pirkko abdelhamidsavonia fi Virtsainkontinenssi 1 Virtsaelimet Virtsaelinten tarkoitus

pirkko. abdelhamid@savonia. fi Virtsainkontinenssi 1

• Virtsaelimet • Virtsaelinten tarkoitus on johtaa virtsa pois munuaisista ja kehosta. Elimet on yleensä jaettu ylempiin ja alempiin virtsateihin. • Ylemmät virtsatiet käsittävät munuaiset, munuaisaltaan ja kaksi virtsajohdinta. • Alemmat virtsatiet käsittävät rakon ja virtsaputken. pirkko. abdelhamid@savonia. fi Virtsaelinten anatomiaa 1. Munuaiset 2. Virtsajohdin 3. Virtsarakko 4. Virtsaputki 2

Normaalia • virtsarakon ja –putken sekä tukielinten rakennetta ja hermostollista säätelyä • normaalia aivotasoista estotoimintaa Normaalia • virtsaputken sulkumekanismin toimivuutta, • virtsarakon venyvyyttä ja toimivuutta • terveitä virtsateiden seinämiä pirkko. abdelhamid@savonia. fi VIRTSANPIDÄTYSKYKY EDELLYTTÄÄ 3

• normaali diureesi noin 1. 5 -2 l/vrk • polyuriadiureesi yli 2 l/vrk • oliguriadiureesi 100400 ml/vrk • anuriadiureesi alle 100 ml/vrk • dysuria • hematuria • pollakisuria • nykturia • retentio urinae • residuaalivirtsa pirkko. abdelhamid@savonia. fi KÄSITTEITÄ 4

VIRTSAINKONTINENSSI • Tahatonta virtsaputken kautta tapahtuvaa virtsankarkailua pirkko. abdelhamid@savonia. fi • on objektiivisesti todettavissa • aiheuttaa sosiaalista, psyykkistä tai hygieenistä ongelmaa 5

• • • Ponnistus- eli stressi-inkontinenssi Pakko- eli urge inkontinenssi Sekatyyppinen inkontinenssi Ylivuotoinkontinenssi Jälkitippuminen pirkko. abdelhamid@savonia. fi VIRTSANKARKAILUN LUOKITUS 6

• Virtsankarkailu ponnistelujen yhteydessä on enimmäkseen naisten vaiva • Virtsaa karkaa esimerkiksi yskittäessä, painavia esineitä nostettaessa tai fyysisen harjoittelun yhteydessä. • Ponnistaessa paine vatsan alueella kasvaa. Jos lantionpohjan lihakset ovat heikentyneet, voi virtsaputki tällöin siirtyä pois paikoiltaan. Tämän seurauksena virtsaputkessa oleva virtsaputken sulkijalihas, jonka tehtävänä on pidätellä virtsaa, ei toimi. pirkko. abdelhamid@savonia. fi Ponnistus eli stressi inkontinenssi 7

pirkko. abdelhamid@savonia. fi • Lantiopohjan lihakset ja sulkijalihas voivat heikentyä ja mahdollisesti vaurioitua raskauden ja synnytyksen aikana. • Vaihdevuosien yhteydessä estrogeenin määrä laskee. Estrogeenin vajaus haurastuttaa limakalvoja lisäten virtsankarkailun riskiä. • Joissain tapauksissa miehet voivat potea stressi-inkontinenssia. Tällöin se voi johtua eturauhasongelmaa korjaavan operaation seurauksena tai selkävammasta. 8

Yliaktiivinen rakko / Pakkoinkotenssi • Tiheä virtsaamistarpeen tunne ja useasti vessassa käynti ovat yleiseimmät yliaktiivisen rakon oireita. Useat tätä potevat henkilöt kärsivät myös kiireellisestä virtsaamistarpeesta, joka on niin voimakkaasta ettei sitä voi pidätellä. Tällöin rakko äkkiä odottamattomasti tyhjenee. pirkko. abdelhamid@savonia. fi • Sekä miehet että naiset voivat potea yliaktiivista rakkoa. Virtsarakko, joka on lihas, supistuu hallitsemattomasti lähettäen aivoille viestejä virtsaamistarpeesta, jota ei oikeasti ole. 9

Sekainkontinenssi pirkko. abdelhamid@savonia. fi • Stressi-ja pakkoinkontinenssin yhdistelmää kutsutaan sekainkontinenssiksi. • Usein toinen vaivoista määräävämpi, jolloin hoito kohdistetaan eniten epämukavuutta aiheuttavaan vaivaan. 10

• Ylivuotoinkontinenssi on lähes ainoastaan miesten vaiva. Rakon puutteellisesta tyhjentymisestä kärsivät miehet voivat poteta tätä vaivaa. Rakon täyttyessä voi esiintyä virtsankarkailua. Karkailua voi esiintyä ponnistelujen yhteydessä. Pientä karkailua voi esiintyä jatkuvastikin. Ylivuotoinkontinenssin aiheuttaja on useimmiten laajentunut eturauhanen. Se voi myös johtua sairaudesta kuten MStaudista tai diabeteksestä. Selkäydinvamma voi myöskin johtaa tämän tyyppiseen ongelmaan. pirkko. abdelhamid@savonia. fi Ylivuotoinkontinenssi 11

• • kehoon kohdistuvat rajoitukset elämänlaadun heikkeneminen epämukavuus psyykkiset ongelmat itsekunnioituksen menetys taloudelliset vaikeudet sosiaalinen eristäytyminen pirkko. abdelhamid@savonia. fi VIRTSANKARKAILUN VAIKUTUKSET 12

• ongelman olemassaolo • aikaisempi hoito; tuloksellisuus • haitta-aste; selviytyminen sen kanssa • alempien virtsateiden muut oireet • aikaisemmat / nykyiset sairaudet, hoito ja lääkitys • ravinto- ja juomatottumukset • vatsantoiminta • seksuaalitoiminnot pirkko. abdelhamid@savonia. fi Ongelman kartoitus 13

5021 Erittäminen (Sh. Ta. L) Ruuansulatukseen, virtsateiden toimintaan, verenvuotoon ja muuhun erittämiseen liittyvät osatekijät • Fin. CC • http: //www. lshp. fi/download. aspx? ID=2752&GUID={D 11 A 2 C 3 5 -F 6 DF-4688 -85 F 7 -772323 A 21217} pirkko. abdelhamid@savonia. fi • • 14

• • • 5032 Virtsan pidätyskyvyttömyys 5033 Jäännösvirtsa 5034 Virtsaumpi 5035 Tihentynyt virtsaaminen 5037 Vähentynyt virtsaneritys 5038 Virtsaamisvaikeus 5039 Lisääntynyt virtsaneritys 5040 Verivirtsaisuus 5041 Virtsaamisen muu häiriö pirkko. abdelhamid@savonia. fi 5031 Virtsaamiseen liittyvät häiriöt 15

• Potilas uskaltaa tuoda virtsankarkausongelmansa esille • Potilaan oireiden luonne ja syy selviävät • Potilaan virtsanpidätyskyky paranee/palautuu • Potilas • ymmärtää, mihin hoitomenetelmillä pyritään • motivoituu hoitomenetelmien käyttöön • osaa toteuttaa oman osuutensa hoidosta pirkko. abdelhamid@savonia. fi HOITOTYÖN TAVOITTEENA 16

• 1032 Virtsaamisen seuranta • 1035 Munuaisten ja virtsateiden toiminnan • Ylläpitäminen • 1044 Virtsaamiseen liittyvä ohjaus • 1033 Virtsamäärän seuraaminen • 1034 Virtsan laadun seuraaminen • 1036 Kestokatetrihoidon toteuttaminen • 1037 Kertakatetroinnin toteuttaminen • 1038 Virtsateiden tai rakon huuhteleminen • 1039 Kystostomoidun potilaan hoito • 1040 Virtsan pidätyskyvyttömyyden hoitaminen • 1043 Virtsanerityksen edistäminen pirkko. abdelhamid@savonia. fi Sh. To. L 17

AUTTAMISMENETELMIÄ • rakkovalmennus • lantiolihasharjoitukset • lääkehoito • katetrointi • kirurginen hoito • apuvälineet pirkko. abdelhamid@savonia. fi • käyttäytymistekniikat ja virtsaamistoimintojen harjoittelu 18

Yleisimmät WC: ssä käyttämisen tavat Kuvaus Henkilön vieminen WC: hen tai asettaminen astialle säännöllisin väliajoin riippumatta siitä, onko hänellä virtsaamisen tarvetta Yksilöllinen, säännöllinen (Habit training) Henkilön käyttäminen säännöllisesti WC: ssä hänen omiin tapoihinsa perustuvan mallin mukaisesti Johdateltu (Prompted voiding) Säännöllinen yhteydenotto henkilöön, jolloin tarjotaan mahdollisuutta WC: ssä käyntiin. WC: ssä käytetään vain mikäli henkilö kannustavan johdattelun jälkeen haluaa käydä virtsalla. pirkko. abdelhamid@savonia. fi WC: ssä käytön muoto Aikataulun mukainen (Scheduled toileting) 19

• • potilaan ikä ja sukupuoli liikkumiskyky ja itsenäinen selviytyminen virtsankarkailun tyyppi ja vaikeusaste potilaan toiveet pirkko. abdelhamid@savonia. fi YKSILÖLLISET APUVÄLINEVALINNAT 20

APUVÄLINEET • imukykyiset apuvälineet/vaipat • hälytysalustat pirkko. abdelhamid@savonia. fi • virtsaa keräävät apuvälineet 21