POHJOISKARJALAN SUURPEDOT ERMAISEN LUONNON JA IHMISEN RINNAKKAISELOA ITISIMMSS

POHJOIS-KARJALAN SUURPEDOT - ERÄMAISEN LUONNON JA IHMISEN RINNAKKAISELOA ITÄISIMMÄSSÄ SUOMESSA Teksti: Susanna Ojala ja Veli Lyytikäinen Piirrokset: Hannu Hokkanen Kansikuva: Ilveksen lumijäljet, Matti Pihlatie 1

PAHAA SUTTA KEN PELKÄISI? VAI PAHAA SUTTA KEN EI PELKÄISI? MIKSI SUURPEDOT PUHUTTAVAT? MIKSI NIITÄ ON TÄÄLLÄ SUOMESSA? …jotta ymmärtäisimme muitakin kuin söpöjä ja pehmoisia eläimiä… SUURPEDOT JA IHMISET ? A J KILPAILEMMEKO SAMAN O T E P A RUOKAPÖYDÄN M L E G N ANTIMISTA? O I A V A I M L E G N O O PET 2

Johdanto • Euroopassa on ollut tuhansia vuosia suurpetoja • Suurpedot hävitettiin Euroopasta lähes sukupuuttoon • Suurpedot vetäytyivät Keski-Euroopasta itään ja pohjoiseen • Susia ja karhuja jäi myös Espanjaan, Italiaan, Kreikkaan ja Venäjälle 3

• Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä • Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon Pohjois-Euroopasta • Suurpedot kävivät karjan kimppuun • Alkoi kiivas metsästys ja tapporahan maksu • 1900 -luvun puolivälissä suurpetokannat ovat elpyneet Pohjoismaissa 4

Suomensuurped ot • Susi, karhu, ahma ja ilves ovat kuuluneet Suomen luontoon vuosisatojen ajan • Suurpedot ovat tärkeä osa suomalaista luontoa ja alkuperäistä eläimistöä • Ennakkoluulojen vuoksi petoeläimiä ei haluta lähiseudulle elelemään • Susia ja ahmoja on Suomessa määrällisesti vähemmän kuin saimaannorppia • Susia n. 150 • Ahmoja 120 -140 • Saimaannorppia 230 -250 5

Ahma Kuva: Ari Komulainen (Gulo gulo) 6

Esiintyminen • Elää vain pohjoisella pallonpuoliskolla • Ahmojen määrät vähentyneet vuodesta 1850 vuoteen 1998 • Suomessa 120 -140 yksilöä, joista Pohjois. Karjalassa n. 20 • Erittäin uhanalainen 7

Tuntomerkit • Pieni pää suhteessa muuhun kehoon • Tukeva kaula ja niska • Yleisväri tummanruskea • Kyljissä usein raitamainen, vaaleampi, väritys Kuva: Seppo Ronkainen • 50 cm korkea, pituus vajaa metri • Paino: 8 -25 kiloa 8

Elinkierto • Lisääntyy joka toinen vuosi, poikasia syntyy 2 -4 • Poikaset syntyvät talvella lumipesään • Poikaset ovat emon kanssa syksyyn asti, jonka jälkeen ne itsenäistyvät • Ahma on vain lisääntymisaikaan tekemisissä toisten ahmojen kanssa, muuten yksineläjä • Hyvin laaja elinpiiri • Voi elää luonnossa noin 10 -13 -vuotiaaksi 9

Ravinto • Pääasiassa raadonsyöjä • Saalistaa itse pieniä hirvieläimiä: peuroja ja poroja • Muuta ravintoa: pikkunisäkkäät, sammakot, jänikset, linnut, kasvisravinto ja marjat • Riippuvainen muiden petojen jättämistä haaskoista 10

Ilves (Lynx lynx) Kuva: Matti Pihlatie (Ähtärin eläinpuisto) 11

Esiintyminen • Ilveskanta runsastunut • Suomessa ilves esiintyy koko maassa • Tihein kanta itäisessä Suomessa • Vuoden 2003 lopulla Suomessa oli n. 920 ja Pohjois-Karjalassa n. 185 ilvestä 12

Tuntomerkit • Turkki kellanruskea, talvella harmahtava, mustien tai ruskeiden täplien ja juovien kirjoma • Tupsukorvat, leukaparta ja töpöhäntä Kuva: Matti Pihlatie Lumijälki • Paino noin 20 kiloa, uros kookkaampi kuin naaras • 60 -75 cm korkea, 70 -120 cm pitkä 7 -9 cm n. 12 cm 13

Elinkierto • Etsivät parittelukumppanin helmimaaliskuussa, muuten yksineläjä • Synnyttää 1 -5 pentua, pentukuolleisuus suuri • Pennut riippuvaisia emosta noin vuoden ajan • Elinpiiri 100 -1000 km 2, vaihtelee ravintotilanteen mukaan • Hämäräaktiivinen, voi kulkea yössä jopa 20 kilometriä • Ilves elää 14 -17 -vuotiaaksi 14

Ravinto • Pyyntitaktiikka: hiipii, vaani ja hyökkää - ei lähde takaaajoon • Jänikset, rusakot, valkohäntäpeura, metsäkauris • Lisäksi jyrsijät, poro, kettu, linnut Kuva: Heikki Kokkonen 15

Susi (Canis lupus) Kuva: Seppo Ronkainen 16

Esiintyminen • Sudet hävitettiin Pohjoismaista lähes kokonaan 1900 -luvun alussa • Kanta on runsastunut Venäjältä Suomeen liikkuneiden susien ansiosta • Susikanta Suomessa vähintään 150, josta Pohjois-Karjalassa n. 70 vuoden 2003 lopulla 17

Tuntomerkit • Muistuttaa koiraa • Väri vaihtelee harmaasta ruskeaan ja vaaleaan • Suuret tassut, sopeutuneet pehmeässä lumessa käyntiin Kuva: Seppo Ronkainen Suden takatassu 6 -10 cm • 70 -90 cm korkea, 90 -150 cm pitkä • Painaa 30 -50 kiloa Ison koiran takajalan jälki 9 -10 cm 18

Elintavat • Elämä perustuu laumaelämään • Laumaa johtaja- eli alfa-pari • Kiima-aika helmi-maaliskuussa • Vain johtajapari lisääntyy, pentuja 3 -6 • Muut lauman jäsenet ovat yleensä johtajaparin jälkeläisiä • Lauman jäsenillä tarkka arvojärjestys, nuorimmat sudet arvojärjestyksessä alimpina • Sudet voivat elää luonnossa 12 -16 -vuotiaiksi 19

Kuva: Seppo Ronkainen 20

Kuva: Seppo Ronkainen 21

Ravinto • Lauma saalistaa suuria sorkkaeläimiä: hirviä, valkohäntäpeuroja ja poroja • Muu ravintovalikoima: myyrät, sopulit, jänikset, linnut ja majava • Kasvinravintoa susi käyttää edistämään ruuansulatusta • Yksinäinen susi ei yleensä pysty kaatamaan hirveä • Susi tarvitsee keskimäärin 5 kiloa lihaa (sis. karvat ja luut) päivässä 22

Kuva: Seppo Ronkainen 23

Karhu (Ursus arctos) Kuva: Seppo Ronkainen 24

Esiintyminen • Suomen kansalliseläin • Karhukannat vähenivät 1900 -luvun alussa metsästyksen johdosta • Karhujen määrät kasvaneet Pohjoismaissa 1990 -luvun jälkeen • Karhuja on 800 yksilöä, joista Pohjois-Karjalassa 250 -300 v. 2003 lopulla 25

Tuntomerkit • Väri vaihtelee vaaleanruskeasta mustaan • Naaras painaa 80 -130, uroskarhu 120 -300 kiloa • Ruumiin pituus 135 -250, hartiakorkeus 90 -125 cm • Pohjois-Karjalassa metsästyssaaliiksi saatujen naaraskarhujen keskipaino noin 170 kiloa Kuva: Seppo Ronkainen Vasen takajalka Vasen etujalka 25 -28 cm n. 15 cm 26 26

Elinkierto • Kiima-aika touko-heinäkuussa • Viivästynyt sikiönkehitys: pennut syntyvät talvipesään tammi-helmikuussa • Jälkeläiset seuraavat emoaan seuraavaan kesään asti • Talviuni syys-lokakuulta huhti-toukokuulle, jonka aikana karhu ei syö tai juo ja sen elintoiminnot hidastuvat • Voivat elää luonnossa noin 30 -vuotiaiksi 27

Ravinto • Kaikkiruokainen • Kasvis- ja eläinravinnon suhde vaihtelee yksilöiden ja vuodenajan mukaan • Lihalla suuri merkitys keväällä, saalistaa suuria sorkkaeläimiä • Muu ravinto: kalat, muurahaiset ja muut hyönteiset, haaskat, juuret ja heinäkasvien oraat • Syksyllä viljan ja marjojen osuus ruokavalikoimassa korostuu 28

Ihminen ja suurpedot 29 Kuva: Ilari Uotila Kuva: Seppo Ronkainen

Suurpedot ja hallinto Kansainväliset sopimukset Kansallinen lainsäädäntö 30

Kansainväliset sitoumukset Euroopan unionin luontodirektiivi • Pyrkii turvaamaan harvinaisten tai uhanalaisten eliölajien säilymisen yhteisön alueella • Ahma kuuluu luontodirektiivin liitteen II ensisijaisesti suojeltaviin lajeihin • Susi poronhoitoalueen ulkopuolella sekä karhu ja ilves koko maassa kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV tiukkaa suojelua edellyttäviin lajeihin 31

Kansainväliset sitoumukset Biodiversiteettisopimus • Painottaa luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja suojelua • Kaikissa yhteiskunnan sektoreiden toiminnassa • Riistanhoidossa ja metsästyksessä tulee varmistaa eliölajien suotuisan suojelutason säilyminen niiden luontaisilla levinneisyysalueilla 32

Kansainväliset sitoumukset Bernin sopimus • Luonnonvaraisten kasvi- ja eläinkannat tulee pitää tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia • Ahma, karhu ja susi kuuluvat liitteeseen II (täysin rauhoitetut lajit) ja ilves liitteeseen III (suojeltavat lajit) 33

Kansainväliset sitoumukset Cites-sopimus • Säädellään maailmanlaajuisesti uhanalaisilla eliölajeilla käytävää kauppaa 34

Kansallinen lainsäädäntö Metsästyslaki ja -asetus • Suurpedot rauhoitettuja riistaeläimiä • Metsästysasioiden valvonta ja ylin johto kuuluvat maa- ja metsätalousministeriölle • Luonnon käyttömuotona metsästys perustuu kestävän käytön periaatteelle • Metsästystä harjoitettaessa on huolehdittava, ettei riistaeläinkannat sen johdosta häviä tai vaarannu 35

Kansallinen lainsäädäntö Luonnonsuojelulaki ja –asetus • Eliölajien suotuisan suojelutason saavuttaminen ja ylläpitäminen • Ympäristöministeriön on järjestettävä luonnonvaraisten eliölajien seuranta, jotta sen pohjalta voidaan arvioida eliölajien suojelutaso 36

Rinnakkaiseloa suurpetojen kanssa • Ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiselo ei ole ongelmatonta • Suurpetojen aiheuttamat vahingot kotieläimille • Epämääräiset mielikuvat pedoista aiheuttavat pelkoa ja vihaa suurpetoja kohtaan 37

Ihminen ja susi • Susi on arka eläin, se väistää ihmistä yleensä jo kaukaa • Keräilijä-metsästäjät käyttivät sutta apuna metsästyksessä karjanpidon myötä sutta alettiin pitää vaarallisena • Susi hävitettiin lähes sukupuuttoon 1800 -luvulla 38

• 1880 -luvulla tapahtui suden aiheuttamia lapsisurmia • Surmat aiheutti oletettavasti vanha, heikkokuntoinen tai vesikauhuinen yksilö tai koirasusi • Ihmiselle suden vaarallisuus erittäin pieni - susi on arka ja pelkää ihmistä • Raivotautiset sudet ovat muualla maailmassa hyökänneet ihmistä kohti 39

• 52 % suomalaisista suhtautuu susiin myönteisesti • Ei ole päässyt Ison Pahan Suden maineestaan • Mielipiteisiin ja asenteisiin vaikuttaa median luoma vääristynyt kuva • Ravinnon hankinnan taustalla pedoilla, kuten muillakin eläimillä, pyrkimys selviytyä luonnossa ja jatkaa sukua 40

Susi ja kotieläinvahingot • Lammasaitauksiin kohdistuneet hyökkäykset ja useiden lampaiden saalistus johtuu susien normaalien saalistustoiminnoista • Pakenevat lampaat laukaisevat susissa saalistusvietit • Häirikkösudet tulee poistaa - ne ovat menettäneet ihmisarkuutensa 41

• Vahingot satunnaisia • Kaikki sudet eivät ole haitaksi lampaille, eräs susilauma eli lammasaitauksen läheisyydessä häiritsemättä lampaita • Vuosittain menetetään 2 -40 lammasta suurpedoille Pohjois. Karjalassa, suurin osa suden tappamina Kuva: Juha Kuittinen 42

Susi ja koiravahingot • Vuosittain 5 -24 Pohjois. Karjalan alueella • Sudet hyökkäävät piha- ja metsästyskoirien kimppuun • Joko ravinnon hankintaa tai reviirin puolustamista • Tekijänä yleensä yksinäinen susi Kuva: Seppo Ronkainen 43

Ihminen ja karhu • Karhua ei pelätä samalla tavalla kuin sutta • Ihminen kohtaa suuremmalla todennäköisyydellä karhun kuin suden • Karhu haistaa ihmisen jo kaukaa ja pakenee • Yksi karhun aiheuttama kuolemantapaus v. 1998 • Vaaratilanne, jos ihminen joutuu emon ja pentujen väliin 44

Karhu ja kotieläinvahingot • Ravinnon houkuttelemat karhut voivat tottua ihmisen hajuun • Karhut rikkovat mehiläispesiä tai syövät kauroja • Pohjois-Karjalassa karhu tappaa vuosittain 1 -2 lammasta tai nautaa 45

Suurpetovahinkojen ennaltaehkäisy • • Koirille teräsverkkoaitaus Sähköpaimenaidat Karkoittimet Metsästysalueen tutkiminen Paimenkoirat? Pippuriliivit Ympäristötietoisuuden lisääminen Kuva: Ilari Uotila 46

Kuva: Ilari Uotila 47

Kuva: Seppo Ronkainen 48

Kuva: Juho Kotanen 49

50