RUOANSULATUSELIMIS T Roosa Vanhanen Minttu Koskela 2 A

  • Slides: 12
Download presentation
RUOANSULATUSELIMIS TÖ Roosa Vanhanen & Minttu Koskela 2 A

RUOANSULATUSELIMIS TÖ Roosa Vanhanen & Minttu Koskela 2 A

YLEISTÄ • Ruuansulatuselimistöön kuuluu n. 7 metriä pitkä ruuansulatuskanava, sylkirauhaset, haima, maksa ja sappirakko.

YLEISTÄ • Ruuansulatuselimistöön kuuluu n. 7 metriä pitkä ruuansulatuskanava, sylkirauhaset, haima, maksa ja sappirakko. • Ruuansulatus on tapahtumaketju, johon kuuluu ruuan mekaaninen hienontaminen, ruuansulatusentsyymien eritys, ravintoaineiden pilkkoutuminen entsyymien avulla sekä pilkkoutuneiden ravintoaineiden imeytyminen verenkiertoon ja elimistön käyttöön.

SUU RAVINTOAINEIDEN PILKKOUTUMINEN • Ravintoaineiden pilkkoutuminen alkaa suusta, jossa hampaat hienontavat ruuan mekaanisesti ja

SUU RAVINTOAINEIDEN PILKKOUTUMINEN • Ravintoaineiden pilkkoutuminen alkaa suusta, jossa hampaat hienontavat ruuan mekaanisesti ja samalla pureskeltuun ruokaan sekoittuu sylkirauhasista erittyvää sylkeä. • Sylki sisältää vettä, limaa, amylaasientsyymiä ja bakteereja tuhoavia entsyymejä sekä kasvutekijöitä, jotka vaikuttavat ruuansulatuskanavan solujen uusiutumiseen. • Syljessä oleva amylaasi aloittaa tärkkelyksen hajottamisen. • Suusta ruoka kulkeutuu ruokatorvea pitkin mahalaukkuun.

MAHA • Ruokailun jälkeen mahan tilavuus on 1 -3 litraa ja ruoka viipyy mahassa

MAHA • Ruokailun jälkeen mahan tilavuus on 1 -3 litraa ja ruoka viipyy mahassa n. 3 -4 tuntia. • Mahassa alkaa proteiinien kemiallinen pilkkoutuminen. • Mahan seinämien lihasten supistelu sekoittaa ruuan ja seinämän solut erittävät mahanestettä 1 -2 litraa vuorokaudessa.

 • Osa seinämän rauhasten soluista tuottaa suolahappoa, osa limaa ja osa pepsinogeenia (pepsiinientsyymin

• Osa seinämän rauhasten soluista tuottaa suolahappoa, osa limaa ja osa pepsinogeenia (pepsiinientsyymin esiastetta). • Solujen tuottama suolahappo tekee mahanesteestä happaman alhainen p. H tuhoaa bakteereja ja on välttämätön pepsiinientsyymin toiminnalle. • Pepsinogeenistä muodostuu aktiivista pepsiinientsyymiä happamassa mahanesteessä. • Pepsiini pilkkoo proteiineja katkaisemalla aminohappojen välisiä peptidisidoksia aminohappoketjut lyhenevät.

 • Pepsiinin on tärkeää erittyä inaktiivisessa muodossa, jottei se hajota sitä tuottavia soluja.

• Pepsiinin on tärkeää erittyä inaktiivisessa muodossa, jottei se hajota sitä tuottavia soluja. • Pepsiini ja hapan mahaneste ei pääse kosketukseen mahan seinämän solujen kanssa seinämää suojaavan limakerroksen ansiosta. • Mahan seinämän solut uusiutuvat nopeasti (solut elävät vain pari vuorokautta).

OHUTSUOLI • N. 3 m pitkä ja pinta-alaltaan suuri (n. 300 m 2), johon

OHUTSUOLI • N. 3 m pitkä ja pinta-alaltaan suuri (n. 300 m 2), johon ruokasula siirtyy mahasta mahanportin rengaslihaksen säätelemänä pieninä annoksina ohutsuolen entsyymit pystyvät hajottamaan suurenkin aterian sisältämät ravintoaineet. • Proteiinien pilkkoutuminen jatkuu, lisäksi hiilihydraatit, nukleiinihapot ja lipidit pilkkoutuvat siihen muotoon, että ne pystyvät imeytymään elimistön käyttöön.

 • Pohjukaissuoleen (ohutsuolen alkuosa) avautuvat tiehyet haimasta ja sappirakosta. • Haima entsyymejä, jotka

• Pohjukaissuoleen (ohutsuolen alkuosa) avautuvat tiehyet haimasta ja sappirakosta. • Haima entsyymejä, jotka hajottavat hiilihydraatteja, proteiineja, nukleiinihappoja ja lipidejä. Lisäksi bikarbonaatteja (neutraloivat ruokasulan, jolloin ohutsuolen seinämä ei vaurioidu).

 • Maksa sappinestettä (varastoituneena sappirakkoon), joka sisältää vettä, bikarbonaattia, kolesterolia, sappisuoloja ja hemoglobiinin

• Maksa sappinestettä (varastoituneena sappirakkoon), joka sisältää vettä, bikarbonaattia, kolesterolia, sappisuoloja ja hemoglobiinin hajoamistuotteena syntynyttä tummaa väriainetta (bilirubiinia). • Sappisuolat muuttavat lipidit pienemmiksi haiman lipaasientsyymi pääsee vaikuttamaan niihin. • Ohutsuolen rauhaset tuottavat n. 1, 5 litraa/vrk suolinestettä, joka sisältää vettä, entsyymejä, ioneja ja limaa. Entsyymit osallistuvat myös ravintoaineiden hajottamiseen. • Ohutsuolen limakalvo tuottaa esim. laktaasientsyymiä, joka hajottaa maitosokeria eli laktoosia.

 • Ohutsuolen rakenne koostuu poimuista ja nukkalisäkkeistä. • Nukkalisäkkeisiin haaroittuvat hiussuonet ja imusuonet.

• Ohutsuolen rakenne koostuu poimuista ja nukkalisäkkeistä. • Nukkalisäkkeisiin haaroittuvat hiussuonet ja imusuonet. • Ohutsuolessa pilkkoontuneet aineet siirtyvät ensin ohutsuolen seinämän soluihin ja sieltä verenkiertoon tai imusuoniin. • Hiilihydraattien hajoamistuotteet, nukleiinihapot ja aminohapot siirtyvät nukkalisäkkeen hiussuoniin. • Rasvahapot siirtyvät imusuoniin. • Sileät lihakset siirtävät ruokasulaa eteenpäin ja sekoittavat sitä.

PAKSUSUOLI JA PERÄSUOLI • Ruokasulan saapuessa paksusuoleen ravintoaineet ovat jo imeytyneet. • Paksuolen tehtäviä

PAKSUSUOLI JA PERÄSUOLI • Ruokasulan saapuessa paksusuoleen ravintoaineet ovat jo imeytyneet. • Paksuolen tehtäviä ovat veden ja joidenkin ionien talteenotto sekä sulamattoman aineksen varastointi. • Paksusuolen bakteerit hyödyntävät sulamatonta ainesta tuottaen K - ja B 12 -vitamiineja. • Paksusuolen loppuosa liittyy peräsuoleen, joka puolestaan liittyy peräaukkoon.

LÄHTEET • BIOS 4 Ihmisen biologia (Sanoma Pro)

LÄHTEET • BIOS 4 Ihmisen biologia (Sanoma Pro)