Perustuslaillinen sopimus Lissabonin sopimus ja Euroopan integraation suuri

Perustuslaillinen sopimus, Lissabonin sopimus ja Euroopan integraation suuri linja OTT, VT Juha Raitio Eurooppa-oikeuden professori Oikeustieteellinen tiedekunta PL 4, 00014 Helsingin yliopisto

Euroopan integraation suuri linja 1800 -luvulla ja 1900 -luvun alussa n Vapaakauppa n Esimerkiksi Tulliunioni Saksaan 1843 -1871 n Rauhanaate n Valtioliitto sodan estäjänä (esim. Saint-Simon 1815) n Sosialismi n Ylikansallisuus n Prouchon luonteenomaista (Marx) 1860 -luvulla/ Spinelli 1940 -luvulla (Rousseau: väljä konfederaatio) n Federalismi/Nationalismi n Romantiikka ja (kon)federalismi: kansojen sopusointu federalismin kautta, mutta nationalismia painotettiin (esim. Hegel, Fichte ja Herder) n Bismarck, Mazzini – Saksan ja Italian yhdistäjät Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 2

Rautaesirippu- Iron Curtain/ uusi alku ja uusi oikeusjärjestys -Churchill, puhe 1946 n Monnet, artikkeli 1962, n “Ferment of Change” n “European unity is the most important event in the West since the war, …, because of the new institutional method it introduces…”. n 26/62 Van Gend en Loos 1963 ECR 1: “new legal order”. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 3

Integraation laajeneminen n Laajeneminen: n ”Euroopan kuutoset” 1951, 1957 n Iso-Britannia, n Kreikka 1981 – ETY 10 n Espanja, n Suomi, Portugali 1986 – ETY 12 Ruotsi, Itävalta 1995 –EU 15 n Kymmenen n Romania n Kroatia Irlanti ja Tanska 1973 – ETY 9 lisää 2004 – EU 25 ja Bulgaria 2007 – EU 27 2013 – EU 28 n Huomio: Lissabonin sopimus EU 27 / vrt. Nizzan sopimus EU 15 Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 4

Integraatiokehityksen top ten? n EHTY 1951 n Rooman n Haagin sopimus 1957 huippukokous 1969 n Fontainebleaun huippukokous 1984 n Yhtenäisasiakirja n Saksojen yhdistyminen 1989/1990 n Maastrichtin sopimus 1992, EMU, EPU n Amsterdamin n Nizzan 1986 sopimus 1997 sopimus 2001/ perustuslaillinen sopimus 2004/Itä- laajeneminen 2004 n Lissabonin sopimus 1. 12. 2009 -Euron kriisi 2010 -? Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 5

Rautaesirippu tänään? Havelin aukio Prahassa – Prahan keväästä 1968 Kiovan talveen 2014… n Vrt. Havel 1. 1. 1990: ”We live in a contaminated moral environment…” Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 6

EU: n tulevaisuustyö ja perustuslaillinen sopimus n Perustuslaillinen sopimus? Constitutional Treaty? n Laekenin julistus joulukuussa 2001, Eurooppa- valmistelukunta n Lokakuussa 2002 konventin puheenjohtajisto esitteli luonnoksen EU: n uudeksi perustuslailliseksi sopimukseksi n Konventin ehdotus perustuslailliseksi sopimukseksi julkaistiin heinäkuussa 2003 n HVK perustamissopimusten uudistamiseksi avattiin 4. 10. 2003 Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 7

EU: n tulevaisuustyö ja perustuslaillinen sopimus n Perustuslaillinen sopimus hyväksyttiin Brysselin huippukokouksessa kesäkuussa 2004 ja se allekirjoitettiin Roomassa 29. 10. 2004. n kansanäänestyksissä Ranskassa 29. 5. 2005 ja Alankomaissa 1. 6. 2005 kielteinen tulos ratifioinnille. n ”Aikalisä, n Suomen tuumaustauko” eduskunta hyväksyi perustuslaillisen sopimuksen ratifioinnin 5. 12. 2006, Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 8

Lissabonin sopimus? n Ns. uudistussopimus (Reform Treaty) valmisteltiin vuoden 2007 aikana. n Taustalla Itävallan puheenjohtajuuskaudella kesäkuussa 2006 aikaansaatu poliittinen sopu unionin suuntaviivoista n Kesäkuussa 2007 Saksan puheenjohtajuuskaudella Eurooppa-neuvosto saavutti poliittisen kompromissin uudistussopimuksen sisällöstä ja edellytti, että sopimus allekirjoitetaan vielä vuonna 2007. n Lissabonin sopimus ”Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen muuttamisesta” allekirjoitettiin Lissabonissa 13. 12. 2007. n Irlannin kansanäänestys 12 kesäkuuta 2008: 53, 4 % ”EI”, äänestysprosentti yli 53. / uusi kansanäänestys 2. 10. 2009, ”kyllä”. /Tsekki ratifioi 13. 11. 2009. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 9

Korvaako Lissabonin sopimus aikaisemmat perustamissopimukset? n Lissabonin sopimuksessa on kyse osittaisuudistuksesta, eli Rooman sopimusta ja Maastrichtin sopimusta ”päivitetään”. Silti käytännössä suuri osa perustuslaillisen sopimuksen sisällöllisistä muutoksista toteutetaan Lissabonin sopimuksella. n Uudistetusta Rooman sopimuksesta käytetään jatkossa nimeä Sopimus Euroopan Unionin toiminnasta ja Maastrichtin sopimuksesta edelleen Sopimus Euroopan unionista. n Perustuslaillisessa sopimuksessa oli kyse siitä, että aikaisemmat perustamissopimukset kumottaisiin. Nyt uutta luodaan vanhaa päivittämällä aivan samoin kuin Nizzan sopimuksen yhteydessä. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 10

Lissabonin sopimus ja ihmisoikeudet n Perusoikeuskirjaa ei enää liitetä osaksi perustuslakisopimusta, vaan uuden unionisopimuksen 6 artiklassa todetaan, että perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla. (ks. perusoikeuskirja EUVL C 303, 14. 12. 2007, s. 1). n Perusoikeuskirjan määräykset eivät laajenna perustamissopimuksissa määriteltyä EU: n toimivaltaa n Ks. myös Julistus 1: toistaa sen, ettei EU: n oikeuden soveltamisala laajene aloihin, joilla EU: lla ei ole toimivaltaa. (vrt. annetun toimivallan periaate liittovaltioissa). Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 11

Lissabonin sopimus ja ihmisoikeudet n Unionisopimuksen 6 artiklassa myös todetaan, että EU liittyy Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Tosin se vaatii Lissabonin sopimuksen mukaan jäsenvaltioiden yksimielisyyden neuvostossa (Sopimus EU: n toiminnasta, 218 (8) artikla, eli Lissabonin sopimus, 2 artikla, 173 kohdan 188 n artikla, alakohta 8). / vrt. EY-tuomioistuimen lausunto 2/94, Kok. 1996, s. I-1759. n Ks. myös Julistus 2 (Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdasta – Unionin oikeusjärjestyksen erityispiirteet säilytetään, vaikka EU liittyy Ihmisoikeussopimukseen). Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 12

Eurooppaoikeuden ensisijaisuus ja kansallinen suvereniteetti? n -Mitä se tarkoittaa? n kansallisen lainsäädännön ja eurooppaoikeuden ristiriitatilanteessa eurooppaoikeutta sovelletaan. n -Mihin se perustuu? n -Costa v. ENEL v. 1964, Julistus 17 Lissabonin sopimuksen liitteenä ( huom. julistus ei ole primaarioikeuden tasolla, mutta kaikkien jäsenvaltioiden yhteisen kannanoton sisältävillä julistuksilla on tulkinnallista arvoa). n johtopäätös: eurooppaoikeuden ensisijaisuudessa ei ole mitään uutta. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 13

Unionista oikeushenkilö – mitä sitten? n Euroopan yhteisö on jo nyt oikeushenkilö. Unioni korvaa yhteisön ja on seuraaja. Kyse on lähinnä päivityksestä. (uusi EU-sopimus 47 artikla, vrt. PLSop IV 438(1)) n Julistus 24: EU: n oikeushenkilöllisyys ei anna oikeutta toimia perustamissopimuksissa määritellyn toimivallan ulkopuolella. n Maastrichtin sopimukselle ominainen pilarimalli poistuu ja sopimusjärjestelmä siinä mielessä yksinkertaistuu. Tosin esim. EU-tuomioistuimen toimivallan kannalta pilarimallista jää piirteitä jäljelle. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 14

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka n Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja kansallinen puolustus? n EU: n yhteisvastuulauseke (ks. Sopimus EU: n toiminnasta 222 artikla, eli Lissabonin sopimus, 2 artikla, 176 kohdan 188 r artikla) n ”Unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnon tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi. ” n Muut jäsenvaltiot antavat apua, jos onnettomuuden kärsineen maan poliittiset elimet pyytävät sitä. n Unionilla käytössään ”kaikki käytettävissään olevat välineet, mukaan lukien jäsenvaltioiden sen käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat”. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 15

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka n EU: n turvatakuut (ks. uusi EU-sopimus 42(7) artikla, Lissabonin sopimus, 1 artikla, kohta 49 c), 7), vrt. PLSop I 41(7)) / NATO? n “Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissä olevin keinoin YK: n peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen”. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 16

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, turvatakuut ja näkökulma Suomenlinnasta kuninkaanportilta Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 17

Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia n EU: n huippukokouksille eli Eurooppa-neuvostolle puheenjohtajan virka, 2, 5 vuotta (x 2). Eurooppaneuvostosta uuden EU: n toimielin, vrt. PLSop I-21, I-22 n EU: n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja (komission varapuheenjohtaja ja neuvostossa ulkoasiainneuvoston puheenjohtaja), vrt. PLSop I-28. n Kukin jäsenvaltio vuorollaan neuvoston puheenjohtajana (ks. tarkemmin Julistus 9). Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 18

Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia n Lähtökohtaisesti EU-maat äänestävät vanhoilla Nizzan sopimuksen säännöillä vuoteen 2014 asti, sitten kaksoisenemmistövaatimus (55 % jäsenvaltioista, 65 % väestöstä)/ks. Sopimus EU: n toiminnasta 238 artikla. n Yhteispäätösmenettely ja siten määräenemmistöpäätöksenteko laajenee edelleen. Yhteispäätösmenettelyä aletaan kutsua ”tavalliseksi lainsäätämisjärjestykseksi”, (ks. Sopimus EU: n toiminnasta 294 artikla, eli Artikla 2, kohta 239 ja vrt. Artikla III-396 PLSop). n Euroopan parlamentti tulee siten pitkäaikaista trendiä vastaavasti tasavertaiseksi lainsäätäjäksi neuvoston kanssa. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 19

Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia n Euroopan parlamentin paikkajako uudistuu, maksimi 751 (eli 750 + puhemies/ lisäpaikka Italialle, julistus 4). n Kansalaisaloite vähintään miljoonalta EU-kansalaiselta (uusi EU-sopimus 11(4) artikla, eli 1 artikla, 8 b, ja valtuutussäännös tarkemmasta sääntelystä asetuksin Sopimus EU: n toiminnasta 24(1) artikla, eli 2 artikla, kohta 37). Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 20

Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia n Kansallisille parlamenteille lainsäädäntöaloitteet tiedoksi – legitimiteettiä lisää EU: lle? , subsidiariteetti? n Pöytäkirja kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa n Pöytäkirja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta - Pöytäkirjat ovat erottamaton osa perustamissopimusta. n Komission koko ei pienekään 2014 jälkeen. (vrt. 2/3 ja rotaatio, SEU 17(5) artikla ja SEUT 244 artikla). Eurooppa -neuvosto muutti tätä järjestelyä 2009, eli vuorottelujärjestelmästä luovuttiin ja nykyisin 28 komissaaria. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 21

Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia n EY-tuomioistuimen nimi muuttuu EU: n tuomioistuimeksi ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen nimi unionin yleiseksi tuomioistuimeksi. Tuomarinimityksiin komitea lausumaan ehdokkaiden soveltuvuudesta ennen jäsenvaltioiden hallitusten suorittamaa nimitystä, (ks. uusi EU-sopimus 19 artikla ja komiteasta Sopimus EU: n toiminnasta 255 artikla, vrt. nimitysmenettelystä PLSop I 29 ja III-357). Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 22

Lissabonin sopimuksen toimielimiä koskevia uudistuksia n Lissabonin sopimuksessa on EU: n tuomioistuimen toimivaltaa rajoittavat lausekkeet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla. n ks. n ja SEU 24 artikla SEUT 275 ja 276 artikla (ulkoinen ja sisäinen turvallisuus). Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 23

Perustuslaillisen sopimuksen ja Lissabonin sopimuksen välisiä eroja? n Esim. sekundaarinormien nimekkeet säilyvät ennallaan. (vrt. PLSop I-33) tai EU: n ulkoministerin virka sai uuden nimekkeen (vrt. I-28). Näitä lukuisia yksityiskohtaisia eroavuuksia on koonnut prof Steve Peers, Statewatch Analysis 5, ”Reform Treaty”. n Johtopäätös: asiallisesti Lissabonin sopimus on suurelta osin verrattavissa perustuslailliseen sopimukseen, mutta silti kyseessä on aikaisempia perustamissopimuksia muuttava osittaisuudistus. n Tuli voimaan ratifointikierroksen jälkeen 1. 12. 2009. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 24

Lissabonin sopimuksen ratifiointikriisin ja integraation ongelmakohtia n Federalismia vai ei – onko EU liittovaltio, valtioliitto vai jotain muuta? (Gustav Hägglund 2004: magneettivertaus) n Saint-Simon 1815 (valtioliitto), Coudenhove-Kalergi 1923 (paneurooppalaisuus ja Briandin muistio 1930 Euroopan liitosta), Spinelli ja Euroopan federalistinen liike 1944 n Vrt. Schumanin suunnitelman federalismi 1950 -luvulla/ de Gaullen nationalismi 1960 -luvulla – EU-politiikan käytäntö ”pienten askelten politiikka”, Spaak ja Monnet n Missä on poliittisen päätösvallan sijainti erilaisissa federalistisissa malleissa? n Esim. Sveitsi ja kantoni-malli/ vahva keskusvalta n Vanha keskustelu Euroopan yhdysvalloista ja konventti 2003 n Konkreettisina sovelluksina ongelmat demokratiavajeen ja subsidiariteetti-periaatteen tulkinnassa. Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 25

Lissabonin sopimuksen ratifiointikriisin ja integraation ongelmakohtia n Pienten askelten politiikan hinta: taloudellinen integraatio edistyy, mutta EU: n poliittisella unionilla on ongelmia, esim. demokratiavaje, byrokratia ja etäisyys. Lisäksi hintana on epäselvyys EU: n luonteesta ja tavoitteista. n Federalismi nyt? – Näkökulma integraatioon kansallisvaltiosta vai EU: sta käsin? Eurokriisin vaikutus? n EU arvoyhteisönä? – Onnistuuko Euroopan yhdentyminen ilman taloudellisia taustasyitä? Ihanteiden asema? n EU: n yhtäaikainen eriytyminen ja yhdentyminen? n Uskonto: katolisuus, protestantismi ja islam n Talousjärjestelmätaustat n Liittovaltio (uudet/vanhat jäsenvaltiot) vai yhtenäinen kansallisvaltio? n Sota 1939 -45: voittaja, häviäjä, valloitettu- vieläkö merkitystä? Juha Raitio, Perustuslaillinen sopimus ja Lissabonin sopimus, Helsingin yliopisto 26