PERUSKURSSI Sko 110 6 2 2017 10 12

PERUSKURSSI (Sko 110) 6. 2. 2017, 10– 12, aud III Vesa Haapala

Aristoteles: Runousoppi Käsittelemme runouden taitoa ja sen lajeja, mitä mahdollisuuksia eri lajeihin sisältyy [− −], kuinka monista ja millaisista osista runous koostuu ja muita tämän tutkimuksen piiriin kuuluvia asioita. (Aristoteles 1997: 1447 a, suom. Paavo Hohti)

Mitä on kirjallisuudentutkimus? Runousoppi (kr. poiesis = tekeminen, luominen) Teoretisointi: miten kirjallisuutta kirjoitetaan / tehdään ja luetaan / vastaanotetaan Miten ja millä ehdoilla kirjallisuuden kieli toimii ja mitä vaikutuksia sillä on Kiinnostus kirjallisuuden lajeihin ja rakenteisiin Lyriikan ja proosan ilmaisutavat, lajille ominaiset sopimukset Peruskäsitteet & tekstien kuvaus, analyysi ja tulkinta

Mitä on kirjallisuudentutkimus? o Kirjallisuusteoriat antiikista 1700 -luvun klassismiin normatiivisia: säännöt, miten hyvä / onnistunut taideteos rakentuu o 1700 -luvun lopusta alkaen lajien teoreettinen kuvaus ja tulkinta (epiikka, lyriikka, draama) o 1900 - ja 2000 -luku: erilaiset tulkintaparadigmat, teoreettiset suuntaukset

Kirjallisuusteoria nykyisin o Rinnakkaisia teorioita ja tutkimussuuntauksia o Teoria historiallisesti painottuvaa (poetiikka ja politiikka) o 1900 - ja 2000 -luvun tutkimussuuntia - biografinen tutkimus - uuskritiikki - strukturalismi - jälkistrukturalismi / dekonstruktio - psykoanalyyttinen tutkimus - vastaanoton tutkimus - marxilainen tutkimus - feministinen tutkimus - kulttuurintutkimus, jälkikolonialismi, ekokriitiikki, queer-tutkimus, taiteidenvälinen tutkimus, jälkiklassinen narratologia, kognitiivinen tutkimus…

Mitä on kirjallisuus? Tyyntyvän vetten alan posahdus pilkkoi kai! Tuntemattoman kalan syvyys takaisin sai. Viestinä syvyyksistä hetkinen läikkymistä pinnalla vetten alan. Tuntisinpa sen kalan!

Mitä on kirjallisuus? Hyvästi siis – nyt joko jäät eloon tai päiväsi päättyvät. Mahdollisuutesi ovat vähäiset. Kummitustanssi, johon olet joutunut, tulee kestämään vielä monia syntisen ihmisen elinvuosia emmekä löisi suurtakaan vetoa selviytymisesi puolesta. Rehellisesti sanottuna jätämme jokseenkin huolettomana tämän kysymyksen avoimeksi. Olet kokenut lihan ja hengen seikkailuja, jotka ovat jalostaneet yksinkertaisuuttasi, ja niiden ansiosta olet jäänyt hengessä eloon sellaisten tapahtumien jälkeen, joista lihallisessa olomuodossasi kenties et suoriudu elävänä.

Mitä on kirjallisuus? ASETA PAHUUSJÄRJESTYKSEEN 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Käyttää rumia sanoja ja pilkata esimiestä. Varastaa limppu, kun on nälkäinen ja varaton. Myrkyttää hyvin vanha sukulainen, jonka sitten perii. Levittää perätöntä huhua, että vihamiehesi on loukannut vaimoasi. Murhata ja ryöstää joku, kun tietää ettei jää kiinni. Pihistää 500 kruunua kassasta, jonka hoitamisen on saanut tehtäväkseen. Sallia, että toista rangaistaan rikkomuksesta, johon itse on syyllistynyt. Kieltäytyä maksamasta 50 kruunua jollekulle, koska tällä ei ole näyttöä maksuvaatimuksensa tueksi. Murtautua asuntoon ja varastaa kultakello. Tappaa naapurin koira, joka käy hermoille.

Mitä on kirjallisuus? o Poeettinen funktio (”kirjallisuudellisuus”) o Kirjallisuudessa ei kyse pelkästään poeettisesta funktiosta, myös erilaisten diskurssien käyttämisestä, luku- ja nimeämisstrategioista (kontekstin tärkeys) o Kirjallisuus haastaa jatkuvasti muuttamaan käsitystämme lajeja määrittävistä piirteistä ja testaa kirjallista kompetenssiamme o Kompetenssi: tietämys kirjallisuudesta, lajeista (tapamme ”luonnollistaa” teksti) o Säilymisen ja muutoksen historiallinen liike

Mitä on kirjallisuus? o Biografismi: teos on kirjailijan tuotos (avaimet ovat kirjailijan elämässä ja persoonassa) o Uuskritiikki: kirjallisuus on itsenäinen, monimutkainen kuvitteellinen alue (fiktiiviset puheaktit) o Formalismi / strukturalismi: kirjallisuuden kieli muodostaa oman systeeminsä luonnollisen kielen päälle (havainnon vieraannuttaminen, kirjallisuudellisuus) o Nykytutkimus: tekstin ja lukijan vuorovaikutusta (teos ei pelkkä analysoitava rakenne), isoja kognitiivisia rakenteita (jotka yhteisiä niin kirjallisuudelle kuin muullekin kulttuurille)

Mitä on kirjallisuus? o Kyse lukutavoista, asennoitumisesta, arvostamisen tavasta o Kirjallisuus tekee tietoisesti sanoman / koodien vastaanottamisesta hankalampaa o Tekstin jokainen osa on merkityksekäs ja vaatii analyysia ja tulkintaa o Kysymys lajista erittäin tärkeä (kuinka luemme esim. lehtijuttua ja runoa)

PERUSKURSSI Lajit, tekstienvälisyys ja tulkinta 13. 2. 2017

MIHIN LAJIA TARVITAAN? Normiksi (lajiteoriat antiikista 1700 -luvun klassismiin) Kirjallisen teoksen kuvailun ja luokittelun välineeksi - kaupat, kirjastot jne. Lukemisen ja tulkinnan välineeksi - lajipiirteiden tuntemus auttaa rajaamaan tulkintaa, tarkentamaan olennaisiin rakenteisiin + havaitsemaan muutosta

LAJIT JA KOMMUNIKAATIO EEPOS: puhutun sanan osoittaminen yleisölle ROMAANI: kirjallinen kommunikaatio kirjailijan ja lukijan välillä DRAAMA: näytelmän henkilöiden suora esittäminen yleisölle LYRIIKKA: puhujan monologi, jota ei osoiteta todellisille kuulijoille ─ puhe satutaan kuulemaan FRYE, NORTHROP 1957: 249. Anatomy of Criticism. Princeton UP: New Jersey. BRAX, KLAUS 2001: ”Imitaatiosta kommunikaatioon ─ BRAX, KLAUS 2001: ”Imitaatiosta kommunikaatioon laji kirjallisuudentutkimusessa”. Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. SKS: Helsinki.

LAJIKÄSITTEITÄ (A. FOWLER) Alastair Fowler Kinds of Literature (1982): laji ei kiinteä luokka vaan toisiaan muistuttavien teosten perhe, joka muuttuu jatkuvasti Laji ryhmä teoksia, jotka valittu jonkin yhteisen piirteen perusteella (useimpia lajeja mahdoton määritellä vain yhden piirteen perusteella) Lajirepertuaari: seikat, joilla lajiin kuuluvat teokset muistuttavat toisiaan (lyriikka: minä-muoto, kuvallisuus, rytmi, säejako)

Lajeja (pohdintaa lajeista) KAUNOKIRJALLISUUS EEPOS: sankarieepos, pastoraalieepos ROMAANI: historiallinen, realistinen, modernistinen / postmodernistinen romaani, dekkari, kauhu, scifi, fantasia, chick lit, autobiografinen r. / autofiktio, matkakertomus LYRIIKKA: proosarunous DRAAMA: tragedia, komedia, satiiri VIIHDEKIRJALLISUUS (ks. myös romaani) SARJAKUVAT NOVELLIT SADUT LASTENKIRJALLISUUS: lorut, lyriikka, proosa

LAJIKÄSITTEITÄ (A. FOWLER) Fowler: lajia koskevia käsitteitä 1) historiallinen laji (historical genre l. kind): esim. komedia / salapoliisiromaani 2) alalaji (subgenre) esim. farssi / palapelidekkari 3) tyylilaji l. moodi / modaliteetti (mode): teos jossa komedian / dekkarin piirteitä (”koominen”, komedioiden keskeisiä teemoja, hahmoja) 4) rakennetyyppi (constructional type): esim. kollaasi, näkökulmatekniikka 5) kvasigeneeriset piirteet (aikakaudelle tyypillinen symboliikka, ismien ohjelmanjulistukset jne. )

INTERTEKSTUAALISUUS ELI TEKSTIENVÄLISYYS Julia Kristeva: Sana, dialogi, romaani (1969) Kommunikaation ehto: kulttuuristen tekstien verkostot Kirjalliset teokset syntyvät muusta kirjallisuudesta ja kulttuurisista teksteistä (vastaavuudet, lainat, viittaukset, tietyn lajin uudelleenkirjoitus) Intertekstuaalisuus ja hypertekstuaalisuus?

INTERTEKSTUAALISUUS JA ANALYYSI Lähtökohtana lukijan havainto: tekstissä jälkiä toisesta tai toisista teksteistä Toisen teoksen jälki aktivoi yhtä aikaa kaksi tekstiä: siteeraavan ja siteeratun Millainen merkityssuhde kahden tekstin välille muodostuu ja mitä lisää pohjatekstin ilmestyminen sitä hyödyntävään tekstiin Alluusiot, sitaatit ja muut kytkennät edustavat kattavasti viittaamaansa teosta viittausta käyttävässä teoksessa (osakokonaisuus –suhde)

Alluusio ja sitaatti 1. Kirjoittajan / puhujan retorisia keinoja 2. Teosten solmukohtia: usein strateginen sijainti - otsikot, aloitukset, lopetukset 3. Tekstienvälisten suhteiden tulkintavälineitä ―> analyysi avaa laajoja temaattisia, tyylillisiä ja ideologisia muunnoksia

Sitaatti Sanasanainen lainaus kirjallisesta tai suullisesta esityksestä J. Koskelainen Erään taistelun kuvaus (1997) siteeraa F. Kafkan ”Beschreibung eines Kampfes” -novellin (1904– 1905) nimeä Kehystävät, temaattisesti ja tyylillisesti ohjaavat sitaatit: S. Hall The Raw Shark Texts (2007) romaanin osastoja reunustavat mottositaatit (Borges, Carver, Murakami, Calvino) K. Aronpuron teoksissa tekstiin lomitetut sitaatit luovat dialogisuutta ja moniäänisyyttä

Alluusio Lyhyehkö suora tai epäsuora viite henkilöön, paikkaan, tapahtumaan tai toiseen kirjalliseen teokseen (T 1) Mielipuoli lukija, kaltaiseni kuumeinen veljeni, silmäsi kiiltävät kuin tumma lasi. Jyrki Kiiskinen: ”Kadotettu maa”, Silmän kartta (1992) (T 2) ”Hypocrite lecteur, - mon semblable, - mon frère!” ”Tekopyhä lukija, kaltaiseni, veljeni!” Charles Baudelaire: ”Au Lecteur”, Les Fleurs du mal (1852)

Monipohjainen alluusio T 1. Toukokuu. Puut haalii sateen oksilleen. Julmaa on armaskin aika. Hannu Salama: Villanpehmee, taskunlämmin (1971) T 2. Huhtikuu on kuukausista julmin, se työntää / sireenejä kuolleesta maasta, sekoittaa / muiston ja pyyteen, kiihottaa / uneliaita juuria kevätsateella. T. S. Eliot: Autio maa (1922) T 3. Jo joutui armas aika. (Virsi 571, Uusi virsikirja)

Monipohjainen alluusio ratkaistuaan arvoituksen hän surmaa isänsä hän lähtee merille sotimaan yksi hänen kahdestatoista ystävästään pettää hänet hän menee naimisiin äitinsä kanssa ja puhkaisee silmänsä hän yrittää päästä takaisin saarelleen odottavan poikansa ja kutovan vaimonsa luo hänet pidätetään ja naulitaan ristille kuolemaan mutta hän nousee uudelleen (”Synopis”, Ulf Karl Olov Nilsson, Synopsis, 2007)

Tekstienvälisyyden analyysi Sitaatin / alluusion tunnistaminen aktivoi siteeraavan tekstin rinnalle toisen tekstin Osa-kokonaisuus-suhde, jonka merkitystä lukija työstää: mikä tehtävä kytkennällä on? Analysoidaan yhtä aikaa sekä tekstin omaa rakennetta että sen näkökulmaa toiseen / toisiin teksteihin Lukija rajaa tekstien suhteen: viitteiden ensisijaisuus ja relevanssi (apuna lajisopimukset sekä analysoitavan tekstin rakenteet)

KOTITEHTÄVÄ 20. 2. 2017 Pohdi J. Karjalaisen laulutekstin ”Kehrääjä” ja Aleksis Kiven ”Sydämeni laulun” yhteyksiä: - Miten tietoisuus runojen viittaussuhteesta vaikuttaa tapaan, jolla luet runoja? - Miten kytkökset syntyvät ja miten niiden huomaaminen heijastuu esimerkiksi siinä, mitkä käsität runojen keskeiseksi teemaksi? - Kuinka laajasti tulkinnassa on otettava huomioon ”Sydämeni laulun” esiintymisyhteys (Seitsemän veljestä)

J. Karjalainen: ”Kehrääjä” (2002) Kehrääjä kehrää ja kehrää se vaan, Kehrääjä kehrää… kaunis on ootella omaa armastaan. Hän tulee minun luoksein, hän tulee valkeissaan, Mut ketä minä ootan? Ei ketään mulla oo, käteheni tarttuu ja hymyävi vaan. toiset mulle nauraa, mutta naurakoon. Hän on minun armain, vain minun kokonaan, On mulla oma armain, on mulla ainoain, ja läpi metsän holvein me kaksin kuljetaan. kesäyönä kerran mä hänet nähdä sain. Hän johdattaa mut viitaan ihmeen rauhaisaan, Kehrääjä kehrää ja kehrää se vaan, tuomet siellä tuoksuu ja lämpöinen on maa. kaunis on ootella omaa armastaan. Mut sylihinsä sulkee ja päätä silittää, Metsälammen rantaan hän kulki valkeissaan, ja unessani tiedän hän vierelläni jää. asetteli, tuoksutteli kielokimppuaan. Kehrääjä kehrää… Impi kumman kaunis kulmillansa kuu, katsoi mua silmin ja hymyeli suu. Kehrääjä kehrää ja kehrää se vaan, ootella, aatella, häntä vaan.

Aleksis Kivi: ”Sydämeni laulu”, Seitsemän veljestä (1870) Tuonen lehto, öinen lehto! Siell’ on hieno hietakehto, Sinnepä lapseni saatan. Siell’ on lapsen lysti olla, Tuonen herran vainiolla Kaitsea Tuonelan karjaa. Siell’ on lapsen lysti olla, Illan tullen tuuditella Helmassa Tuonelan immen. Onpa kullan lysti olla, Kultakellos’ kellahdella, Kuullella kehräjälintuu. Tuonen viita, rauhan viita! Kaukana on vaino, riita, Kaukana kavala mailma.