PSYKOOSI JA KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHIRI C YLEISESTI PSYKOOSISTA Psykoosi

PSYKOOSI JA KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ C

YLEISESTI PSYKOOSISTA • Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa henkilön todellisuudentaju hämärtyy usein karkealla tavalla. Psykoottinen ihminen ei erota omia sisäisiä impulssejaan ulkomaailman aistimuksista, ja tulkitsee siksi kokemansa harhat todellisiksi. • Usein harhat ilmenevät: harhaluuloina, aistiharhoina, puheen huomattavana hajanaisuutena tai eriskummallisena käytöksenä. • Yleisimmät psykoosit ovat skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö. Suomessa on yli 50 000 skitsofreniaa sairastavaa henkilöä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa n. puoli prosenttia suomalaisista, joillekin se saattaa jäädä elinikäiseksi mielenterveyden häiriöksi. • Lisäksi yleisiä psykooseja ovat skitsofreniaryhmän psykoosit, kuten skitsoaffektiivinen häiriö, sekä psykoottinen depressio.

MIKÄ AIHEUTTAA PSYKOOSIN? • Psykoottinen oireilu voi alkaa vuosia ennen varsinaista sairastumista. • Varsinaiseen sairastumiseen liittyy usein laukaisevia stressitekijöitä, joita voivat olla traumaattinen tapahtuma, kuten omaisen kuolema, pitkäaikainen unettomuus, päihteiden käyttö, lääkeaineen käyttö tai niistä vieroittautuminen voi joskus johtaa psykoosiin. • Osa psykooseista aiheutuu aivosairauksista, usein aiheuttajaa ei kuitenkaan tunneta.

PSYKOOTTISIA OIREITA • Tyypillisiä oireita ovat: harha-aistimukset, kuten kuuloharhat ja näköharhat (hallusinaatiot) Ø Näissä ihminen kokee usein itsensä esim. vainotuksi tai poikkeuksellisen tärkeäksi henkilöksi • Monilla ihmisillä erilaiset aistikokemusten vääristymät tai harha-aistimukset ilmenevät etenkin stressitilanteissa tai nukahtamisvaiheessa, ilman että ne olisivat luonteeltaan psykoottisia. ØKäytöstä voidaan määritellä joissain tapauksissa psykoottiseksi, vaikkei henkilöllä ilmenisikään varsinaisia harha-aistimuksia tai –luuloja. Näissä tapauksissa diagnoosiin riittää eriskummallinen puhe ja käytös.

KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ • Kaksisuuntainen mielialahäiriö on pitkäaikainen ja vahvasti perinnöllinen mielenterveydenhäiriö. • Mielialahäiriötä luonnehtivat tavanomaisesta poikkeavat mielialojen vaihtelut: masennus ja maniajaksot, sekä niiden ns. sekamuotoiset jaksot. • Sairastuneella voi olla täysin oireettomia jaksoja tai jaksoja, jossa oireet ovat hyvin lieviä. • Kaksisuuntaista mielihäiriötä sairastavilla on taipumusta kärsiä alkoholi- tai muusta päihdeongelmista, jolloin runsas juominen voimistaa sekä mania- että masennusjaksoja.

MANIA- JA MASENNUSJAKSOT • Maniajaksot ovat masennusjaksoja helpompi tunnistaa, sillä käyttäytyminen siinä on silmäänpistävän aktiivista. • Maanisen vaiheen aikana voi tuntea erittäin voimakasta ja epärealistista hyvää oloa useita viikkoja, tai kuukausia. • Maaninen käyttäytyminen ei välttämättä ole iloista, varsinkin nuorella ihmisellä mania saattaa näkyä aggressiivisena kiihtymyksenä. • Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä yleisin hoitoon hakeutumisen syy on usein pitkäkestoinen ja vaikea masennusjakso. • Masennusjakson aikana mielihäiriöstä kärsivä kokee syvää väsymystä ja keskittymiskyvyn puutetta, unihäiriöt ovat myös tavallisia. • Sairausjaksot voivat myös olla sekamuotoisia, jolloin se on erityisen hankala.

TYYPIN II KAKSISUUNTAINEN MIELIALAHÄIRIÖ • Maniajaksot ovat tasaisempia, niin sanottuja hypomaanisia. • Hypomaaninen jakso ei ole niin vakava, että se aiheuttaisi merkittäviä vaikeuksia töissä tai sosiaalisissa suhteissa. • Kakkostyypin mielialahäiriöstä usein hakeudutaan hoitoon vain masennusjaksojen aikana, jolloin häiriö saattaa jäädä kokonaan tunnistamatta.

HOITO • Hoidetaan mielialalääkkeillä. Myös ahdistusta ja unettomuutta lievittävillä lääkkeillä sekä masennuslääkkeillä. • Sopivan lääkityksen löytäminen saattaa viedä aikaa, mutta parhaimmillaan lääkityksellä pystytään estämään tai lievittämään masennus- ja maniajaksoja. • Usein mielialalääkkeet ovat parantaneet potilaiden hoitoa ja elämänlaatua. • Tauti uusiutuu herkästi hoidon jälkeen ja usein joudutaan pitkäaikaiseen, oirejaksoa estävään lääkehoitoon. • Aina lääkitys ei ole tarpeen, silloin kun oireet eivät ole pahoja ja sairastava osaa hallita niitä. • Sairausjaksojen ehkäisemiseksi on tärkeää välttää liiallista stressiä sekä unenpuutetta.

LÄHTEET • http: //www. terveyskirjasto. fi/terveyskirjasto/tk. koti? p_artikkeli=dlk 00411&p_haku=psykoosit • http: //www. terveyskirjasto. fi/terveyskirjasto/tk. koti? p_osio=&p_artikkeli=dlk 00387&p_haku=psykoosit • http: //www. terveyskirjasto. fi/terveyskirjasto/tk. koti? p_osio=&p_artikkeli=dlk 00407&p_haku=psykoosit #s 3 • http: //www. e-mielenterveys. fi/mielenterveyden-hairiot/psykoosi/ • http: //fi. wikipedia. org/wiki/Skitsofrenia • http: //fi. wikipedia. org/wiki/Kaksisuuntainen_mielialah%C 3%A 4 iri%C 3%B 6 • http: //www. e-mielenterveys. fi/mielenterveyshairiot/kaksisuuntainen-mielialahairio/ • Virtaa: Terveyden perusteet 5. painos 2012