%), sis. lounaan ja kahdet kahvit • Seminaarin asiantuntijoina kuusi väitöstutkijaa • ILMOITTAUTUMINEN: www. ediva. fi (18. 11 mennessä)

KIITOS! ANTOISIA HETKIÄ OMAN TYÖN TUTKIMISEN JA KEHITTÄMISEN PARISSA! Koulutus, konsultaatio, tutkimus, kehittäminen, arviointi… Sanna Parrila Kirsi Alila sanna. parrila@ediva. fi kirsi. alila@ediva. fi 040 - 504 3678 050 - 403 2827