Pedagoginen muutos Mit se meilt edellytt Case Finland

Pedagoginen muutos Mitä se meiltä edellyttää?

Case Finland 2016 • Yleinen osaamistason lasku, osaamisen polarisoituminen • Matematiikan osaamistason lasku • Tyttöjen ja poikien erot • Suomessa kuitenkin OECD-alueen pienimmät osaamiserot koulujen välillä • Tulevaisuuden ammattien moniosaamisvaatimukset ja elinikäisen oppimisen tarve -> jatkuva uusiutuminen • ”Suomi on maailman osaavin kansa 2020” • -> mitä osaamisella tarkoitetaan?

Koulutuksen kontekstin muutos M. Hellström 2015 Mitä pitää lisätä? Mi. KÄ ON TURHAA? Mitä pitää ottaa pois? MIKÄ JÄÄ? MITÄ TARVITAAN?

Yhteiskunnan muutos – koulutuspoliittisen ajattelun muutos – pedagogiikan muutos • Tulevaisuuden osaaminen – laaja-alaisuus, vuorovaikutustaidot, yhteistyön taidot, joustavuus – ennakoidut työelämän muutokset • Pois segmentoidusta ajattelusta, eheytetty osaaminen ja taidot • Edellyttää suurta pedagogista ajattelutavan muutosta

Irmeli Halinen, OPH: • Valtioneuvoston asetus: Opetuksella rakennetaan laajaa yleissivistystä ja tuetaan oppilaiden maailmankuvan rakentumista. • Eri tiedonalojen tavoitteet, läpileikkaavat tavoitteet • Eheyttävät kokonaisuudet • Tieteellinen tieto

Laaja-alainen osaaminen Monialaiset oppimiskokonaisuudet • Yhteiskunnan muutostarpeeseen vastaaminen: taitojen opettaminen tiedon sijaan. • Tieteeseen perustuvat oppiainesisällöt • Eheyttäminen, kokonaisuuksien hahmottaminen – monialaisuus, oppiainerajat ylittävä osaaminen • Ilmiöt • Arvioinnin muutos • Kuinka osaamista ja monialaisuutta arvioidaan? • -> edellyttää yhteistyötä

YHTEINEN ARVIOINTI Yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys YHTEISSUUNNITTELU Monialaiset oppimiskokonaisuudet Tutkiva oppiminen (menetelmä) Ilmiö YHTEISTYÖ Oppiaine LAAJA-ALAISET OSAAMISEN TAIDOT Soveltamiskyky, oppimaan oppiminen

Laaja-alaisen osaamisen ja Michael Fullanin New Pedagogies For Deep Learning –lähestymistavan yhteyksistä: NPDL Ydintaidot: Itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen (L 1) Globaali kansalaisuus (L 2) Tiimityötaidot (L 2 -L 6 -L 7) Viestintä- ja vuorovaikutustaidot (L 2 -L 5) Luovuus (L 2 -L 6) Kriittinen ajattelu (L 1 -L 4) -> Kuinka näitä arvioidaan osana oppimisen kehittymistä?

NPDL syväoppimisen malli Deep Learning student Taidot keskiössä oppilaalla. Huoltajat mukaan Opettajan itsearviointi auttaa kehittämään oppimista New Pedagogies teacher Change Leadership learning environment System Coherence community and world Technology Koulun itsearviointi mahdollistaa syväoppimisen Koko systeemin itsearviointi mahdollistaa systeemitason muutoksen Digitalisaatio tukee syväoppimisen muutosta

Ydintaito – Itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen Oppimaan oppiminen – digitalisaatio – pitkäjänteisyys, määrätietoisuus, sinnikkyys – Itsesäätely ja vastuu oppimisesta Ulottuvuus Oppimaan oppiminen Vähäistä näyttöä Oppijat eivät vielä kykene kuvaamaan, mitä heidän tarvitsee oppia ja miksi. Siksi oppijoiden täytyy tukeutua oppimisessaan merkittävästi opettajaan ja he tarvitsevat hänen tukeaan syväoppimiseen perehtymisessä ja sopivien tehtävien suunnittelussa. Oppijat tarvitsevat huomattavasti opettajan ohjausta oman oppimisprosessinsa reflektoinnissa ymmärtääkseen, mikä edistää ja mikä ei edistä oppimista. Orastava Tarkoituksenmukaisesti ohjattuina oppijat osaavat tunnistaa omat kiinnostuksen kohteensa, tämänhetkiset tietonsa ja taitonsa sekä mitä heidän tulee seuraavaksi oppia ja miksi. Oppijat osaavat opettajan kanssa yhteistyössä valita aiheen ja tunnistaa tai luoda oppimisen mahdollistavat edellytykset. Oppijat alkavat nähdä erehdykset ja saamansa palautteen oppimismahdollisuuksina. Kehittyvä Voimakkaasti kehittyvä Hyvin edistynyt Oppijoilla on hyvät syväoppimisen perustaidot, joilla he pystyvät tunnistamaan omat kiinnostuksen kohteensa, tämänhetkiset tietonsa ja taitonsa sekä mitä heidän tulee seuraavaksi oppia ja miksi. He osaavat mahdollisimman vähän ohjattuina valita oman aiheensa ja luoda tai suunnitella projektin, joka tarjoaa hyviä mahdollisuuksia heidän tarpeitaan vastaavaan oppimiseen. Oppijat näkevät palautteen mahdollisuutena oppia ja hyödyntävät sitä kehittääkseen suhtautumistaan oppimiseen. Oppijat ovat taitavia selvittämään, mitä heidän tulee oppia seuraavaksi ja löytämään tai luomaan itselleen mahdollisuuden tähän. Oppimisprosessin aikana oppijat reflektoivat onnistumistaan tarvittavien tietojen ja taitojen rakentamisessa, palautteen pyytämisessä tarvittaessa sekä osaavat joko muokata sen hetkistä oppimiskokemustaan tai suunnitella seuraavan tehtävän paremmin, jotta oppiminen olisi tehokasta. Oppijat ovat erittäin taitavia löytämään ja luomaan itselleen oppimismahdollisuuksia tavoilla, jotka auttavat heitä kehittämään myöhemmin elämässä menestymiseen tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppijat osaavat luoda elämän, työn ja ympäröivän maailman kannalta merkityksellisiä ratkaisuja. Oppijat pyytävät aktiivisesti palautetta ymmärtääkseen paremmin, miten heidän tapansa ajatella ja opiskella auttaa heitä kehittymään.

Opettajuuden muutos – uutta osaamista

http: //www. oph. fi/kehittamishankkeet/kehittamiskouluverkosto/103/ 0/opettajan_ammatillinen_kehittymissuunnitelma

Pedagoginen hyvinvointi koulun muutoksessa rehtoreiden käsitysten mukaan Liusvaara 2014

• https: //www. youtube. com/watch? v=3 U 5 c-b 4 fm 8 g • Opettajuus muutoksessa