Opiskeluvalmennus projekti 2016 2020 Opiskeluvalmennus projektin webinaari 7

Opiskeluvalmennus – projekti 2016 – 2020 Opiskeluvalmennus –projektin webinaari 7. 6. 2017 Suunnittelija Marjaana Pajunen/Kelan työ –ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus

Tervetuloa Kelan järjestämään Opiskeluvalmennusprojektin webinaariin 7. 6. 2017 • Saat tietoa • Opiskeluvalmennus –projektin taustasta ja tavoitteesta • Uusista kuntoutuksen kokeiluista Opiskeluvalmennuksessa • Opiskeluvalmennuksen kohderyhmästä • Opiskeluvalmennus –projektin toteuttamisesta ja aikataulusta • Opiskeluvalmennuksen aikaisesta arvioinnista

Miksi kehitämme opintojen aikaista tukea? • Lähtökohta kehittämiselle • • • Kelan ammatillinen kuntoutuspäätös koulutukseen mahdollistaa opintojen aikaisen toimeentulon kuntoutusrahan muodossa, mutta se ei sisällä kuntoutuksellista tukea Osa opiskelijoista ilmaisi tarpeensa saada henkilökohtaista tukea, jotta opinnot eivät keskeytyisi – Kelalla ei ollut tarjota sopivaa palvelua Kela tukee vuosittain noin 8 500 opiskelijaa ammatillisen koulutuksen päätöksellä eri koulutusasteilla- osa saa oppilaitokselta riittävän tuen ja osa tarvitsee sen lisäksi ”kanssakulkijaa” opintojen etenemiseksi Projektin esiselvitys v. 2015: tulokset vahvistavat tarvetta kokeilla uutta palvelua Kelan tapaamat asiantuntijatahot esim. THL, Opetushallitus, YTHS pitävät opiskeluvalmennusta positiivisena kokeiluna ja lisänä nykyisiin palveluihin

Opiskeluvalmennuksen viitekehyksenä hyödynnetään opiskelukykymallia Työssäoppimisen ympäristöt Työterveyslaitos & YTHS

Projektin tavoitteena on Testata ja kehittää opiskeluvalmennuspalvelumallia tukemaan opiskelijoiden opintojen etenemistä Suullinen hakeminen: Hakeminen ilman lääkärinlausuntoa: Opiskelijan ei tarvitse täyttää hakemusta, Opintojen viivästymisen perusteena; suostumus ja motivoivan haastattelun terveydelliset tai elämänhallinnalliset syyt tiedot dokumentoidaan hyvin viivästyttävät opintojen etenemistä Kehittämiskohteet Opiskelijoille suunnattu täydentävä tuki: valmennus lyhytterapeuttisella menetelmällä Yhteistyö: oppilaitokset ja Kela, Kelan sisäinen etuustoiminta

Kuka saa opiskeluvalmennusta projektissa? Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat 16 – 29 vuotiaat opiskelijat joille Kela on myöntänyt koulutuksen ammatillisena kuntoutuksena ja joiden opinnot ovat viivästyneet /ovat vaarassa viivästyä tai jotka hakevat koulutusta ammatillisena kuntoutuksena ja joilla on valmennuksellisen tuen tarve opintojen alkaessa jotka saavat opintotukea ja joiden Kelan valvontailmoitukseen antamasta selvityspyynnöstä ilmi opintoihin liittyvä tuen tarve tai jotka hakevat opintotukea ja joilla on aiemmin ollut haasteista opintojen etenemisessä jotka itse ilmaisevat halunsa ja tarpeensa saada opiskeluvalmennusta Kokeiluun voi osallistua yhteensä 80 opiskelijaa Tampereelta ja Kuopiosta tai näiden kaupunkien lähialueilta. Kela valitsee 2 palveluntuottajaa Tampereelle (20+20)ja 2 palveluntuottajaa Kuopioon (20+20), mitkä toteuttavat sekä ratkaisukeskeistä että kognitiivis-analyyttistä työmenetelmää opiskeluvalmennuksessa

Lisätietoa valmennuksen kohderyhmästä projektissa • Opiskelijalla tulee olla riittävästi psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä aloittaakseen ja sitoutuakseen valmennukseen • Opiskelijan arvioidaan hyötyvän enintään 15 käyntikerran valmennuksesta • Opiskelija on motivoitunut tarjottavaan valmennukseen 7

Opiskeluvalmennuksen prosessi Kesto 6 -9 kk • 3 valmennuskertaa 1 kk: n aikana (joista ensimmäisen työpari toteuttaa yhdessä) • toteutetaan kasvokkain Starttivaihe • arviointia, suunnittelua ja tavoitteiden asettamista Sisältää vähintään • 6 -9 valmennuskertaa 3 -5 kk: n aikana yhden (ja • toteutetaan sekä kasvokkain että etämenetelmin enintään Tsemppivaihe • tavoitteiden mukaista valmennusta 5) verkostoneuvottelua • 3 valmennuskertaa 2 -3 kk: n aikana • toteutetaan kasvokkain Päätösvaihe • arviointia ja jatkon suunnittelua Kasvokkaiset kerrat voidaan toteuttaa eri toimintaympäristöissä

Opiskeluvalmennukseen ohjaus ja palvelun käynnistyminen projektissa 1/2 • Valmennustarpeen tunnistaminen • • Kelan etuuskäsittelijät tunnistavat kuntoutus-, kuntoutusraha –ja opintotukietuuksien seurannan tai käsittelyn yhteydessä opiskelijoita, joilla opinnot eivät edisty Opiskelija haluaa itse hakea opiskeluvalmennusta • Valmennustarpeen arviointi • • Kelan etuuskäsittelijä arvioi opiskelijan tilannetta ja opintojen viivästymistä Kelan etuuskäsittelijä ohjaa opiskelijan asian kuntoutuksen vastuuetuuskäsittelijälle matalalla kynnyksellä • Valmennuksen soveltuvuuden arviointi ja kuntoutuspäätöksenteko • Kuntoutuksen vastuuetuuskäsittelijä haastattelee ja kuuntelee opiskelijaa, informoi tuen mahdollisuudesta, antaa harkinta-aikaa, tekee arvion soveltuvuudesta sekä lopuksi tekee päätöksen opiskeluvalmennukseen ja on yhteydessä valmentajaan

Opiskeluvalmennukseen ohjaus ja palvelun käynnistyminen projektissa 2/2 • Valmennuksen käynnistyminen • • • 10 Opiskeluvalmennus käynnistyy, kun työpari on saanut Kelasta tiedon valmennuspäätöksestä Valmentaja ottaa yhteyttä opiskelijaan ja sopii ensimmäisestä valmennuskerrasta Aloitetaan valmennuksen starttivaihe, jonka ensimmäisellä tapaamisella ovat mukana työparin molemmat opiskeluvalmentajat tämän jälkeen työpari sopii kummasta tulee opiskelijan henkilökohtainen valmentaja Starttivaiheen jälkeen arvioidaan opiskelijan kanssa, jatketaanko valmennusta vai hyötyisikö opiskelija mahdollisesti toisenlaisesta tuesta opintojensa etenemiseksi Valmennus jatkuu eteenpäin asiakkaan tarpeiden ja projektin kehittämissuunnitelman mukaisesti

Opiskeluvalmentaja projektissa 1/2 • Palveluntuottaja nimeää 2 opiskeluvalmentajaa, jotka toimivat työparina • Opiskeluvalmentajan koulutusta jokin seuraavista: psykologi, psykoterapeutti, toimintaterapeutti (AMK), sairaanhoitaja (AMK), sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK), kuntoutussuunnittelija (AMK), erityisopettaja tai kuraattori tai opinto-ohjaaja • Työpari vastaa 20 opiskelijasta projektissa • Työparilla tulee olla vahva keskinäinen luottamus ja arvostus • Opiskeluvalmentajat osallistuvat joko ratkaisukeskeisen tai kognitiivisanalyyttisen lyhytterapiamenetelmä koulutukseen (7 opiskelupäivää ajalla joulu-helmikuu). • Projektiin sisältyy valmentajien ryhmämuotoinen työnohjaus • Koulutuksen ja työnohjauksen kustannusten jakautumisesta on lisätietoa kilpailutuksen auettua.

Opiskeluvalmentaja projektissa 2/2 • Keskeistä opiskelijavalmentajan työssä valmennuksen lisäksi • • • 12 Projektin sisäinen verkostotyö Kelan projektiryhmän, vakuutuspiirin vastuuetuuskäsittelijän sekä muiden projektin opiskeluvalmentajien kanssa Projektin ulkoinen verkostotyö oppilaitosten edustajien, lähiomaisten ym. opiskelijalle opintojen kannalta tärkeiden tahojen kanssa Jalkautuminen opiskelijan arjen toimintaympäristöön esimerkiksi oppilaitokseen ja opiskelijan kotiin Aktiivinen tiedonhaku esimerkiksi opiskelijan alueellisista palveluista ja sosiaalisen median käyttö opiskelijan kanssa valmennuksen aikana Osallistuminen opiskeluvalmennuksen aikaiseen tutkimukseen ja yhteistyön tekeminen tutkijan kanssa

Opiskeluvalmennus –projektin arviointi • Opiskeluvalmennusprojektiin liittyy tutkimus, jonka tehtävänä on arvioida • • • 13 lyhytterapiamenetelmien toimivuutta ja soveltuvuutta valmennuksen työmenetelmänä nuoren opintojen tukemisessa kuntoutusetuuden suullista hakemista kuntoutuksen hakemista ilman lääkärinlausuntoa Kelan ja muiden projektin toimijoiden yhteistyötä Kelan sisäistä etuuksien välistä yhteistyötä Kelan etuuskäsittelijän roolia

2017 2018 2019 2020 Opiskeluvalmennuspalvelut • Käynnistyvät 3/2018 • Valmennukseen voi hakeutua 6/2019 asti • Kaikkien opiskelijoiden valmennus prosessit päättyvät 3/2020 mennessä Opiskeluvalmentajien menetelmäkoulutukset 12/2017 – 2/2018 Aloitusseminaari 7. 12. 2017 Alueelliset aloituskokoukset Tampere ja Kuopio Opiskeluvalmentajien työnohjaus Tutkimuksen loppuraportti Työkokous Loppuseminaari

Seuraa projektin etenemistä • www. kela. fi /opiskeluvalmennus • Twitter #opiskeluvalmennus Yhteystiedot Projektipäällikkö Iiris Pelkonen 040 4821645 iiris. pelkonen@kela. fi

Lisää tietoa saatte projektin kehittämissuunnitelmasta ja webinaarin seuraavilta esittäjiltä Kiitos opiskeluvalmennuksen webinaariin osallistujille!

Kognitiivis-analyyttinen työote (KAT) opiskeluvalmennuksessa Liisa Uusitalo-Arola, Ps. L, kouluttajapsykoterapeutti Katri Kanninen, Ps. T, kouluttajapsykoterapeutti

Teoreettinen viitekehys

KAT on integratiivinen työskentelymuoto • Kognitiivinen: jäsennellään tietoisen mielen tuotteita, ajatuksia, tunteita ja toimintaa • Relationaalinen: ajatukset ja tunteet syntyvät siitä, millaisessa suhteessa koemme olevamme johonkin ihmiseen tai asiaan-> työskentelysuhdetta hyödynnetään yhtenä niistä näyttämoistä, joilla asiakkaan vakiintuneet kokemis- ja toimintatavat tulevat esiin, ja paikkana mallintaa uudenlaista suhtautumista • Systeeminen • Aikarajallinen : pohjana James Mannin psykodynaamisen lyhytterapian rakenne

3 asiaa, joista syntyy KATtilaisen lyhyen työskentelyprosessin punainen lanka • Asiakaslähtöisyys = työskentely räätälöidään asiakkaan tarpeiden, tavoitteiden, mahdollisuuksien ja käytettävissä olevan ajan mukaan • Suunnitelmallisuus = työskennellään tapausjäsennystä kohti ja sen pohjalta • Selkeä rakenne = alulla, keskikohdalla ja päätösvaiheella on kullakin omat tehtävänsä

Lyhyenkin työskentelyn tulee yltää pintaa syvemmälle • ilmiongelma = se asia, jonka asiakas itse ja/tai toiset mieltävät ongelmaksi; usein vastaanotolle tulon syy • kohdeongelma = ne asiat, jotka synnyttävät ja ylläpitävät ilmiongelmaa • tehokas työskentely auttaa linkittämään oireet ja ongelmat niihin kytkeytyviin elämisen ongelmiin ja auttaa löytämään vaihtoehtoisia tapoja kokea + toimia • pelkkä tieto ei yleensä tuota muutosta, vaan tarvitaan myös tunnetason ymmärrystä

Ymmärryksen kautta muutokseen

Ei rynnitä ratkaisuihin

Lyhytterapeuttinen opiskelijavalmennus on aktiivista ja fokusoivaa • Neuvotteleva yhteistyösuhde: korostaa yhdessä tekemistä ja inhimillistä tasaveroisuutta • Hyödynnetään asiakkaan olemassaolevia resursseja • Etsitään sitä mikä toimii, synnytetään aktiivisesti uudenlaisia toiminta- ja suhtautumistapoja • Uskotaan ihmisen omiin mahdollisuuksiin toipua, oppia ja luoda uutta - realismin puitteissa • Kannustetaan vahvistamaan arkielämän verkostoja • Keskitytään oleelliseen ja mahdolliseen • Hyväksytään rajallisuus ja keskeneräisyys

Ei välttämättä vain ”helpoimmille tapauksille” • Kaikki vaikeina pidetyt ongelmat, esim epävakaus eivät ole KATtilaisen lyhyen työskentelyn este • Työskennellään opiskelijan toimivien puolien kanssa ja tähdätään toimijuuden herättämiseen ja kasvamiseen • Autetaan opiskelijaa ymmärtämään, mitä hankalatkin suojautumiskeinot hänen elämässään palvelevat ja pohditaan, onko mahdollista löytää vaihtoehtoisia tapoja

Hyvä tapausjäsennys • Ottaa huomioon erilaisia nykyongelmaa selittäviä tekijöitä • Ei ole vain kuvaileva vaan myös selittävä -> yltää oireiden ja ongelmien taakse • On räätälöity asiakkaan kokemusmaailmaa vastaavaksi, avaa asiat tavalla joka asiakkaan on helppo tavoittaa (mukaillen Ryle & Kerr, 1995, Eells ym, 1998)

Tapausjäsennyksen tehtävät • Auttaa jäsentämään tiedon paljoutta • Auttaa eläytymään asiakkaaseen • Tekee toiston ja jumitukset näkyviksi • Lujittaa yhteistyön pohjaa • Virittää asiakkaan omaa itsehavainnointia • Kannattelee koko prosessia, antaa suuntaviivat työskentelylle • Auttaa käsitteellistämään asiakkaan tilanteen psykologisin keinoin työstettävään muotoon

Lähikehityksen vyöhyke • Aktiivisen työskentelyn alue: mihin opiskelija yltää yhdessä valmentajan kanssa, mutta ei vielä omillaan? -> fokus ja tavoitteenasettelu -> työskentelyn kohteeksi voi ottaa vain sellaista mihin asiakas on motivoitunut ja mihin hänen kykynsä riittävät Liian helppo tai ilmeinen ei motivoi, liian kaukaa haettu ei tavoita, ja liian vaikea lannistaa

Muutosprosessin vaiheet Ryle: Kolmen R: n kehä • Reformulation • Recognition • Revision • Ilmiongelman yhdessä tutkiminen —> uudelleenjäsentely • Ongelmallisten toimintatapojen havainnointi ja tunnistaminen arjessa • Uusien toimintatapojen etsiminen ja harjoittelu

”En tiedä kuka olen ja mitä haluan”

Valmennuksen vaiheet Tapausjäsennys Starttivaihe Tsemppivaihe Loppuyhteenveto Päätösvaihe (Seuranta)

Millaista muutosta lyhytterapeuttista työotettava hyödyntävä valmennus voi tuottaa opiskelijan elämään? • Nuori saa arkea, opiskelua ja vuorovaikutusta helpottavia suhtautumistapoja ja välineitä, jotka ovat hyödyllisiä myös pidemmällä tähtäimellä. • Lisääntynyttä herkkyyttä havainnoida ja ymmärtää oman ja toisen toiminnan vaikutusta vuorovaikutuksessa • Parempaa tietoisuutta omista vahvuuksista, voimavaroista ja sudenkuopista • Joustavampia keinoja käsitellä omia hankalia tunteita ja selviytyä haastavissa tilanteissa • Rauhallisempaa, reflektiivisempää ja myönteisempää tapaa suhtautua omaan itseen • Taitoja oman avuntarpeen arvioimiseen ja avun ja tuen hakemiseen

Opiskeluvalmentajien koulutus kognitiivis-analyyttisestä viitekehyksestä

Toteutus ja työtavat: • Lyhyitä luentoja, keskusteluja ja käytännönläheistä harjoittelua simuloitujen opiskeluvalmennus tapausesimerkkien kautta • Lähtökohdiltaan yhteistä kehittelyä, jossa kouluttajat tarjoavat oman osaamisensa opiskeluvalmentajien käyttöön. • Lähipäiviin valmistaudutaan suomenkielisen KATkirjallisuuden avulla ja lähipäivien välillä syvennetään ja ankkuroidaan jo opittua tehtävien ja työnohjauksen avulla

Päivä 2 (yhteinen): Opiskelijavalmennus opiskelijan kasvun ja toimijuuden tukena • Nuoruus ikävaiheena • Nuoruuden erityishaasteita • Minkätyyppiset ongelmat yleensä aiheuttavat haasteita opiskelussa pärjäämiselle • Työskentelyn rakentaminen nuoren vahvuuksien varaan • Case esimerkkejä • ”Yhteiselle kartalle pääseminen” eli ymmärrys yhteistyötahoista ja eri rooleista • Verkostokartan rakentaminen

Päivä 3: Lyhytterapeuttinen työskentelyote opiskeluvalmennuksessa • KATtilaisen opiskeluvalmennuksen kannalta keskeinen teoria, käsitteet, tutkimus ja työmenetelmät. • Pintaa syvemmälle eli ilmiongelmasta kohdeongelmaan • Neuvottelevan työotteen rakentaminen ja toimijuuden tukeminen nuorten kanssa • Aktiivinen kuuntelu kynä kädessä • Lyhyen muutokseen tähtäävän valmennusprosessin rakentaminen: starttivaihe, tsemppivaihe, lopettaminen ja seuranta

Päivä 4. Starttivaihe • Nuoren tilanteen visuaalinen jäsentäminen, fokuksen asettaminen ja tavoitteenasettelu • GASin käyttö alkuarvioinneissa ja seurannan välineenä • Kartan rakentamisen perusteet • Kartan hyödyntäminen valmennuksen aikana • Käytännön harjoittelua valmennussuunnitelman rakentamisessa

Päivät 5 -6. Tsemppivaiheen työskentelyä ohjaavat periaatteet ja menetelmät • Fokuksen säilyttäminen valmennuksessa • Räätälöity lähestymistapa: mitä juuri tämä nuori tarvitsee? Ja millä tasolla? • Tavoitteena yhteisen havainnoinnin sisäistyminen nuoren omaksi kyvyksi ottaa rauhallinen helikopteriperspektiivi opinnoissa ja vapaaajalle syntyviin tilanteisiin • Valmennuksen oivallusten siirtäminen opintoihin ja arkielämään • Nuoren sosiaalisten verkostojen vahvistaminen • Taitoharjoittelun mahdollisuudet puutteellisten taitojen oppimisessa: Ongelmanratkaisu, avunhakeminen ja vuorovaikutustaidot

Päivä 7 (yhteinen) Verkostopalaverin rakentaminen • Verkostotapaamisten sabluuna • Ennakkodialogi • Toimivien käytäntöjen luominen ja kirjaaminen • Millaiset seurannat hyödyttävät opiskelijaa: mikä on toiminut, mikä ei, mitä voitaisiin ottaa sen sijaan käyttöön, vastuualueiden jakaminen

Päivä 8: Yhteistyösuhde, valmennuksen päättäminen ja seurannat • Asiakkaan kohtaaminen siellä missä hän on • Neutraalisti mutta lämmöllä • Yhteistyön haasteiden kanssa työskentely • Vastatunteiden hyödyntäminen • Hyvän lopettamisen ennakoiminen ja rakentaminen • Yhteenvedon laatiminen

• kytkeytyy suoraan koulutuspäivien teemoihin ja sisältöihin • käytännönläheistä valmennuksiessa esiinnousevien ilmiöiden ja haasteiden käsittelyä • tukee valmentajan oppimista ja kehitystä valmentavassa, lyhytterapeuttisessa työotteessa • antaa välineitä valmennuksen laadukkaaseen käytännön toteuttamiseen • tukee valmentajaa löytämään keinoja toimia haastavissa tilanteissa • tarjoaa paikan helikopteriperspektiivin ottamiseen ja havaitsijan sisäistämiseen • tuottaa iloa, oivalluksia ja kollegiaalista jakamisen kokemusta

Lasse Salmi MSc, kouluttajapsykoterapeutti ja työnohjaaja Varpu Lipponen Tt. T, FM, psykoterapeutti ja työnohjaaja Ratkaisukeskeinen työmenetelmä opiskeluvalmennuksessa Webinar 7. 6. 2017 ver. 1. 0 Lasse Salmi MSc, kouluttajapsykoterapeutti ja työnohjaaja Huom. Varaa itsellesi kynää ja paperia harjoitukseen!

Ratkaisukeskeisen prosessimallin kehittäjät • Lasse Salmi MSc, kouluttajapsykoterapeutti ja työnohjaaja • Varpu Lipponen Tt. T, FM, psykoterapeutti ja työnohjaaja

Esityksen sisältö 1. Teoreettinen viitekehys lyhyesti 2. Ratkaisukeskeisen työmenetelmän periaatteet 3. Ratkaisukeskeisen työmenetelmän tavoitteet 4. Valmentajien koulutuksen osaamistavoitteet 5. Koulutukseen sisältyvät työmenetelmät 6. Työnohjaus tukee ja tutkii valmennuksen toimivia käytäntöjä 7. Työskentelyesimerkki (optio)

1. Teoreettinen viitekehys lyhyesti Ratkaisukeskeisessä opiskeluvalmennuksessa on hyödynnetty ratkaisukeskeisen psykoterapian sekä muiden suuntausten ja lähestymistapojen integratiivisia työtapoja.

”Ratkaisukeskeisen työmenetelmän juuret juontavat mm. perheterapiaan, sosiaaliseen konstruktionismiin, systeemiteoriaan sekä myös narratiiviseen lähestymistapaan. ” (Furman 1986, de Shazer 1995)

1980 - luvun puolivälissä painopiste terapiassa muuttui Jay Haleyn ja hänen työryhmänsä ansiosta ongelmien tutkimisesta tilanteisiin, joissa ongelmia ei esiintynyt. Näitä tilanteita alettiinkin kutsua myönteisiksi poikkeuksiksi. (Nunnally 1994, Berg 1991, de Shazer 1995. )

Myös Suomessa ratkaisukeskeinen psykoterapia sai jalansijaa jo 1980 luvulla ja sen tunnetuimpina uranuurtajina voidaan pitää psykiatri Ben Furmania ja sosiaalipsykologi Tapani Aholaa. (Hirvihuhta & Litovaara 2003). )

2. Ratkaisukeskeisen työmenetelmän periaatteet • Positiivinen, asiakasta kunnioittava ja tasaveroinen työskentely • Aikaisempien taitojen ja voimavarojen tutkimiseen ja hyödyntämiseen • Poikkeusten tutkiminen • Tulkintoja tai määrittelyitä vältetään. • Nykyhetken ja tulevaisuuden tutkiminen • Edistymisen havainnointi • Positiivisen palautteen mahdollistaminen • Lisätään asiakkaan toimintamahdollisuuksia näkökulmaan vaihtamalla

3. Ratkaisukeskeisen työmenetelmän tavoitteet • Yhteisen kielialueen muodostaminen. • Opiskelijan omien tavoitteiden muodostaminen ja mahdollistaminen (GAS). • Opiskelijan taitojen esille tuominen ja vahvistaminen. • Toimivien ratkaisuyritysten kartoittaminen. • Positiivisten poikkeusten tunnistaminen. • Toimivan verkoston ja tukijoukkojen rakentaminen. • Asiakasta motivoivien välitehtävien toteuttaminen

4. Valmentajien koulutuksen osaamistavoitteet • • ratkaisukeskeisen valmennuksen toteutus asiakkaan osallistaminen ratkaisukeskeinen haastattelu ja vuorovaikutus verkostotyö ja verkoston hyödyntäminen, opiskelupaikkayhteistyö toimintakyvyn huomiointi valmennuksessa työntekijän työhyvinvointi (työntekijän oma käyttöteoria, keskeneräisyyden sietäminen, jaksaminen ja omat rajat) seuranta ja arviointi opiskeluvalmennuksessa GAS siten, että sitä voidaan hyödyntää opiskeluvalmennuksessa

5. Koulutukseen sisältyvät työmenetelmät • • • onnistumisanalyysi arjen tukena asiakkaalla positiivisten poikkeusten huomiointi ja hyödyntäminen ennakoivat ja avoimet kysymysmallit asiakastyössä tavoitteiden laatiminen ja niiden tarkistaminen asiakkaan kanssa työntekijän ei tietämisen asenne työtapana asiakkaan kokemien epäonnistumisien hyödyntämisen mahdollisuudet ennakkodialogi ja tulevaisuuden muistelu ratkaisukeskeinen verkostokartta uudelleenmäärittelyn ja näkökulman vaihtamisen taito ongelmatilanteissa tehtäväksiannot valmennuksessa (mm. seurantatehtävät)

6. Työnohjaus tukee ja tutkii valmennuksen toimivia käytäntöjä • Koulutuksellinen työnohjaus on työnohjausta, jossa ryhmä yhdessä ja toisiaan konsultoiden oppii omasta työstään. Koulutuksellisen työnohjauksen avulla voidaan mahdollistaa koulutuksen tavoitteiden toteutumisen palvelutuottajilla työn arjessa optimitasoisesti. Työnohjausmuodot: • yksilötyönohjaukset, myös verkkotyöskentelynä. • ryhmätyönohjaukset , myös verkkotyöskentelynä.

• kytkeytyy suoraan koulutuspäivien teemoihin ja sisältöihin • liitetään valmennuksiin ja niissä esiinnouseviin ilmiöihin ja haasteisiin. • tukee valmentajan oppimista ja kehitystä valmentavassa, lyhytterapeuttisessa työotteessa • antaa välineitä valmennuksen laadukkaaseen käytännön toteuttamiseen • tukee valmentajaa löytämään keinoja toimia haastavissa tilanteissa • tarjoaa paikan helikopteriperspektiivin ottamiseen ja havaitsijan sisäistämiseen • tuottaa iloa, oivalluksia ja kollegiaalista jakamisen kokemusta

7. Työskentelyesimerkki (optio) Soveltuu ratkaisukeskeisenä työ-otteena mm. : • • kasvatukseen, terapiaan, esimiestyöhön sekä kontaktin luomiseen nuorten kanssa. Ota kynä ja paperi esille ; -)

Kerro jotain siitä tilanteesta, johon liittyi onnistumisen tunne.

• Miten tarkalleen sen teit? . . . • Miten sait sen aikaan konkreettisesti? . . . • Kuvaile minulle tekemisesi niin yksityiskohtaisesti, että pystyn näkemään toimintasi kuin videolta. . .

Mitä taitoja sinulla on täytynyt olla, että olet voinut onnistua siinä? -

Millä tavalla olet oppinut tuollaiset asiat? Kuka on auttanut sinua oppimisessa? -

Kun nämä taidot vahvistuvat edelleen, mihin (uuteen? ) hyvään ne voivat sinua tulevaisuudessa viedä?

Tarjouksen tekeminen Opiskeluvalmennuspalvelussa HANKI –palvelulla, Cloudian sähköisellä järjestelmällä 7. 6. 2017 Tuulikki Karhu Hankintapalveluryhmä Kela

Tarjouspyyntö julkaistaan Hanki-palvelussa 62

Tarjouspyynnöt • Kaikki Hanki-palvelussa avoinna olevat tarjouspyynnöt näkyvät listauksena 63

Tarjouspyynnön suppeat tiedot • Kirjautumatta näkyvät vain suppeat tiedot tarjouspyynnöstä 64

Tarjoajan rekisteröityminen järjestelmän käyttäjäksi • Palveluntarjoaja rekisteröityy Rekisteröidy – kohdasta • Rekisteröityminen tehdään olemassa olevalla Y- tunnuksella tai ilman Y- tunnusta. • Rekisteröitymisen jälkeen tarjoaja pääsee katsomaan kaikkia avoinna olevia tarjouskilpailuja ja tekemään tarjouksia. 65

Tarjouspyynnön avaaminen 1/2 66

Tarjouspyynnön avaaminen 2/2 • Tarjouspyyntö avautuu omaan pdf-tiedostoon • Tarjouksen tekeminen tapahtuu etenemällä välilehdeltä toiselle • • • 67 Syöttämällä pyydettyjä tietoja Vastaamalla kysymyksiin Lataamalla pyydettyjä liitetiedostoja

Tarjoajien kysymykset tarjousmateriaalista ja tarjoajien tiedottaminen tarjouskilpailun aikana • Kysymykset tulee lähettää sähköisen kilpailutusjärjestelmän kautta tarjouspyynnössä annettuun määräaikaan mennessä • Vastaukset julkaistaan vain sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä • Tarjoajan tulee tutustua julkaistuihin kysymyksiin ja vastauksiin ennen tarjouksen tekemistä • Hankintayksikkö voi tätä kautta lähettää myös tiedotteita tarjoajille 68 Tässä kohtaan kerrotaan mihin mennessä kysymyksiä voi lähettää Esitetyt kysymykset ja annetut vastaukset näkyvät tässä kohti

Tarjouksen yhteystiedot 69

Tarjouksen lähettäminen järjestelmästä 70

Palveluntuottaja näkee järjestelmästä omat tiedot 71

Jätetyt tarjoukset 72

Kertaalleen lähetetyn tarjouksen avaaminen, tarjouksen korjaaminen/ täydentäminen ja lähettäminen uudestaan määräajan puitteissa ( 1/2) • Jätettyä tarjousta on mahdollista muokata, jos tarjousten jättämisen määräaika ei ole vielä päättynyt • Jos avaat jätetyn tarjouksen korjattavaksi, on se muistettava lähettää uudelleen. • Järjestelmä lähettää tästä myös huomautusviestin sähköpostitse 73 Tähän tulee tiedot lähetetystä tarjouksesta

Kertaalleen lähetetyn tarjouksen avaaminen, tarjouksen korjaaminen/ täydentäminen ja lähettäminen uudestaan määräajan puitteissa ( 2/2) Valitse tarjouksen lähettämistapa kohdasta mahdollista valita vain ”Korvataan aiemmin lähetetty tarjous” vaihtoehto 74

Palveluntuottaja tekee useamman eri toimipisteen tarjouksen ) yhdellä Y - tunnuksella • Palveluntuottaja tekee ensin yhden toimipisteen/ toimipisteen A tarjouksen normaalisti edellä kuvatulla tavalla. • Tehdessään toiselle toimipisteelle/toimipiste B tarjousta palveluntuottaja aukaisee tarjouspyynnön uudestaan ja aloittaa uuden tarjouksen tekemisen normaalisti edellä kuvatulla tavalla. • Tarjouksen lähettämisessä palveluntuottaja lähettää tarjouksen rinnakkaisena tarjouksena 75

Uuden tarjouksen tekeminen toiselle toimipisteelle saman Y- tunnuksen alla 76

Hanki-palvelun käyttäjätuki • Ohjeita löydät Cloudian tukiportaalista: http: //tarjoajat. cloudia. fi/support/home • Sähköiseen kilpailutusjärjestelmään liittyvissä ongelmissa ota yhteyttä Cloudiaan • • 77 Puh. 020 766 1077 www. cloudia. com/fi/#ota-yhteytta

Vinkkejä tarjouksen tekemiseen • Tutustu jo etukäteen Hanki-palveluun. • Perehdy hyvin kaikkiin tarjouspyyntöasiakirjoihin. • Aloita tarjouksen valmistelu, jotta voit kysyä mahdollisesti epäselviä asioita Kysymyksien esittämiseen on kerrottu tarjouspyynnössä määräaika. • Hanki liitteeksi tarvittavat asiakirjat ajoissa. • Täytä tarjous ja lähetä. 78

Tulevasta tarjouskilpailusta • Seuraa Hilmaa/ Kelan internet-sivuja http: //www. kela. fi/hankinnat 1 • • Tarjouskilpailu alkaa piahkoin Kysymyksien esittämiseen tarjousmateriaalista on aikaa noin viikko • Tarjouskilpailussa arvioidaan tarjouksien laatua; videohaastatteluin ja kirjallisin tehtävin; näistä tarkemmin julkaistavassa tarjouspyynnössä 79

• KIITOS 80