Pojan kehityksen haasteet Jari Sinkkonen LT lastenpsykiatrian dosentti

Pojan kehityksen haasteet Jari Sinkkonen LT, lastenpsykiatrian dosentti Turun yliopisto

Sukupuolen määräytymisestä olemme sikiökaudella ensimmäisten 6 -7 viikon ajan erilaistumattomia (tyttöjä) n pojalla yksi Y-kromosomin geeni, SRY, saa aikaan kehityssuunnan kääntymisen n gonadit muuttuvat kiveksiksi, jotka alkavat erittää testosteronia jo kohdussa n testosteroni vaikuttaa aivojen kehitykseen n

Testosteroni sikiövaiheessa pitoisuudet ovat korkeimmillaan 16. rv: lla, jolloin ulkogenitaalit maskulinisoituvat n seuraava huippupitoisuus n. 2 kk synnytyksen jälkeen – syy on jkv epäselvä n murrosiässä pitoisuus nousee 20 -30 kertaiseksi n

Testosteronin vaikutukset I anabolisia: lihasten ja muiden somaattisten kudosten kasvu; rasvakudoksen jakaantuminen, hartiat, lantio ym. n androgeenisia: genitaalien kypsyminen, siittiötuotannon käynnistyminen ja ylläpitäminen n vaikutukset keskushermostoon, eli ns. ”miesaivojen” kehittyminen n

Testosteronin vaikutukset II n n n Testosteronin ja aggressiivisuuden välillä ei ilmeisesti ole suoraa yhteyttä Sen sijaan testosteronin pitoisuudet ovat yhteydessä dominanssipyrkimyksiin, ts. tarpeeseen päästä ”kukoksi tunkiolle” Miehet, joilla on korkea hormonipitoisuus, ovat seksuaalisesti puoleensavetäviä mutta lentelevät kukasta kukkaan (”on tykövetua vaan ei kiinnipitua”)

”Miesaivot” n n n ymmärrettävä, että kaikki on suhteellista… hyvät ”systemointikyvyt” – luokitteleminen, syyn ja seurauksen ketjut, mekanistinen logiikka hyvät spatiaaliset kyvyt; mieltymys liikkeeseen – mahd. jopa erilainen verkkokalvon rakenne käytöksen tulkitseminen kognitiivisten viestien pohjalta heikommat kielelliset kyvyt ja empatiataidot

”Miesaivoista” seuraa, että… n n n pojat ovat usein alituisessa liikkeessä nahistelevat ja painiskelevat kilpailevat keskenään pojat piirtävät verbejä, tytöt substantiiveja ovat kiinnostuneita siitä, miten asiat toimivat pojat ovat yhdessä rinnakkain, kasvot päämäärään kohdistettuina; tytöt ovat kasvotusten ja keskustelevat siitä, miten tavoitteeseen päästään

Biologia vai kulttuuri? n n n Pojat hamuavat sukupuolelleen tyypillisiä leluja alle vuoden iässä, so. ennen kuin tietävät itsekään, kumpaan sukupuoleen kuuluvat Tyttöjen aivojen androgenisoituminen on yhteydessä leluvalintoihin: adrenogenitaalista oireyhtymää sairastavat tytöt eivät piittaa hoivaleikeistä Tämä ei tarkoita sitä, että lapsia olisi ohjattava sukupuolelleen luonteenomaisiin leikkeihin

Pojan kehityksen psyykkisiä haasteita I varhainen voimakas äitisamastus n pojan maskuliinisuuden ydin on äidin mielessä ja siinä, miten äiti suhtautuu siihen n taustalla äidin omat kokemukset omasta isästään ja partner(e)istaan n pojan on kuvaannollisesti siirryttävä äidin sylistä isän syliin n

Pojan kehityksen haasteita II poika ”tankkaa” isältä miehisyyttä n isältä edellytetään kykyä arvostaa ja rakastaa poikaansa n isän osoittama ihailu, huumori ja leikkisyys ovat tärkeitä n pojan tulisi saada kokea, että hänen ruumiinsa on ehjä ja täydellinen n vahvistunut poika palaa kilpailemaan äidistä n

Tytön kehityksen psyykkisiä haasteita I varhainen äitisamastus lujittaa feminiinisyyttä n tytön varhainen samastumiskohde on samaa sukupuolta kuin hän itsekin: ei tarvitse ”irrottautua” äidistä samalla tavalla kuin pojan on tehtävä n isän rakkaus ja arvostus ovat tärkeitä, mutta kaikki isät eivät siihen yllä n

Tytön kehityksen haasteita II äidin omat käsitykset naiseudesta ja äitiydestä siirtyvät tytölle n hyvässä äidissä tytärtä katsoo myös rakastava mies; tyttö löytää miehen rakkautensa kohteeksi ensin äidissään n tyttö haluaa kasvaa samanlaiseksi kuin äiti, mutta samastuu myös moniin isän ominaisuuksiin n

Oidipaalivaihe – vai onko sellaista? varhaiset kahdenkeskiset (dyadiset) suhteet vanhempiin muuttuvat kolmenkeskisiksi (triadisiksi) n hoivaava äiti muuttuu naiseksi, leikkisä mieheksi: vanhempien välinen suhde ”paljastuu” lapselle n seuraa kirvelevä pienuuden ja ulkopuolisuuden kokemus n

Oidipuksesta seuraa, että… lapsi pyrkii ratkaisemaan tilanteensa leikkien ja satujen avulla n ”teleskopoi” tulevaisuuden nykyhetkeen n on mielikuvissaan kypsä aikuinen, voittamaton sankari n mielikuvat ovat rikkaita ja niitä pitäisi hyödyntää lastenkulttuurin keinoin n

Jos on vain yksi vanhempi n n n vanhemman on erikoisen tärkeää ylläpitää omaa aikuisuuttaan ja sukupolvien välistä eroa lapsen on mahdollisesti vaikeampi osoittaa vanhemmalle aggressiota, koska heitä on vain yksi – ehkä hänkin jättää? haaste identiteetin kehitykselle pojan on haettava tuki isoisältä, enolta tms. ellei isää ole lainkaan äidin ”triadinen kyky” on keskeinen

Latenssipoika n n n Latenssi-iässä (n. 6 -12 v. ) poika luo ja syventää maskuliinisuuttaan isän, muiden tärkeiden miesten ja samanikäisten poikien kanssa Erilaiset joukkueurheilulajit ovat suosittuja Vaarana stereotyyppiset määritelmät siitä, mikä sopii, mikä ei Pojat ovat tyttöjä alttiimpia erilaisille riippuvuuksille Elektroniset pelit ovat melkeinpä mullistaneet latenssi-ikäisten poikien käyttäytymisen

Nahistelun ja tappelun eroja n n n tappelun aikana otsa on kurtussa ja naama on irvessä; nahistelevat lapset nauravat tappelu erottaa osapuolet, nahistelu yhdistää heidät nahistelussa toinen voi heittäytyä heikoksi, tapellessa ollaan tosissaan takaa-ajetun ja takaa-ajajan roolit vaihtuvat nahistelu ei kiinnosta muita lapsia, tappelu saa yleisön nahistelussa iskut ovat kevyitä ja leikkisiä

Peliriippuvuus on todellinen riski n n Lapsen kehittymätön keskushermosto on altis kaikenlaisille riippuvuuksille Tunnusomaista on, että pelaamiseen käytetty aika pitenee, pelien teemat pyörivät mielessä, ja aikuisten vaatimukset pelaamisen lopettamisesta nostavat raivon Monet latenssipojat pelaavat K-18 pelejä Tutkimuksissa on osoitettu väkivaltapelien vaikuttavan mm. empatiakykyyn ja aggressioiden hallintaan

ANDERSON YM. PSYCHOLOGICAL BULLETIN, 2010, 136(2), 151 -173 • 136 tutkimuksen meta-analyysi, 130 000 lasta ja nuorta • Väkivaltaisten pelien pelaamisella oli yhteys aggressiivisiin mielikuviin, aggressiiviseen käytökseen, empatiakyvyn turtumiseen ja prososiaalisen käytöksen vähenemiseen • Vaikutukset eivät olleet kovin suuria: väkivaltaisten pelien pelaajat eivät lähde tekemään väkivaltarikoksia • Löydökset olivat samanlaisia läntisessä maailmassa ja Aasiassa • Tyttöjen ja poikien välillä ei ollut eroja

HULL JG YM. J PERS SOC PSYCHOL. , 2014, 107(2), 300 -325 • Pitkittäistutkimus, jossa mukana aluksi n. 5 000 nuorta • Tutkittiin pelejä, joissa pelaaja samastuu päähenkilöön • Nuoren identiteetti muuttuu ja kehittyy normaalisti; peleissä voi ”harjoitella” samastumista poikkeaviin ja rikollisiin yksilöihin • Runsas sellaisten K-18 pelien pelaaminen, joissa päähenkilö käyttäytyi normien vastaisesti, oli yhteydessä moniin poikkeavan käytöksen muotoihin kuten tupakointiin, juopotteluun, aggressiivisuuteen, rikollisuuteen, riskialttiiseen seksikäyttäytymiseen ja antisosiaaliseen toveripiiriin

Lasten fyysinen kunto huononee 5. ja 6. luokan poikien tulokset puolen tunnin maastojuoksussa ovat laskeneet 10 vuodessa kolmanneksella n 200 m uimataitotestissä reputtaneiden määrä on yli kaksinkertaistunut 10 vuodessa n Harvempi kuin 1/8 jaksaa edetä puolessa tunnissa yli 5 km n Muutamat treenit viikossa eivät riitä kunnon ylläpitämiseen, jos arkiliikunta puuttuu (Lähde: opettaja Tomi Surakka, Joensuu) n

Puberteetti I Tytöt tulevat poikia aikaisemmin murrosikään n Tyttöjen puberteetti alkaa 8 -13 vuoden iässä tavallisesti rintojen kehittymisellä n Poikien puberteetti alkaa 9, 5 -14, 5 vuoden iässä kivesten suurenemisella n Hormonivaikutukset alkavat 1 -2 vuotta ennen näkyvien muutosten ilmaantumista n

Puberteetti II n n Puberteetin alkamista ja etenemistä tutkitaan ns. Tannerin skaalalla Puberteetin alku on aikaistunut ja avioitumisen ajankohta muuttunut myöhäisemmäksi Lapsuus lyhenee; fyysinen ja psyykkinen kehitys etenevät eri tahtia; nuorelta näyttävä ihminen on sisäisesti lapsi Tyttöjen hyvin aikainen puberteetti on yhteydessä monenlaisiin haittoihin, kuten masennukseen, varhaiseen seksin aloittamiseen, tupakointiin ja päihteiden käyttöön

Puberteetti III Puberteetti alkaa HPG-akselin aktivoitumisella (hypotalamus – hypofyysi – sukurauhaset eli gonadit) n Alkamisajankohta määräytyy ennen kaikkea geneettisesti n Lasten lihomisella on nykyisin melko suuri osuus puberteetin yhä varhaisempaan alkamiseen n

Puberteetti merkitsee tytöille ja pojille erilaisia asioita n n Varhainen murrosikä on pojille yleensä edullista, koska se assosioituu lähinnä voimaan ja dominanssiin Tytön varhainen puberteetti on ristiriitaisempi, koska se assosioituu seksuaalisuuteen Pojan myöhäinen murrosikä on psyykkisesti kuormittava ja voi pahimmillaan johtaa kriisiin Kompensaationa voi olla esim. pellen rooli (”hovinarri”)

Nuoruusiän psyykkinen tehtävä Nuoruusiän tehtävät: integroida siihenastinen psyykkinen kehitys muuttuneeseen ruumiiseen ja kuohuvaan seksuaalisuuteen n Irtautua kodin riippuvuussuhteista n Tehtävä ei juuri koskaan suju kitkatta, mutta jos se osoittautuu ylivoimaiseksi, kehityslinja murtuu (”developmental breakdown”) psyykkinen oireilu n

Seksuaalisuus: onnea ja ongelmia I n n Masturbaatio on tärkeä välivaihe nuoren tutustuessa omaan seksuaaliseen ruumiiseensa ja varsinkin eroottisiin mielikuviinsa Voi herättää vieläkin ahdistusta nuoressa Muuttuu joskus pakonomaiseksi jos se on tapa purkaa ahdistuneisuutta Porno tuottaa voimakkaita ärsykkeitä, jotka voivat johtaa addiktioon; omien mielikuvien käyttö loppuu, ja vääristyneet käsitykset tulevat niiden tilalle (roolit; rankka, perverssi maailma, naisten esineellistäminen, miesten potenssi, genitaalit jne. )

Seksuaalisuus: onnea ja ongelmia II n n n Milloin on sopiva/hyvä/liian aikainen/liian myöhäinen ajankohta seksin aloittamiselle? Nuoren mielestä aikuisuus on rannatonta ankeutta; seksi on eräs harvoista tavoittelemisen arvoisista asioista Oikotie onneen: seksisuhde omassa lapsuudenkodissa Ongelma: kehitykselle tärkeät välivaiheet jäävät käymättä läpi Erikoisen tärkeitä olisivat kaverisuhteet

ONKO KAPINOINTI VÄLTTÄMÄTÖNTÄ TERVEELLE KEHITYKSELLE? n n n Ajatus siitä, että nuori ei voi irrottautua ja itsenäistyä vanhemmistaan ilman rajua kapinaa on peräisin muutamilta psykoanalyytikoilta Nykyisin katsotaan, että rajut irtiotot ovat seurausta kiintymyssuhteen turvattomuudesta, eli ne ovat pikemminkin merkki siitä, että kaikki ei ole hyvin Lapsuudessa turvallisesti kiintynyt nuori purjehtii nuoruusiän halki melko rauhallisesti (paino sanalla ”melko”)

Nuoruus on suremista n n n Ajatus nuoruusiästä suruprosessina on peräisin Anna Freudilta: nuori suree taakse jäänyttä lapsuuden paratiisia ja siihen kuuluvia ongelmattomia suhteita vanhempiin Nuoren heräävä seksuaalisuus työntää häntä pois vanhempien luota, ja hän on jonkin aikaa suojaton ja haavoittuva ilman heidän tukeaan Vanhemmat ovat muuttuneet seksuaalisiksi olennoiksi, insestin mahdollisuus on todellinen, mistä syystä varhaisnuori torjuu vanhempien hellyydenosoitukset

Kun kaikki on ”sairaan noloa” n n Nuori on samanlaisessa tilanteessa kuin uhmaikäinen eli hän ailahtelee kahden kehitysvaiheen välillä Varhaisnuori ei enää tyydy vanhemmilta saatuun palautteeseen vaan sitä on saatava ikätovereilta Tästä seuraa suuri haavoittuvuus kaikelle arvostelulle paine olla samanlainen kuin toiset, harrastaa muiden hyväksymiä asioita, käyttää samanlaisia vaatteita kuin toisetkin Nuori häpeää vanhempiaan, perheen autoa, kotia, vanhempien ammatteja ym. koska on itse kaikesta niin epävarma

NUOREN AIVOT MUUTTUVAT I n n Sukupuolihormonien suorista vaikutuksista käytökseen on yllättävän vähän näyttöä Sen sijaan tiedetään, että nuoren aivoissa syntyy ja kehittyy synapseja huimaavalla vauhdilla (jopa tuhansia synapseja/ sekunti) Muutokset ovat laajimpia etuotsalohkossa ja limbisessä järjestelmässä Nuoruusikä on ”toinen mahdollisuus”: aiemmin puutteellisesti käsiteltyihin teemoihin voidaan palata ja työstää niitä eteenpäin

NUOREN AIVOT MUUTTUVAT II n n Kognitiiviset ja emotionaaliset valmiudet paranevat keskushermoston kypsyessä Mutkikkaampien ja keskenään ristiriitaisten ajatustapojen ja tunnekokemusten välille syntyy yhteyksiä ( luovuuden esiin nouseminen) Aivojen etuotsalohko on vielä kypsymätön vaikeuksia selvitä mutkikkaista sosiaalisista tilanteista voimakkaan tunnetilan vallassa Mainittu aivoalue kypsyy vielä yli 20 -vuotiaana

Orbito-frontal cortex

Nuori on altis erilaisille riippuvuuksille n n n Useiden tekijöiden yhteisvaikutus: elämyshakuisuus, keskeneräinen keskushermosto, valtava joukkoon kuulumisen tarve myötävaikuttavat Tupakka ja alkoholi aiheuttavat eniten riippuvuutta ja terveyshaittoja. Myöhäisnuoruus on kaikkein ”otollisinta” aikaa Aivojen kriittisten kehitysvaiheiden aikana tapahtunut aineiden käyttö voi aiheuttaa pysyviä muutoksia keskushermostossa mm. palkitsemiseen ja seurauksien arviointiin liittyvissä toiminnoissa

Tilastoja Suomesta n n n Nuorten asenteet tupakointiin ja humalahakuiseen juomiseen ovat höllentyneet 17% yläluokkien pojista tupakoi; ammattiin opiskelevista 40% Yli puolet ammattikoululaisista pojista hyväksyy kertaviikkoisen humalan 14 -vuotiaista pojista 7% ja tytöistä 13% (!? ) juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa Iän myötä pojat ryyppäävät rankemmin; tyttöjen trendi on päinvastainen

Alkoholi on suomalaisen nuoren ongelma n n n Kymmeniä nuoria joutuu vuosittain sairaalahoitoon vakavan alkoholimyrkytyksen vuoksi Varhain juomisen aloittavan nuoren käyttäjäprofiili on erilainen ja vauriot selvästi suurempia Mitä aikaisemmin juominen aloitetaan, sitä enemmän on onnettomuuksia, väkivaltaa, fyysisiä vammoja Juopumus altistaa impulsiiviselle seksille, sukupuolitaudeille, ei-toivotulle raskaudelle Nuori sietää korkeita promillemääriä, mikä tuudittaa väärään käsitykseen siitä, että alkoholista ei olisi terveydellisiä haittoja Alkoholia runsaasti käyttävistä nuorista puolella on jokin psyykkinen häiriö, käytöshäiriö, ADHD, tai depressio

Tupakointi on terveydelle haitallista n n n n Tupakassa on n. 4000 erilaista kemikaalia Nikotiini lisää dopamiiinin tuotantoa riippuvuus Nikotiini piristää, parantaa huomiokykyä, oppimista ja muistitoimintoja Krooniset vaikutukset: yleinen terveydentila heikentyy, hengenahdistusta, päänsärkyä, yskää, vatsakipuja ym. Myöhemmin sydän- ja verisuonisairauksia, leegio erilaisia syöpätauteja Kiistattomat yhteydet erilaisiin mielenterveyden häiriöihin, mm. depressioon Ahdistuneet ja masentuneet nuoret polttavat kaksi kertaa useammin kuin muut

Miksi nuori aloittaa tupakoinnin? n n n Laaja kanadalaistutkimus (O’Loughlin ym. 2009) 877 12 -vuotiasta tupakoimatonta nuorta, seurattiin 7 v. 421 (43%) aloitti tupakoinnin; 87 (10%) poltti päivittäin Mitä nuorempana aloitti, sitä vaikeampi oli lopettaa Myötävaikuttavia tekijöitä: nuori ikä, yh-perhe, vanhempien, sisarusten tai kaverien tupakointi Nuoreen liittyviä tekijöitä: huono itsetunto, stressi, impulsiivisuus, heikko koulumenestys, alkoholinkäyttö

NUORET POJAT PORNOKOUKUSSA • 40 % 14 -17 – vuotiaista brittipojista katsoo säännöllisesi nettipornoa • 487 nuoren miehen aineistosta lähes puolet oli altistunut pornolle ennen 13. ikävuotta • USA: ssa 107 miljoonaa käyntiä pornosivustoilla/kk; maailmassa 87, 8 miljardia käyntiä/vuosi yhdellä ainoalla tunnetulla sivustolla • Riippuvuus: aivot ohjelmoituvat, seksi livenä kiinnostaa vähemmän kuin nettiporno • PIED: porn-induced erectile dysfunction

HUOLI POJISTA • Vuosittain peruskoulusta pääsee n. 2000 poikaa, joiden äidinkielen taidot olivat alkeellisia • Uusimmassa Pisa-tutkimuksessa tyttöjen ja poikien tasoero luonnontieteissä oli OECD-maiden suurin • 65 % luonnontieteiden heikoista osaajista hallitsee heikosti myös matematiikkaa ja lukutaitoa. Heistä 2/3 on poikia. • ”Pelipojista tulee äijäteinejä, joita tyttöjen pitää elättää” (Olli Aaltonen, HS 23. 12. 16)

Poikien kulttuurit muodostuvat usein latenssi-iässä ja murrosiässä n voimakas yhteenkuuluvuus, toveruus n urheilulla, partiolla ym. suuri merkitys n lujittavat maskuliinista identiteettiä n toisinaan kapeita ja stereotyyppisiä: erilaisuuden sietäminen vähäistä n ”homoksi” leimaamista n

MITEN LAAJENTAA POIKIEN KULTTUUREJA n n Vaaditaan sukupuolisensitiivisyyttä, ts. ymmärrystä tytön ja pojan eroista Pojille ryhmän jäsenyys on kaiken A ja O On siis löydettävä samoin ajattelevien poikien joukko (poikakuoro, tanssivien poikien ryhmä ym. ), jolloin toiminnasta tulee hyväksyttävää Mielekkäillä ohjelmistovalinnoilla voidaan tukea pojan kehittyvää identiteettiä (taistelulajit osana tanssikasvatusta ym. )

MIKSI PITÄISI TEHDÄ VASTENMIELISIÄ ASIOITA? • Curling-vanhemmuus viettelee lapset kuvittelemaan, että elämästä voisi selvitä vain myönteisten tunteiden vallassa ja näkemättä minkään asian eteen vaivaa • Alhainen turhautumiskynnys, hankaluuksia koulussa ja myöhemmin työelämässä. • ”Tyhjä depressio”: ei ole varsinaista surua mistään, mutta mikään ei kiinnosta • Keljun homman tekeminen nostaa dopamiinitasoja, ja tehdystä työstä tulee hyvä mieli

ADHD - I Attention Deficit Hyperactivity Disorder = tarkkaavuuden häiriö, jossa yliaktiivisuutta - esiintyvyys lapsilla 4 -10%; vaikeaa ADHD: ta 1, 5%: lla lapsista - Opettajien arvioimana suurempi esiintyvyys kuin jos vanhemmat arvioivat (ryhmän merkitys) - yleisempi pojilla kuin tytöillä: 3: 1 – 9: 1 (kliiniset aineistot) - poikien ADHD lievittyy tai paranee useammin kuin tyttöjen

ADHD - II n n n ADHD on sairaudeksi luokiteltu neurobiologinen kehityshäiriö ADHD: ssa on vahva perinnöllinen komponentti Perintötekijät selittävät lähes 80% ADHD: stä ADHD-lasten vanhemmilla ja sisaruksilla on 2 -8 kertaa useammin samankaltaisia oireita Dopamiinin (eräs aivojen välittäjäaine) aineenvaihduntaa säätelevät geenit näyttävät olevan tärkeimpiä ADHD: n genetiikassa

ADHD: n diagnostiikka I n n n tehtävä huolellisesti: tarvitaan ehdottomasti moniammatillinen tiimi! vanhempia haastatellaan lapselle tehdään psykologin, lastenpsykiatrin ja lastenneurologin tutkimus päivähoidon/koulun näkemyksiä kuullaan (+ strukturoidut kyselylomakkeet) laaja lapsen ja perheen elämäntapojen selvitys

ADHD: n diagnostiikka II kuinka paljon lapsi nukkuu (lasta itseään täytyy myös haastatella) n kuinka paljon hän liikkuu n kuinka paljon hän käyttää tietokonetta; mitä pelaa, missä surfailee n onko perheessä ajankohtaisia stressitekijöitä (aviolliset ristiriidat, sairautta, sisaruksen syntymä jne) n

ADHD: n diagnostiset kriteerit – A: tarkkaavuus 8. Lapsella on oltava vähintään kuusi seuraavista piirteistä Paljon huolimattomuusvirheitä Vaikea keskittyä tehtäviin tai leikkeihin Ei kuuntele kun puhutellaan Ei seuraa ohjeita; ei saa tehtäviä valmiiksi Ei osaa järjestellä töitään tai tehtäviään Ei halua tehdä pitkäjänteisyyttä vaativia tehtäviä Hukkaa tavaroita Häiriintyy helposti ulkoisista ärsykkeistä 9. Unohtelee arkipäiväisiä asioita n 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

ADHD: n diagnostiset kriteerit B: levottomuus ja impulsiivisuus n 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Piirteitä yhdeksän, joista oltava kuusi Liikehtii levottomasti, kiemurtelee Ei malta istua paikallaan vaikka pitäisi Juoksentelee ja kiipeilee sopimattomissa paikoissa Ei jaksa leikkiä tai harrastaa mitään rauhallisesti On jatkuvasti menossa Puhuu ylettömän paljon Vastailee kysymyksiin ennen kuin niitä on ehditty esittää Ei odota vuoroaan Keskeyttää toisia, on tunkeileva

Antisosiaaliset häiriöt n n selvä geneettinen komponentti fysiologisia taustatekijöitä: alhainen pulssi, ihon sähkönjohtokyky, alhaiset stressihormonitasot käytöshäiriö + ADHD huonompi ennuste kuin jos jompikumpi häiriö on yksin lähes puolet lapsuusiän käytöshäiriöistä paranee

Antisosiaaliset häiriöt II alhainen itsetunto on yhteydessä aggressioihin n käytöshäiriöön liittyy usein muita ongelmia (heikot verbaaliset kyvyt, dysfasia, oppimisvaikeudet, ADHD) n itsetuntoa voidaan yrittää parantaa hoitamalla oppimisvaikeuksia ym. ja etsimällä vahvoja alueita n

Narsistisista häiriöistä n n n useammin pojilla kuin tytöillä itsekeskeisyyttä, ylemmyyttä, suuruuskuvitelmia, kaikkivoipaisuutta kysymyksessä on vakava itsetunnon vaurio ylemmyydentunteen takana on kokemus itsestä halveksittavana häpeän kokemus vaanii koko ajan häiriö syntyy sisäisen ja ulkoisen todellisuuden välisestä ristiriidasta

PSYKOPATIA n n n Voittopuolisesti poikien häiriö Tunnekylmyyttä, julmuutta, sadismia Kyvyttömyys tuntea häpeää tai syyllisyyttä Stressihormonin (kortisoli) taso ei kohoa tilanteissa, jotka tavallisesti koetaan stressaavina Sydämen lyöntitiheys ei nouse stressitilanteissa Riskikäyttäytyminen voi olla yritys saada edes jotakin ”sisäistä elämää”