Ortodoksinen kirkko Ortodoksisen seurakunnan liturgiaan osallistuminen Kirkossa miehet

Ortodoksinen kirkko

Ortodoksisen seurakunnan liturgiaan osallistuminen � � � � � Kirkossa miehet ja naiset seisoivat eripuolilla kirkkoa ja kaikki olivat jättäneet takkinsa naulakkoihin Menin seisomaan sinne missä muutkin naiset seisoivat Ihmiset kävelivät kirkon edessä olevan alttarin luokse, jossa oli ikonikuva ja monet pussasivat ja kumarsivat kuvalle ja sytyttivät kynttilän ja laittoivat sen kynttilöille tarkoitettuun pöytään Alussa pappi tuli suitsukkeen kanssa kirkon eteen ja ihmiset menivät ympyrään kirkon keskelle, selkä ringin sisäänpäin. Pappi kiersi ihmiset suitsukkeen kanssa samalla jotain puhuen Koko tilaisuuden ajan ihmiset kumartelivat ja tekivät ristin merkkiä rinnalleen Tilaisuuden loppupuolella pappi kantoi kirkon keskelle pöydän, jossa oli vaalean leivän palasia ja kannu jossa oli jotain juomaa. Kaksi pappia meni seisomaan kirkon eteen, toisella oli kädessään kannu ja toisella kankaan palanen Ihmiset menivät jonoon ja menivät ensin ottamaan edestä papeilta juotavan, jonka pappi antoi lusikalla. Sitten ihmiset menivät ottamaan pöydältä leivän palasen ja juomaa kannusta. Kun ihmiset olivat ottaneet leivän, kaikki halasivat toisiaan ja antoivat kolme poskisuukkoa toisilleen, ensin toiselle poskelle, sitten toiselle ja taas toiselle Tilaisuudessa oli hyvin rento ja ystävällinen ilmapiiri Kirkko oli hyvin koristeellinen ja värikkäitä ikoni maalauksia ja teoksia oli joka puolella kirkkoa

Ortodoksikirkon liikkeen synty ja historiaa � � � � Ortodoksisen kirkon historia alkaa apostolien ajoista Jeesus Kristus ja hänen apostolinsa perustivat ortodoksisen kirkon Ortodoksinen kirkko syntyi 1000 -luvulla kirkon jakautuessa idän ortodoksiseen ja lännen katoliseen kirkkoon Ortodoksinen kirkko ei ole yhtenäinen kirkko, vaan erillisten kirkollisuuksien yhteenliittymä Venäjän kirkon sisällä syntyi 1600 -luvulla uudistusliike. Venäjän kirkko menetti itsenäisen päätösvaltansa Pietari Suuren kirkon uudistuksessa ja siitä tuli hallitsemisen väline Kirkko alistettiin valtion valvontaan. Sen jälkeen ortodoksisen kirkon tehtäviin kuului järjestyksen ylläpito ja opposition vaientaminen, eli se toimi eräänlaisena valtiollisena poliisina Valtio ja kirkko olivat useimpien venäläisten mielestä sama asia. Ortodoksisen kirkon suhteet valtioon ovat siten olleet historiallisista syistä monimutkaiset Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kirkko on ollut vaikeassa asemassa. Se on torjunut valtiovallan tarjoaman aseman valtiokirkkona

Kirkon leviäminen ja tulo Suomeen � � � � � Ortodoksinen kirkko levisi Bysantin valtakunnan alueelta lähetystyön myötä pääasiassa itään 1000 -luvulla kirkon vaikutus ulottui jo Unkariin, Puolaan, Baltiaan, Ukrainaan, Valko-Venäjälle ja Venäjälle Konstantinopolin kukistuttua vuonna 1453 Venäjästä muodostuikin ortodoksisen kirkon kannalta merkittävä keskus Venäjältä ortodoksisuus levisi 1700 - ja 1800 -lukujen aikana Kiinaan, Koreaan, Japaniin ja Alaskaan Ortodoksisuus on levinnyt Suomeen idästä Bysantin valtakunnasta, Kiovan, Venäjän ja Novgorodin kautta Karjalaan ja sieltä koko Suomeen Ortodoksinen kirkko saapui Suomeen jo 1100 -luvulla Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Suomi jaettiin Novgorodin ja Ruotsin kesken ja tämä vakiinnutti maan jakoa katolilaisuuden ja ortodoksisuuden kesken 1300 -luvulla Suomeen ensimmäisiä ortodoksisia luostareita Suomen ortodoksinen hiippakunta perustettiin 1892

Jäsenmäärä maailmalla ja Suomessa � � Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu 220 miljoonaa kannattajaa 13 % maailman kristityistä on ortodokseja Suurin osa maailman ortodoksisista kirkoista sijaitsee Venäjällä, Balkanin niemimaalla ja Lähiidässä Suomessa jäseniä on n. 61 343