Opetuksen kehittmishaasteet Kajaanissa e Norssin kevtpivt 2012 Kajaani

Opetuksen kehittämishaasteet Kajaanissa e. Norssin kevätpäivät 2012, Kajaani Oppiminen ja opettajuus – rajana horisontti? Mikko Saari (2012) Sivistysjohtaja, KT Kajaanin kaupunki

Esityksen sisältö 1. Yhteiskunnan muutos 2. Koulutyön pedagoginen eetos ja muutostarpeet kasvun olosuhteiden parantamiseksi 3. Pyrkimys hyvään kouluun ja koulupäivään 4. Kajaanilainen perusopetuksen kehittämistoiminta

Peruskoulun haasteet • Fyysiset haasteet – yleismaailmallisia ja paikallisia – Koulujen heikko sisäilma – Koulutilat ovat suunniteltu peruskoululle, joka luotiin 70 - ja 80 lukujen aikana – kasarmeista, tehdaskäytäviin ja käytävistä markkinapaikoiksi – Talouden niukkuus ja strategiaan kirjatut arvovalinnat ovat näkyneet aina 2000 -luvun loppupuolelle peruskoulun ”mopenasemana” • Henkiset haasteet – Korvienvälin haasteet niin arvoissa kuin asenteissa – Jälkimmäinen on korjattavissa hyvällä johtamisella, henkilöstön ja oppilaiden osallistamisella sekä vaikutusmahdollisuuksien parantamisella – Ensimmäinen strategisen ajattelutavan kautta mutta silti katvealueelle jää paljon

Henkisen ympäristön muutos on haaste, jota pitää kuunnella ja johon pitää osata reagoida – Yhteiskunnan muutos kuuliaisuuskulttuurista, keskustelevaan / neuvottelevaan kulttuuriin, vastaanottavasta kulttuurista kyseenalaistavaan, selkeäarvoisesta moniarvoiseen, itse tehdystä valmiiseen maailmaan… – Ajankäyttö perheissä on muuttunut; koulunkäyntiin, lukemiseen ja perheen / tuttavien kanssa seurusteluun käytettävä aika vähentynyt (1979 – 2009 yht. 48 min/vrk): ruutuaika ja vapaa-ajan (harrastukset, ulkoilu) osuus kasvanut (1979 -2009) yht. 1 h 36 min päivärytmi siirtynyt myöhemmäksi, tietokoneen kanssa käytettävä aika kasvanut, sosiaalisten kontaktien laatu (ja määrä) muuttunut – Jos koulun arvoja ovat yhteistyö, työrauha, perustaitojen oppiminen, ne eivät välttämättä ole perheitten arvoja – meidän poika pärjää jääkiekossa tai musiikissa tai yleensä lapsen odotetaan tavalla tai toisella olevan menestyjä – Erityisopetuksen tarpeen kasvu – Opetuksen sisällöt ovat vaativat ja niiden omaksuminen edellyttää lapselta tai nuorelta suurta kypsyyttä – onko sitä riittävästi ja missä vaiheessa? Olemmeko unohtaneet lapsen psykologiset edellytykset oppia ja käsitellä tietoa? – Lapset elävät tietotulvassa mutta lapsella ja nuorella ei ole valmiuksia käsitellä psyykkisesti kaikkea käsillä olevaa tietoa – Koulutyön mielekkyyden problematiikkaa, jaksamisen ja motivaation ongelmat

Koulutyön eetos • Konstruktivismin – sen psykologisen teorian – myötä oppiminen ja oppimisen yksilölliset tavoitteet ovat korostuneet • Vastakohtana edelliselle opetusta on ohjannut vahvasti nk. Koulutuksen rokotusteoria, jonka mukaan: ”äidinkieli ei ole samaa kuin historia ja historia ei ole luonnontiedettä, joka puolestaan ei ole esimerkiksi kuvataidetta. Kuvataide, musiikki ja liikunta ovat toisarvoisia aineita ja kielet, historia sekä matematiikka ja luonnontiede ovat pääaineita. Oppiaine on siten jotain, jonka ottaa ja kun sen on ottanut, sitä on ollut. Ja kun sitä on ollut, siihen on immuuni, eikä sitä tarvitse enää ottaa. ”

Mitä tästä on seurannut opetukselle ja koulujen pedagogiselle ajattelulle? • • • Oppiminen on noussut opetuksen edelle, yksilöllisyyttä on vaikea asettaa osaksi sosiaalista kontekstia, oppimisen korostaminen on irrottanut kasvun ja kasvatuksen erilliseksi tapahtumaksi koulutoiminnasta Opetussuunnitelman yleinen osa ja sisältö osa ovat muodostuneet toisilleen erillisiksi, koulun kehittämistyössä kompuroidaan oppiaineiden ja niiden opetustuntien minimi- ja maksimituntimäärissä Koulutieto on vahvasti: – ennalta määrättyä – vaikka lapselle on oleellisempaa osata toimia eteen tulevien ongelmien kanssa – Säännönmukaista – vaikka tieto on suhteellista – vastaan otettavaa – vaikka yksilö käsittelee tiedon ”omassa päässään” – yksilöllisesti rakennettavaa – vaikka omassa päässä käsittely kytkeytyy kulttuuriseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen – tietämistä arvioidaan muistiin perustuvin menetelmin – vaikka oppiminen itsetietoisuuden kehittymistä ja tieto on väline tässä kehityksessä • Didaktinen ajattelutapa teknistyy, koulutyöstä muodostuu opettajalle ja oppilaalle raskasta mietitään tasokurssien pätevyyttä, paluuta perustaitoihin, ymmärtämättä millaisia seurauksia näillä on lasten kasvulle

Sen sijaan kouluissa on keskityttävä: • Oppimisympäristöjen kehittämiseen – hyvä oppimisympäristö sallii monenlaiset reitit hyviin oppimistuloksiin – Kun oppiminen tapahtuu kulttuurin osallistumisen kontekstissa, muuttuvat päähän päntättävät asiat saavutettaviksi taidoiksi (Kai Hakkarainen 2007) – Oppimisvaikeuksien voittaminen mahdollistuu usein, kun toiminta perustuu kulttuuriin osallistumiseen • toiminnalla on todellinen tarkoitus ja merkitys, • toiminta on aidosti sosiaalista ja • toimija tunnistaa oman merkityksensä ja roolinsa kokonaisuudessa tai suhteessa yhteiseen tavoitteeseen • Tehtävän kokeminen vaikeana vähenee ryhmässä yhteisesti jaetun metakognition avulla (Hurme 2010) • Joustavuuteen – Joustavista ryhmittelyistä hyötyvät kaikentasoiset oppilaat, mutta pysyvistä tasoryhmityksistä kärsivät heikot oppilaat (Lou ym. 2000) • Yhteistoimintaan – yllä esitetty suuntaa koulutyötä opettajien sekä oppilaiden keskinäisen yhteistoiminnan kehittämiseen sekä projektityyppisten tuotosten toteuttamiseen

…koska oppiminen on: • Oppiminen on tietoisuuden asteittaista kehittymistä subjektiivisesta käsityskyvystä, objektiiviseen käsitykseen ja aina parhaimmillaan persoonalliseen käsitykseen, jossa tapahtuu uuden luominen – Tietoisuuden kasvuun tarvitaan perustaitojen osaamista (lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen, kielet), hiljaisuutta, aikaa, esteettisiä ja fyysisiä kokemuksia. Perustaidot ovat lopulta oppijan kehittyvä työkalu todellisessa oppimisessa ja näkemyksen kehittymisessä • Tiedonluominen eli oman ajattelun kehittyminen tapahtuu pitkinä projekteina pikemmin kuin minuutteja tai tunteja kestävinä ponnisteluina • Kai Hakkarainen (2007): ”lahjakkuus on enemmän yksilön kehityshistoriasta nousevaa, kuin jotain valmiiksi annettua. Myös älykkyys on myötäsyntyisyyden sijasta yhteisöllisen työskentelyn tulosta: se kasvaa rohkeiden ja luovien hankkeiden toteuttamiseen liittyvien vaikeuksien voittamisen kautta. Se on kirkas tuli, jonka vasta vuorovaikutus sosiaaliseen verkkoon osallistuvien yksilöiden ja heidän työtään tukevien kulttuuriesineiden välillä saa syttymään ja kasvamaan. ”

Tavoitteena hyvä koulu • Opetuksen laatu on oppilaan persoonallisuuden eheytymiseen tähtäävää tavoitteellista mutta kiireetöntä opetustoimintaa – Tässä kyse ei ole tuntikehyksen riittävyydestä vaan hyvästä opetuksesta ja opettajuudesta – vuorovaikutustaidoista sekä taidosta lukea opetussuunnitelmaa ”konstruktivistisesti” • Resurssit ovat riittävät ja oikein kohdennetut (vastakohtana resurssiongelmat – epäterveet koulut, epätarkoituksenmukainen kouluympäristö) – Opetus- ja kasvatustyötä arvostetaan organisaation johdossa – Työvälineet ja olosuhteet ovat kunnossa – Täydennyskoulutus on toimivaa • Ympäristö ja yhteiskunta ymmärretään kiinteäksi osaksi koulua (vastakohtana sisäänpäin käpertymisen ongelmat, näköalattomuus) – Koulut ovat verkottuneet sisäisesti ja ulkoisesti – Tiedämme keskeisen alueellisen ja yhteiskunnallisen merkityksemme ja teemme tämän merkityksen esilletuomiseksi töitä – ammatillisuus, osaamisen ja toiminnan kehittäminen – Koululla on tukijoita sekä aktiivisia yhteistyökumppaneita yhteiskunnan eri toiminta-alueilta ja koulu tekee aktiivista työtä näiden kumppaneiden saamiseksi (yrittäjyyskasvatus, työelämään tutustuminen, jopo -toiminta, autenttiset oppimisympäristöt…)

Tavoitteena hyvä koulu • Toiminta on oppilaslähtöistä ja mielekästä (vastakohtana motivaation ja käytöksen ongelmat, oppimisen ongelmat, opettajilla työuupumus) – Koulussa ajatellaan ensisijaisesti oppilaan parasta – toiminta, kehittämistyö, materiaalit ja resurssit ovat ensisijaisesti valjastettu oppilaan parhaaksi – Toiminta on luonteeltaan trialogista, ei vain dialogista, eikä ainakaan yksistään monologista • tieto on kohteen sijasta oppilaalle väline, jonka käsittelyn kautta mahdollistetaan itsetietoisuuden kasvu ja maailmankuvan kehittyminen – Tilan, alkeellisenkin, on oltava jäsennetty, selkeä ja sen on houkuteltava oppilaita yhteistyöhön ja tiedon käsittelyyn ja tuottamiseen • Lukeminen, kirjoittaminen, leikki, laskeminen, vieraat kielet • tietotekniikan asema, koulukirjaston ja kirjojen sijoittuminen, • luokkatilojen ulkopuolella olevien tilojen valjastaminen opetuskäyttöön, jolloin näille tiloille luodaan aivan uusi toiminnallinen merkitys

Tavoitteena hyvä koulu – Toiminnassa painotetaan prosessia – asioiden tekemistä alusta loppuun ja omalla tasollaan onnistumista tässä oppilailla on oltava tietoisuus alusta alkaen lopputuloksesta ja lopputuloksen tulee olla konkreettisesti todennettava – Toiminnassa painotetaan yhteistä tavoitetta ja yhteistä tekemistä – hyvää opettajien ja oppilaitten välistä vuorovaikutusta • Projektiopiskelu on oikeastaan ainoa tapa saavuttaa tämä • vain näin mahdollistuu aito sosiaalinen toiminta ja todellinen yksilöllisyys • Asiat ja ilmiöt eivät ole tavoitteita sinänsä vaan kasvun ja tietoisuuden kehittämisen välineitä (kieli on väline, ei tavoite; kirjat ovat välineitä, eivät tavoitteita; tietotekniikka on väline, ei tavoite…) – Opettajat jakavat osaamista ja tietoa keskenään, yhteistyötä arvostetaan ja sen mahdollisuuksia hyödynnetään (myös koulu–koti akselilla) – Kaikessa toiminnassa on lupa ja mahdollisuus epäonnistua – tämä ei kuitenkaan tarkoita kaiken sallimista ja kaiken hyväksymistä – vapauden voi ansaita vain olemalla arvokas olemassaoloon

Millaisella kehittämistoiminnalla Kajaanissa on vastattu opetuksen haasteisiin ja lähdetty muodostamaan hyvää koulua ja koulupäivää lapselle?

Pedagoginen kehittämistoiminta ja täydennyskoulutus – Perusopetuksen lainsäädännön uudistukseen valmistautuminen KELPO -kehittämistoiminnan ja siihen saadun rahoituksen avulla • Oppimisympäristöjen, opetusmateriaalien ja opetuksen käytänteiden kehittäminen koulukohtaisilla hankkeilla (erilaisten oppilaiden kohtaaminen, eriyttämisen muodot, samanaikaisopettajuuden mallit, koulujen tiimityön ja yhteistoiminnallisen johtamisen käytänteiden kehittäminen) – Koulujen verkostoitumista ja organisaatiossa olevan osaamisen jakamista edistävän foorumin muodostaminen – koulujen terve keskinäinen kilpailu, jokainen koulu on Kajaanin paras koulu • Tutkiva opettaja -verkoston muodostaminen • Pedagoginen kehittämisryhmä • pedagogiset iltapäivät

Pedagoginen kehittämistoiminta ja täydennyskoulutus • Osaava-hankkeen täydennyskoulutustoiminta – Kainuun kuntien perusopetuksen, vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen yhteishanke yhteistyössä aikuis- ja täydennyskoulutuskeskus AIKOPA: n kanssa – Mukana noin 800 opettajaa ja 50 oppilaitosta • Vuoden 2010 - 2011 hankkeessa on ollut kolme projektia – Voimaa vertaistuesta • • voimaantuminen ja uudistuminen kollegiaalisen tuen avulla pari- ja tiimityön käytänteiden kehittäminen – Laatuverstas • lukioitten ja vapaan sivistystyön laatutyön kehittäminen – Vaisuus vai tulevaisuus? • oppilaitos- ja sivistystoimialojen johto hakee ratkaisuja koulun kehittämiseen liittyviin teemoihin – – – • • 1) onnistunut oppilaitosrakentaminen ja -korjaaminen, 2) työhyvinvointi kouluissa, 3) monikulttuurisuus oppilaitoksen vahvuutena, 4) koulun johtaminen ja 5) koulupedagogiikan kehittäminen Vuoden 2011 - 2012 hankkeessa on keskitytty perusopetuksen laatutyön kehittämiseen sekä verkoston toiminnan ja kehityskeskustelukäytänteiden kehittäminen. Kolmannen kierroksen rahoitus on saatu ja hankkeessa keskitytään pedagogisten verkostojen muodostamiseen sekä tietoyhteiskunnan osaamisen kartoitukseen ja osaamisen hyödyntämiseen vertaistoimintana

Pedagoginen kehittämistoiminta ja täydennyskoulutus Muuta lähialueen täydennyskoulutus- ja verkostotoimintaa: • Opetuksen täydennyskoulutuksen kainuulainen kehittämisverkosto yhteistyössä AIKOPA: n kanssa – Opekatti -koulutuspäivät / -viikonloput – Uutena teatterin kanssa tehtävä täydennyskoulutusyhteistyö – Nuorisotyöntekijöitten mukanaolo oppilaan arjessa, nuorisotyöntekijöitten kainuulaisen täydennyskoulutusverkoston kehittäminen • Tukeva-hankkeen toiminta yläkoulujen oppilashuollon kehittämiseksi – poikkihallinnollinen, maakunta-kuntayhtymän koordinoima hanke • Toimialan sisäinen kulttuuripolkutoiminta varhaiskasvatuksesta yhdeksännelle luokalle • Sivistys- ja koulutoimen johtajien tiivisyhteistyö Kainuun kuntien kesken

Pedagogisen kehittämistoiminnan haasteet Pedagogista kehittämistoimintaa edistävän ajattelutavan jalkautuminen opettajien syviin riveihin – Positiivisia viestejä tulee, missä mm. johtajuutta ja koulujen yhteisen suunnitteluajan käyttöä on mietitty koulun kehittämisen näkökulmasta – pedagogiikka nähdään koulun yhteisenä asiana, ei opettajan henkilökohtaisena kysymyksenä – Haaste on normaalijakauman mukainen Miten opettajuus pystyy muuttumaan ajassa? – Oppimisympäristöt (tablettitietokoneet, pilvipalvelut, oppilaan ikäkapasiteetin mukainen opetus ja materiaalit, hyvää ihmisten välistä vuorovaikutusta tukeva ympäristö ja toiminta) – Teknologisen kehityksen myötä perinteiset oppimisvalmiudet muuttavat muotoaan – kädentaidot ovat heikot, kielelliset taidot ovat erilaiset kuin aiemmin jne. – Uusi opettajasukupolvi ja ihmisten johtamisen sekä itsensä johtamisen haasteet – Osaamisen ja pätevän henkilöstön saaminen kainuulaiseen perusopetukseen