Post doc jatko ja seurantatutkimus toisen asteen opiskelijoiden

Post doc - jatko- ja seurantatutkimus toisen asteen opiskelijoiden yrittäjyysnäkemyksistä ja asenteista Tutkimus kansainvälisen yrittäjyyskasvatuksen kontekstissa Yrittäjyyskasvatuspäivät Oulun yliopisto 20. 9. -21. 9. 2017 Tutkija FT Erkki Nevanperä Seinäjoen Yliopistokeskus (tutkijahotelli)

Johdanto v Talous on ollut Suomessa pitkään kriisissä, heikentyminen alkoi uhkaavasti jo vuonna 2007 alkaneen kansainvälisen finanssikriisin jälkeen. v Bruttokansantuote (BKT) supistui vuonna 2009 peräti 8, 5 prosenttia. Pienen piristymisen jälkeen BKT supistui vuosina 2012– 2013 noin yhden prosentin vuodessa. v PTT: n talouskasvuennuste (+1 -2 %/v. 2016) ei toteutunut. v Eurostatin (2017) ennakkotilaston mukaan Suomen talous oli vuoden 2016 lopussa euroalueen heikoin, Kreikankin talous supistui Suomea vähemmän. v Pihlajasaaren (2017) mukaan on nähtävissä useita merkkejä kasvusta: Metsä Groupin biotuotetehdas, Valmet Automotiven hanke ja telakkateollisuuden täyttyneet tilauskirjat. Nämä yksin nostavat Suomen vientiä 4 -5 % v. Tämän hetken kasvuennuste vuodelle 2017 ja 2018 on OP ryhmän pääekonomisti Heiskasen mukaan lähes 2, 5 % (https: //www. kauppalehti. fi/uutiset/op-ennustaa-talos-kasvaa-2 -5 prosenttia).

§Suomessa uskotaan vahvasti, että yrittäjyys on vastaus moniin kansantaloudellisiin haasteisiin, joita ovat eläkeläisten raju kasvu, rakenteellinen työttömyys ja taloudellisen kasvun alueelliset erot sekä epätasapaino. § Hyytisen ym. (2008) mukaan myös päättäjät ovat sekä Suomessa että Euroopan unionissa (EU) korostaneet yrittäjyyden merkitystä talouskasvun kannalta. § Yrittäjäksi ryhtymistä halutaan kannustaa ja yrittäjyyden edellytyksiä on pyritty vahvistamaan erilaisin politiikkatoimenpitein. §Yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuudet edistää uutta yrittäjyyttä nähdään tärkeänä. §Vyakarnam (2009) korostaa yrittäjyyskasvatuksessa henkilökohtaista kehitystä, liiketoiminnan kehittämistä (vrt. Gailly 2006, 150 -151) ja yrittäjyyden osaamisen kehittämistä. Tärkeätä olisi Vyakarnamin mukaan opettaa myös sosiaalisia taitoja, verkostoitumista ja luovaa ongelmanratkaisua. §Tämän tutkimuksen toisessa vertailumaassa Puolassa on yrittäjyysasenteissa nähtävissä muutosta. §Hovisepän (2009, 10) mukaan Puola on Brysselin tuoreeseen tilastoon perustuen kirimässä euro-perheen keskikastiin.

Tämän artikkelin selvittää kvantitatiivisen tutkimuksen tavoitteena on (1) millaisia ovat tällä hetkellä toisen asteen opiskelijoiden yrittäjyysnäkemykset ja -asenteet, (2) millaisia oppilaitosten välisiä eroja ilmenee opiskelijoiden keskinäisenä vertailuna sekä kansainvälisenä vertailuna Etelä-Puolassa sijaitsevien kahden lukion opiskelijoiden näkemyksiin ja asenteisiin, (3) onko eri sukupuolten välillä eroja yrittäjyysnäkemyksissä ja -asenteissa (4) onko roolimalleilla (isän, äidin ja lähisuvun/ystäväpiirin) yrittäjyydellä on positiivinen vaikutus. Lisäksi selvitetään (5) mihin suuntaan suomalaisten opiskelijoiden yrittäjyysnäkemykset ja -asenteet ovat muuttuneet 15 vuoden takaisiin nuorten yrittäjyysnäkemyksiin ja -asenteisiin verrattuna. Demografisina tekijöitä ovat sukupuoli, koulu, yrittäjä- ja ei yrittäjätausta sekä lähipiirin ja/tai ystävien yrittäjyys. Tutkimus tuottaa vertailevaa tietoa kahdesta eri maasta yrittäjyysnäkemyksiä ja –asenteita vertaamalla.

Teoreettinen viitekehys §Yrittäjyysasenteita ja –ominaisuuksia voidaan Kirbyn (2006, 50 -51; vrt. Lassila 2009) mukaan vahvistaa yrittäjyyskasvatuksella. Yrittäjyyskasvatus tapahtuu myös työssä kasvamisen ja harjoittelun kautta (ks. esim. Seikkula-Leino 2007). § Mikkolan ja Roikosen (2014) mukaan yrittäjyyden haasteita ovat muiden muassa henkilökohtaisten ominaisuuksien puute (vrt. Leskinen 2000, Remes 2003, Fayolle ym. 2006). §Opettajien roolia yrittäjyystaitojen ja –tietojen kehittämisessä korostavat muiden muassa Peterman & Kennedy (2003, 138 -139). §Toisaalta Turusen (2011) mukaan yrittäjyyskasvatuksen ja –koulutuksen mahdollisuuksista lisätä yrittäjyyttä ja yrittäjiä kasvatuksellisin ja koulutuksellisin keinoin on kiistelty yrittäjyystutkijoiden keskuudessa (Turusen 2011, 40– 42 tutkimuksessa muiden muassa Henry et al (2005 a) s. 103). § Yrittäjyyskoulutuksen positiivisesta vaikuttavuudesta yrittäjyysasenteisiin ovat saaneet muiden muassa Wilson ym. (2009) ja Jones ym. (2008). §Marques ym. (2012) ei nähnyt yrittäjyyskoulutuksella olleen mitään vaikutusta ja Pihkala ja Miettinen (2004) sekä Pajarinen ja Rouvinen (2006) saivat tulokseksi negatiivisen vaikutuksen.

Jatkuu. . § Joensuun ym. (2015) mukaan yrittäjyysaikomukset heikkenivät opiskelun aikana toisen asteen opiskelijoilla (vrt. Pihkala 2008; Nabi ym. 2010). § GEM: n (2007 -2015) mukaan suomalaisista 18 -24 -vuotiaista halusi yrittäjäksi v. 2007 alle 7 %, v. 2015 20%. § Miesten yrittäjyysaikomukset ovat korkeammat kuin naisten, miehet ryhtyvät naisia useammin yrittäjiksi (Shay & Terjesen 2005; Linan & Chen 2009; Miettinen & Kokkonen 2012; Joensuu ym. 2015). Kaikissa tutkimuksissa ei ole kuitenkaan löydetty korrelaatiota sukupuolen ja aikomusten välillä, tai se on pieni (Drost & Mc. Guire 2011; Yordanova & Tarrazon 2010; Aarnio 2015). § Isän tai äidin yrittäjyydellä on yrittäjyyskäyttäytymistä lisäävä vaikutus (Linan & Santos 2007; Sequeira ym. 2007; Linan & Chen 2009; Kuckertz & Wagner 2010; Engle ym. 2010; Bosma ym. 2012; Uygun & Kasimoglu 2013; Aarnio 2015). § Päinvastaisiakin tuloksia on löydetty (Kickul, Wilson, Marlino & Barbosa 2008; Marques, Ferreira, Gomes & Rodrigues 2012, Aarnio 2015). § Lähipiirin tuella on positiivinen vaikutus yrittäjyysaikomuksiin (Ajzen 1991, 188; Joensuu ym. 2015). § Suomalaisten lukionuorten suhtautuminen yrittäjyyteen on positiivisempaa kuin puolalaisten lukionuorten (Nevanperä & Kansikas 2008). § Gedi -indeksi (2014) mukaan kulttuurisen tuen merkitys yrittäjyydelle oli Suomen osalta n. 4, 8. (Puola 2, 8).

Tutkimushypoteesit Edellä esitettyihin aikaisempiin tutkimuksiin perustuen voidaan esittää seuraavanlaiset hypoteesit: Hypoteesi 1: Sekä suomalaiset että puolalaiset opiskelijat painottavat yrittäjänä onnistumisen kannalta positiivisia henkilökohtaisia ominaisuuksia enemmän kuin negatiivisia, ja suhtautuminen yrittäjyyteen, yrityksiin sekä pienyrittäjiin on positiivista Hypoteesi 2: Oppilaitosten opiskelijoiden yrittäjyysnäkemyksissä ilmenee sekä keskinäisiä että kansainvälisiä eroja, ja puolalaisten yrittäjyysasenteet ovat negatiivisempia kuin suomalaisten Hypoteesi 3: Miesten yrittäjyysnäkemykset ja -asenteet ovat positiivisemmat kuin naisten Hypoteesi 4: Roolimalleilla on positiivinen vaikutus Hypoteesi 5: Nykyisten suomalaisten opiskelijoiden yrittäjyysnäkemykset ja asenteet ovat muuttuneet 15 vuoden takaisiin nuorten vastaaviin verrattuna positiivisemmiksi

Selitettävät muuttujat Kontrollimuuttujat H 2 Oppilaitoksien OPS: n mukainen yrittäjyyskasvatus (15 vuoden aikana) Yrittäjänä onnistumisen H 5 kannalta tärkeät henkilökohtaiset ominaisuudet sekä suhtautuminen yrittäjyyteen, yrityksiin ja pienyrittäjiin (muutos) H 1 Kuvio 1 Tutkimuksen asetelma Oppilaitos H 3 Sukupuoli H 4 Vanhempien, lähisuvun ja ystäväpiirin roolimalli

Faktorit Taustamuuttujat • Oppilaitos • Sukupuoli • Isän yrittäjyys • Äidin yrittäjyys • Lähisuvun tai ystäväpiirin yrittäjyys Yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet (40 väittämää) Suhtautuminen yrittäjyyteen, yrityksiin ja pienyrittäjiin (30 asenneväittämää) Kuvio 2 Tutkimuksen teoreettinen malli (vrt. Nevanperä 2003) Sinnikkyys Yrityskriittisyys Innovatiivisuus Itsekkyys Luottamus Luovuus

Metodologia Muuttujat • Mittaria ja sen osia on testattu useita kertoja (Nevanperä, 2003; Nevanperä & Kansikas 2008 ja 2009; Nevanperä 2014: Joensuun ja Vaasan yliopisto. • Osioiden A ja B yhteensä 70 väittämää (yrittäjänä onnistumisen kannalta tärkeät henkilökohtaiset ominaisuudet ja suhtautuminen yrittäjiin, yrityksiin sekä pienyrittäjiin) faktoroitiin kuudeksi faktoriksi. • Vastaajia on yhteensä 324, joista ulkomaisia 100. Osallistuneet oppilaitosyksiköt ovat Suupohjan Ammatti—instituutti/ammattioppilaitos (92 vastaajaa, tyttöjä 31 %; v. 1999 131, tyttöjä 38 % ), Suupohjan Ammatti-instituutti/kauppaoppilaitos (64 vastaajaa, tyttöjä 47 %; v. 1999 73, tyttöjä 60 %), Suupohjan Ammatti—instituutti/maatalousoppilaitos (29 vastaajaa, tyttöjä 18 %; v. 1999 20, tyttöjä 30 %), Teuvan lukio (39 vastaajaa, tyttöjä 53 %; v. 1999 102, tyttöjä 54 %), Puolan Kopernikus lukio (61 vastaajaa, tyttöjä 62 %) ja Puolan Evankelinen lukio (39 vastaajaa, tyttöjä 51 %). • Tutkimusaineistosta on ajettu tilastolliset keskiarvot, hajonnat, merkitsevyydet (varianssianalyysi/ANOVA), regressioanalyysi ja T-testi tutkimusraporttia varten.

Taulukko 1. Aineiston yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet sekä suhtautuminen yrittäjyyteen ym. reliabiliteetit ja muut kuvaavat arvot Yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet sekä suhtautuminen yrittäjyyteen, yrityksiin ja pienyrittäjiin -mittarit Sinnikkyysfaktori Yrityskriittisyysfaktori Innovatiivisuusfaktori Itsekkyysfaktori Luottamusfaktori Luovuusfaktori Reliabl. α 0, 96 0, 87 0, 84 0, 79 0, 87 N 321 321 321 KA 4, 1 2, 8 3, 6 3, 4 3, 7 4, 1 SD , 60 -, 65 , 56 -, 77 , 54 -, 60 , 73 -, 78 , 49 -, 68 , 63 -, 72 Min. 1 1 1 Maks. 5 5 5

Kuviot 3. ja 4. Isän ja äidin työurien keskeinen sisältö suomalaisilla ja puolalaisilla vastaajilla (2015) q Vuoden 1999 tutkimuksessa 31 prosentilla vertailuoppilaitoksien vastaajista oli yrittäjätausta eli isä, äiti tai molemmat olivat yrittäjiä.

Tulokset Yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet sekä suhtautuminen yrittäjyyteen, yrityksiin ja pienyrittäjiin Kuvio 5. Sinnikkyysfaktorin keskiarvot kouluittain. Ahkeruus, sinnikkyys, yrittäjähenki, stressinsieto, tarmokkuus, sisu, yritteliäisyys ym. Kuvio 6. Yrityskriittisyysfaktorin keskiarvot kouluittain. Pienyritykset ovat rasite yhteiskunnalle; Yksityisomistukseen perustuva yritystoiminta on uhka. . ; On epäoikeudenmukaista, että yhä useamman pitää työllistää itsensä ym.

Kuvio 7. Itsekkyysfaktorin keskiarvot kouluittain. Yrittäjänä onnistuminen edellyttää itsekkyyttä, häikäilemättömyyttä, rahantavoittelua, kovuutta ja vaikutushalua ym. Kuvio 8. Innovatiivisuusfaktorin keskiarvot kouluittain. Yrittäjät ovat tärkeitä saattaessaan liikkeelle resursseja; Yrittäjät ovat arkipäivän sankareita; Useimmat yrittäjät ovat esimerkillisiä kansalaisia ym.

Kuvio 9. Luottamusfaktorin keskiarvot kouluittain. Yrittäjänä onnistuminen edellyttää kuuliaisuutta, toisiin luottamista, tunteen tasapainoa, kunnostautumista, rehtiyttä ym.

Taulukko 2. Lineaarinen regressioanalyysi aineistosta (suomalaiset opiskelijat) LINEAARINEN REGRESSIO Selitettävänä muuttujana Innovatiivisuus Luovuus Yrityskriittisyys Itsekkyys Kontrollimuuttujat Sukupuoli (tyttö) -0, 13 0, 20 oir. -0, 26 * -0, 08 Isän yrittäjyys 0, 08 -0, 003 -0, 06 Äidin yrittäjyys 0, 28 ** 0, 15 0, 11 0, 31 * Lähisuvun tai ystäväpiirin yrittäjyys 0, 20 oir. 0, 23 oir. -0, 13 -0, 16 Adjusted R 2 0, 077 0, 019 0, 017 0, 019 F-statistics 5, 4 *** 2, 03 oir. 1, 9 oir. 2, 02 oir. Model fit statistics * p 0, 05 ** p < 0, 01 *** p < 0, 001 Käytetty standardoituja kertoimia

Seurantatutkimuksen tulokset Yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet sekä suhtautuminen yrittäjyyteen, yrityksiin ja pienyrittäjiin, vertailu vuodet 1999 ja 2015 Kuvio 10. Yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet sekä suhtautuminen yrittäjyyteen, yrityksiin ja pienyrittäjiin; vertailu vuodet 1999 ja 2015; T-testi, kaikki vastaajat

(innovatiivisuus, yrittäjät ovat arkipäivän sankareita ym. (Rohkeus, luovuus, halu ottaa riskejä ym. ) Kuviot 11. ja 12. Innovatiivisuus- ja luovuusfaktorin keskiarvot kouluittain; Yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet sekä suhtautuminen yrittäjyyteen, yrityksiin ja pienyrittäjiin; vertailu vuodet 1999 ja 2015; T-testi, kaikki vastaajat

(Pienyritykset ovat rasite yhteiskunnalle ym. ) (itsekkyys, häikäilemättömyys, rahantavoittelu, kovuus ja vaikutushalu) Kuviot 13. ja 14. Yrityskriittisyys- ja itsekkyysfaktorin keskiarvot kouluittain; Yrittäjän henkilökohtaiset ominaisuudet sekä suhtautuminen yrittäjyyteen, yrityksiin ja pienyrittäjiin; vertailu vuodet 1999 ja 2015; T-testi, kaikki vastaajat

Yhteenveto tuloksista ja johtopäätökset v v v Sinnikkyyteen ja luovuuteen liittyvät ominaisuudet ovat kaikkien opiskelijoiden mielestä hyviä yrittäjäominaisuuksia. Innovatiivisuus ja luottamus ovat myös tärkeitä, Itsekkyyteen liittyvät ominaisuudet eivät ole; Puolalaisten painotukset ovat erittäin merkitsevästi tai merkitsevästi alhaisempia kuin suomalaisten, mutta niissä on kuitenkin positiivinen vire. Puolalaiset nuoret antavat itsekkyyteen liittyville ominaisuuksille erittäin merkitsevästi alhaisemman painotuksen kuin suomalaiset. Hypoteesi 1 saa osittain tukea. Suomalaisten nuorten yrittäjyysasenteet ovat positiivisemmat kuin puolalaisten. Toisaalta suomalaisten lukionuorten ja ammatillisten opiskelijoiden kesken ilmenee merkittäviä eroja. Puolalaiset nuoret ovat yrityskriittisempiä kuin suomalaiset. Hypoteesi 2 saa osittain tukea. Tytöt painottavat luovuuden merkitystä yrittäjänä onnistumisessa poikia enemmän. Sinnikkyyteen, luottamukseen ja innovatiivisuuteen liittyvien ominaisuuksien osalta ei ilmene eroja. Yrityskriittisyys on tytöillä selkeästi vähäisempää poikiin verrattuna. Hypoteesit 3 ei saa tukea v v v Roolimalleilla on yrittäjyysasenteisiin positiivinen vaikutus. Äidin yrittäjyys korostuu sekä positiivisten että negatiivisten yrittäjäominaisuuksien painotuksissa. Hypoteesi 4 saa tukea Seurantatutkimuksessa 1999 -2015 innovatiivisuus , luottamus ja luovuus saavat nykynuorilta merkitsevästi korkeamman painotuksen vuoden 1999 nuoriin verrattuna. Kuudesta faktorista neljässä vuoden 2015 keskiarvot ovat merkitsevästi korkeammat kuin vuonna 1999; Toisaalta yrityskriittisyys on kasvanut ja itsekkyyteen liittyvät yrittäjän ominaisuudet saavat lisää tukea. Hypoteesi 5 saa tukea Johtopäätös: Oppilaitosten yrittäjyyskasvatukseen ja –koulutukseen liittyvillä panostuksilla on ollut vaikutusta nuorten yrittäjyysnäkemyksiin ja –asenteisiin.