RIIHIMEN KAUPUNKI INFRA 2020 2021 KUNNALLISTEKNINEN SUUNNITTELUKESKUS LIIKENNE

RIIHIMÄEN KAUPUNKI, INFRA 2020 -2021

KUNNALLISTEKNINEN SUUNNITTELUKESKUS, LIIKENNE JA KADUT, ORGANISAATIO • Toni Haapakoski, kaupungininsinööri (vastuualueen päällikkö) • Anna-Maija Jämsen, liikennesuunnittelija • Heidi Salosaari (ent. Piepponen), suunnitteluinsinööri • Kimmo Männistö, liikennetekniikan asiantuntija, joukkoliikenne • Otso Suojalehto, kuljetussuunnittelija • Ari-Pekka Syväterä, suunnitteluavustaja

MERKITTÄVIMMÄT KUNNALLISTEKNIIKAN TYÖKOHTEET V. 2020 • Pohjoisen Rautatienkadun ja Oravankadun risteys • Kaupunkikeskustan kehittäminen: Kirjastonpuiston ja Lounaspuiston saneerauksen kokonaisuus • Kaupunkikeskustan kehittäminen: Kauppakadun uudistus välillä Valtakäyrä – Junailijankatu • Petsamon pohjoisalue • Etelän Viertotien – Tehtaankadun kiertoliittymä

MERKITTÄVIMMÄT KUNNALLISTEKNIIKAN TYÖKOHTEET V. 2021 • Kaupunkikeskustan kehittäminen: Uusi Keskuskatu • Muuntajankadun saneerauksen jatkaminen Uhkolankadulle • Riihimäki – Hikiä uusi jalankulku- ja pyöräilyväylä • Petsamon pohjoisalue • Pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet

MUITA TÄRKEITÄ INFRAHANKKEITA • Riihimäen keskustan ja sisääntuloteiden liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 (2020) • Riihimäen kestävän liikkumisen suunnitelma (2021) • Maantie 130 liikenneselvitys (2020 -2021) • Asemanseudun kehittäminen

ESTEETTÖMYYS RIIHIMÄELLÄ • Tavoitteena parantaa esteettömän liikkumisen edellytyksiä Riihimäen keskustan alueella. • Määritelty esteettömän liikkumisen tavoiteverkko (LJS 2040). • Esteettömyysvaatimukset otetaan entistä enemmän huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. • Materiaalivalinnat tärkeässä osassa suunnittelussa. • Esteettömiä penkkejä tulossa lisää. • Esteettömyyskävelyille osallistutaan mahdollisuuksien mukaan edelleen. • Jatkossa uudet suunnittelukohteet kommenteille Vammaisneuvostolle.

ESTEETTÖMYYDEN ERIKOISTASON TAVOITEVERKKO, LJS 2040

ESTEETTÖMYYDEN ERIKOISTASON TAVOITEVERKKO, LJS 2040 • Katujen ja yleisten alueiden, kuten torien ja puistojen, kohdalla tämä tarkoittaa, että pintoihin, korkeuseroihin, kaltevuuksiin, ylityskohtien turvallisuuteen, kulkumuotojen erotteluun, valaistukseen, palveluiden saavutettavuuteen ja levähdyspaikkojen määrään kiinnitetään erityistä huomiota. • Aistiympäristön esteettömyydessä huomioidaan myös muun muassa liikennevalojen ääniohjaus. • Kunnossapidon merkitys on esteettömyyden kannalta suuri.

Kysymyksiä? Lisätietoja: Heidi Salosaari heidi. piepponen@riihimaki. fi p. 040 3304926