OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET Mik oppimista ohjaa P

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Mikä oppimista ohjaa P 3, osa 3 Hannele Niemi syksy 2013 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi www. helsinki. fi/yliopisto 25. 2. 2021 1

Mikä oppimista ohjaa?

Itse-säätely / itseohjautuminen oppimisessa Kognitio –käsitteen nousu 1980/1990 –luvuilla - Ihminen säätelee omaa oppimistaan - Meta – taidot: Oppimaan oppiminen - Aktiivisen ja mielekkään oppimisen muodot - Oppimista voi ohjata strategisesti: - - tiedon hankinnan prosesseja - - Motivaatiota voi ohjata Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 25. 2. 2021 3

What is self-efficacy? – Mitä on minäpystyvyys • Usko oman kyvykkyyteen toimia vaadittavalla, hallita omia valintojaan, suunnata ja ylläpitää ponnisteluja tavoitteen saavuttamiseksi (Bandura, 1986, 1997). • Yksilön kyvykkyyttä tuottaa tuloksia (mm. opintosuoritukset) ja ponnistella niiden saavuttamiseksi. • - Tutkittu tiettyihin spesifisiin aiheisiin tai oppiaineisiin liittyvänä, esim. Matematiikka, luonnontieteet Interelations between Self-Efficacy and Learning Approaches: A Developmental Approach Educational , Phan, Huy : 2011 vol: 31 nr: 2 s: 225 -246 www. helsinki. fi/yliopisto

Minäpystyvyys u Kuinka paljon voimavarojaan pistää tehtävään u Kuinka kauan sinnittelee kun kohtaa esteitä u Kuinka joustava on kuin on haastavissa tilanteissa Minäpystyvyyden uskomukset vaikuttavat myös ajattelumalleihin ja emotionaalisiin reaktioihin. Alhaisen minäpystyvyyden yksilöt saattavat kokea asiat paljon vaikeampina kuin ne tosiasiassa ovat, uskomukset ruokkivat stressiä, masennusta ja estävät löytämästä ratkaisuja ongelmiin. Korkean minäpystyvyyden yksilöt ottavat vastaan vaativia tehtäviä ja uskovat selviytyvänsä niistä -> toimijuuden kokemus -> parempia suorituksia sekä akateemisissa että ei-akateemisissa tehtävissä www. helsinki. fi/yliopisto

Self-efficacy Minä pystyvyys Motivation Motivaatio Self-regulated learning Itsesäädelty oppiminen www. helsinki. fi/yliopisto

Academic Self-Efficacy Beliefs and Quality of Experience in Learning, Marta Bassi · Patrizia Steca · Antonella Delle Fave ·Gian Vittorio Caprara J, Youth Adolescence (2007) 36: 301– 312

Achievements Opintosuoritukset Tehtävän arvo - Sisäinen motivaatio - Ulkoinen arvo Motivation Motivaatio Self-efficacy Minäpystyvyys • • • Sinnikkyys Ajan hallinta Odotus menestyksestä Avun pyytäminen ja antaminen Self-regulated learning Itsesäädelty oppiminen

Characteristics of distance learners: research on relationships of learning motivation, learning strategy, self-efficacy, attribution and learning results. Open learning [0268 -0513] [Peer Reviewed] Wang, Ying : 2008 vol: 23 nr: 1 s: 17 -28

Achievements Opintosuoritukset Self-efficacy Tehtävän arvo - Sisäinen motivaatio - Ulkoinen arvo Minäpystyvyys • • • Sinnikkyys Ajan hallinta Odotus menestyksestä Avun pyytäminen ja antaminen Vertaistuki Kannustus Motivation Self-regulated learning Motivaatio Itsesäädelty oppiminen

Asenteilla suuri merkitys - Oppimisen ennakointi Miten odotamme menestyvämme? – Odotukset suuntaavat “ei tule mitään”, “heikosti on mennyt ennenkin” “pystyn”, “voitan”, ” haluan” Pelkäänkö suorituksia – suoritusahdistuneisuus Miten voittaa pelkoni? Kuinka tärkeää tämä on minulle? Mielekkyys, tehtävän arvo, hyöty Usko omaan toimintaan - itseluottamus www. helsinki. fi/yliopisto 11

Miten otan resurssit käyttöön - Oppimisen stretegioilla voi vaikuttaa Ajan hallinta Pienet askeleet ja dead line –ajat tärkeitä Usein ratkaiseva ero hyvän ja heikon oppijan välillä Oman minän hallinta ja ohjaus – self management Tietää miten vaikuttaa omaan toimintaan: aloittamisen vaikeus, epäonnistumisen käsittely jne Sinnikkyys - persistency Tahdolla voi ohjata tekemistään ja motivaatiotakin Avun pyytämisen ja avun antamisen strategiat Toiset ihmiset resurssina www. helsinki. fi/yliopisto 12

Oppimisen tekniikoita voi opetella Muistiinpanot Kriittinen, arvioiva lukutaito Avainsanat Tiedon jäsentely Tiedon haun menetelmät Toiminen verkossa … www. helsinki. fi/yliopisto 13

Erilaisuuden haaste opettajille ja kouluttajille Kannustajia Avustajia Valmentajia Konsultteja Mentoreita Tutoreita Ohjaajia Välittäjiä… Ohjaustarpeen ja oppimisvaikeuksien tunnistaminen, oikeaaikainen ohjaus, opiskelun henkilökohtaistaminen www. helsinki. fi/yliopisto 14

Aktiivisessa oppimisessa opettaja u on oppimisen ohjaaja. u ei jaa tietoa suoraan oppilaille vaan ohjaa oppilaita tiedonhaussa. u toimii asiantuntijan mallina ja uskaltaa heittäytyä yhdessä oppilaiden kanssa tutkimaan tuntemattomia alueita. u rohkaisee oppilaita asettamaan ongelmia, luomaan selityksiä ja kehittämään niitä, sekä antamaan palautetta toisten käsityksistä. u ohjaa oppilaita syvemmällä tutkittavien asioiden käsittelyssä. u tukee oppilaiden itseohjautuvuutta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että opettaminen olisi poissuljettua. www. helsinki. fi/yliopisto 15

Oppimisen itsearvioinnin ja itseohjautuvuuden tuki http: //iqform. it. helsinki. fi/iqform/index. php? node=iq_etusivu_fin IQ Form -hankkeen palvelujärjestelmät: IQ Learn ja IQ Team tukevat opiskelijaa, opiskelijaryhmää ja opettajaa verkossa tapahtuvien opintojen aikana. Molempia järjestelmiä voi hyödyntää myös lähiopetuksessa. IQ FORM nimi tulee sanoista 'Intelligent Questionnaire plat. FORM', millä viitataan siihen, että teknologisten oppimisympäristöjen tulisi olla "älykkäitä" ja mukautua erilaisten oppijoiden tarpeisiin. PÄIVI VIRTANEN: IQ Learn – oppimisen eväitä opiskelijalle ja tukea opettajalle Ohjausta opiskelutaitoihin IQ-FORM –virtuaalihankkeen virittämänä. Pedagogica - sarja. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 25. 2. 2021 16

http: //iqform. it. helsinki. fi/iqform/? node=iq_etusivu_fin http: //iqform. it. helsinki. fi/iqform/index. php? node=iq_tests_fin

Itsesäädellyn oppimisen ennakoivia tekijöitä u. Odotus menestyksestä u. Käsitys itsestä opiskelijana u. Tentti- ja suoritusahdistus u. Opiskelun merkitys Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 25. 2. 2021 18

Itsesäädellyn oppimisen ennakoivia tekijöitä u. Odotus menestyksestä u. Käsitys itsestä opiskelijana Mikä lisää Itsesäädeltyä oppimista? u. Tentti- ja suoritusahdistus u. Opiskelun merkitys Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 25. 2. 2021 19

Itsesäädellyn oppimisen strategisia taitoja u Ajanhallinta u Oman toiminnan säätely u Sinnikkyys u Avun pyytäminen Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 25. 2. 2021 20

u Kertaaminen Itsesäädellyn oppimista edistäviä opiskelutaitoja u Kriittinen ajattelu u Oleellisen löytäminen u Uuden ja vanhan liittäminen u Avainsanat ja ennakkojäsentäjät u Teorian soveltaminen u Oman oppimisen arviointi Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 25. 2. 2021 21

Yhteisöllisen oppimisen tunnuspiireitä Yhteiset tavoitteet Työskentelyprosessin korostaminen Ongelmalähtöisyys Jaettu asiantuntijuus Tiedonrakentaminen Ajattelun näkyväksi tekeminen Oppimisen hallintataitojen kehittäminen Vastuu opiskelun organisoinnista ja oppimisesta www. helsinki. fi/yliopisto 22

Yhteisöllinen oppiminen u Eivät kaikki oppimistilanteet, joissa useampi oppijat toimivat yhdessä, ole yhteisöllistä oppimista. u Edellytyksenä on sitoutuminen tehtävän yhteiseen ratkaisemiseen: yhteinen tehtävä ja tavoite. u Vuorovaikutus on luonteeltaan yhteisiä merkityksiä rakentavaa sekä vastavuoroista. u oppijat neuvottelevat asian merkityksistä ja luovat yhteisen tarkastelun kestävät perusteet. u Vastavuoroisuuden: eri osallistujien kommentit rakentuvat toistensa jatkumoksi. www. helsinki. fi/yliopisto 23

Yhteisöllinen oppiminen u Voi keventää yksilön kuormaa ja tukea siten oppimista. u Edellytyksenä on oppimisyhteisön rakentuminen. u Osallistujilla on riittävä yhteinen (tieto)perusta, jotta he voivat tarkoituksenmukaisella tavalla työskennellä yhdessä. u Tarvitaan vaiheita, joissa ryhmän jäsenet työstävät pohjaa yhteiselle työskentelylle. u Työskentelyssä on tärkeää, että ryhmän jäsenet saavat keskinäistä tukea toisiltaan ja että yhteisöllisyys säilyy läpi työskentelyn. www. helsinki. fi/yliopisto 24

Aina ei onnistu Yksi tiimin jäsen voi jättää tehtävän suorittamisen muille 'vapaamatkustajia’ Aktiivisempi tai kyvykkäämpi tiimin jäsen ottaa koko vastuun tiimin toiminnasta ja tuotoksesta Tiimin jäsenet voivat tehdä yhteistyötä suoriutuakseen tehtävästä mahdollisimman helposti ja nopeasti On tärkeää, että yhteisöllisessä oppimistilanteessa osallistujilla on mahdollisuus sitoutua yhteisiin toimintoihin selittäminen, perustelu, esittäminen Aikataulussa pysyminen Pelisäännöt olisi hyvä käydä läpi yhdessä www. helsinki. fi/yliopisto 25

Tutkiva oppiminen – yhdessä ratkaisemista Tutkivan oppimisen vaiheita voidaan jäsentää seuraavasti: Ratkaistavan tilanteen tai ongelman kuvaus ja opetuksen ankkurointi Ongelman asettaminen Tiedon ja selitysten luominen Rakentava kriittinen arviointi Uuden tiedon hankkiminen ja luominen Asiantuntijuuden jakaminen liittyy jokaiseen vaiheeseen Uusien ajatusten kehittäminen yhteisesti Hyödynnetään koko oppijayhteisön voimavaroja www. helsinki. fi/yliopisto 26

Mitä yhteisöllisyyden näkökulma vaatii? (Saara Repo-Kaarento, haastattelu) u Oppimiskäsitystä, jossa uskotaan vuorovaikutukseen. u Opettajalta se vaatii jämäkkää tiimijohtajuutta sekä taitoa havainnoida ryhmän toimintaa ja yksilöiden oppimista ryhmässä. Hänen täytyy osata suunnitella pienryhmiä hyödyntävä opetustilanne, antaa selkeät ohjeet ja tilaa keskustelulle sekä puuttua tilanteeseen tarvittaessa. u Opiskelijoilta se edellyttää rohkeutta tehdä työtä erilaisten ihmisten kanssa. Heidän pitää sekä ottaa tilaa että antaa sitä. www. helsinki. fi/yliopisto 27

YHTEISTOIMINNALLISET TYÖTAVAT © Lavonen, Meisalo & al. Mitä yhteistoiminnallisuus on? "Ei kaikki mieli yhden ihmisen päässä. " http: //www. edu. helsinki. fi/malu/kirjasto/yto/ 28

Yhdessä voidaan u Ratkaista todellisia ja kuvitteellisia ongelmatapauksia/ casit u Keksiä parannusehdotuksia u Löytää uusia ajatuksia – jonkin idean näkyväksi tekeminen u Innostaa ja tukea toisten oppimista u Antaa palautetta u Arvioida yhteisiä tuotoksia ja kehittää uusia ideoita ja keinoja www. helsinki. fi/yliopisto 29

Yhdessä enemmän – miten opimme ryhmässä? Roolit ryhmässä: u Dominoiva u Loukkaantuva u Mukautuva u Vetäytyvä u Kannustava u Tiedonjakaja Yksin, yhdessä vai kilpaillen? Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi www. helsinki. fi/yliopisto 25. 2. 2021 30

Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 25. 2. 2021 31

Erilaisia orientaatioita oppimisessa Lähestyminen Välttäminen Hallintaorientaatio Tavoitteena asian hallinta ja ymmärtäminen. Itsearviointi oman suorituksen parantamiseksi. Tehtävän ymmärtäminen Halu välttää sitä, että ei ymmärrä asiaa. Itsearvioinnissa ei haluta tietää missä mennyt huonosti/tehnyt väärin. Suoritusorientaatio Halu olla paras, menestyä testeissä, joissa vertaillaan suorituksia. Vahva minän kheittäminen Halu välttää sitä, että ei olekaan paras tai voittaja. Käyttää testejä, joista ei saa huonoja tuloksia. Ei halua näyttää 25. 2. 2021 ”tyhmältä”. Käyttäytymis-tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 32