Opetuksen ja oppimisen laatutekijt Juhani Anttila 3 10

Opetuksen ja oppimisen laatutekijät Juhani Anttila 3. 10. 2013 1 xxxx/2. 9. 2013/jan These pages are licensed under the Creative Commons 3. 0 License http: //creativecommons. org/licenses/by/3. 0 (Mention the origin)

Pohdinnan aiheita Mitä tarkoittaa, että jokin on laadukasta? Miten laatu saadaan toteutetuksi ammattimaisesti? Yleisesti Organisaatioiden toiminnassa Opetusalalla Oppilaan, koulun, maan näkökulmasta 2 4053/3. 9. 2013/jan

Laatuaihe on esillä yhteiskunnassa ja sen organisaatioissa - vastaansanomattomasti, kiistattomasti v Kaikki arvostavat aitoa laatua. Laaduttomuus vähintäänkin ärsyttää. v Kaikenlaiset organisaatiot panostavat laatuun. Laatua ei voi saada aikaan eikä laaduttomuutta poistetuksi sattumanvaraisesti, määräyksillä tai rahalla. v Määrätietoinen laatutyö on osoittautunut kannattavaksi. Laaduttomuus ja virheet merkitsevät asioiden toimimattomuutta, tyytymättömyyttä ja kustannuksia. v Laatutoiminnasta on kehittynyt vuosikymmenien aikana kansainvälisesti ammattimainen asiantuntemus- ja osaamisalue, johon sisältyy organisaatioissa hyviksi koettuja periaatteita, menettelyjä ja viitekehyksiä. v Suomalainen opetusala on saanut paljon arvostusta kansainvälisissä vertailututkimuksissa. v Viimeaikoina on julkisuudessa ollut paljon keskustelua monenlaisesta laaduttomuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa. v Laadun suhteen tehdään myös paljon jotain pinnallista tai suorastaan kyseenalaista. 3 4054/3. 9. 2013/jan

Laatukäsitteestä Laatu on käsite, jonka jokainen voi ymmärtää ilman selityksiä. Laatu on yleiskielen paljon käytetty sana. Kun jokin asia yhdistetään laatuun, halutaan tuoda esille tuon asian myönteisiä piirteitä ja hyvyyttä. Laatu on hyvän ja onnistumisen käsite. Kuitenkin monimielisyys on laatukäsitteeseen itseensä sisältyvä luonteenomainen piirre, josta johtuen laatukäsite voidaan määritellä monella eri tavalla: • Tuoteominaisuusperusteiset määritelmät: Laatu on tuotteen objektiivisesti mitattavissa olevia ominaisuuksia. • Tuotantoperusteiset määritelmät: Laatu on vaatimusten objektiivista täyttymistä tai virheettömyys-/virheellisyysaste. • Monetaariset arvoperusteiset määritelmät: Laatu on kohteen käyttöarvo (utiliteetti) tai käyttöarvon ja hinnan suhde. • Reaalitaloudelliset arvoperusteiset määritelmät: Laatu on kohteen subjektiivinen hyötyarvo riippumatta sen hinnasta. • Filosofiset ja myyttiset määritelmät: Laatu on subjektiivisesti koettavaa erinomaista hyvyyttä (esim. hyvinvointia ja rakkautta) tai luksusta. 4 Liiketoiminnallis-ammatillisia yhteyksiä varten laatukäsite on määritelty kansainvälisessä standardissa ISO 9000. Tämä määritelmä on ammatillisessa käytössä lähes sadassa maassa ja miljoonissa erilaisissa organisaatioissa. 3413/15. 8. 2013/jan

Laatu (quality) Missä määrin eri sidosryhmien tarpeet ja odotukset täyttyvät? (Degree of fulfillment) Eri osapuolten subjektiivisten syvien kokemusten kokonaisuus ja tyytyväisyys -Ratio -Non-ratio (emotio, tunne) -Irratio Pääasiallisesti hiljaista (tacit) tietoa 5 4055/3. 9. 2013/jan U Mistä on kysymys? Vaatimusluokka (grade) Täyttyvätkö tietyt vaatimukset? (Conformity) Objektiivinen rationaalinen näyttö Selväsanaisesti ilmaistua (explicit) tietoa

Laatu ja sen toteuttaminen Laatu: “Missä määrin jokin täyttää kaikkien siihen liittyvien sidosryhmien tarpeet ja odotukset” Sidosryhmä Organisaatio Laadunhallinta: “koordinoidut toimenpiteet 6 organisaation suuntaamiseksi ja ohjaamiseksi laatuun liittyvissä asioissa” 4058/17. 8. 2013/jan Tuotos Laatua ja laadunhallintaa on aina jossain määrin olemassa kaikissa organisaatioissa. Oleellinen kysymys on, miten sitä voidaan jatkuvasti lisätä. Ns. ylilaatu on käsitteenäkin mahdoton.

Oppimisen laadun tarpeet ja odotukset “Oppivan yhteiskunnan” Oppimisen perustarpeet: tukipilarit: • Oppimiskeinot (learning tools): luku- ja • Oppia tietämään kirjoitustaito, suullinen ilmaisutaito, • Oppia tekemään laskutaito ja ongelmien ratkaisutaito • Oppia elämään toisten kanssa • Oppimisen sisältö: tiedot, taidot, arvot ja yhdessä asenteet • Oppia olemaan Oppimisen ulottuvuudet: Oppimisen jännitteiset dilemmat: • Etiikka ja kulttuuri • Globaali ja paikallisuus • Tiede ja teknologia • Universaalisuus ja yksilöllisyys • Talous ja yhteiskunta • Traditio ja modernisuus • Pitkä ja lyhyt aikajänne Oppiva yhteiskunta eroaa • Tiedon valtava lisääntyminen oppivasta organisaatiosta. ja ihmisen omaksumiskyky Organisaatio voidaan ymmärtää • Henkisyys ja materiaalisuus järjestelmänä, systeeminä. Sen sijaan yhteiskunta on verkosto. 7 4059/3. 9. 2013/jan (Ref. : UNESCO)

Oppiminen on opetus- ja oppimisprosessien tulos. Organisaation sidosryhmäkytkentä: Sidosryhmä Organisaatio Tuotos (prosessien tulos) Organisaation prosessit ja rakenteet Liitäntäpinta Partneri 8 4060/15. 2. 2013/jan Sidosryhmän prosessit ja rakenteet Hallinnassa olevat prosessit on laadun toteuttamisen perusedellytys. Prosessi on tuloksellista toimintaa. Organisaation rakenteiden pitäisi tukea prosesseja. Laadukkaan tuotoksen hyödyntäminen ja kokeminen tuottaa arvoa ja tyytyväisyyttä.

Tyytyväisyyden laki (*) – laadun tuottamisen perusajatus ü Jos toimitaan kaikkien suhteen samalla tavalla, laatu vaihtelee. ü Jos halutaan kaikille saman tasoista ja hyvää laatua, tulee toimia eri kohteiden suhteen erilailla. 9 4056/22. 8. 2013/jan (*) Ref. : Kenneth Johnston

Laadun kokeminen Suuri Tyytyväisyys Pieni Välinpitämättömyys Tyytymättömyys Suuri 10 4057/14. 8. 2013/ja Pieni

Arviointimallit, vertailututkimukset ja luokittelut koskevat sekä toimintaa että tuloksia • • • 11 • UNESCOn EFA (Education for all). GEQAF (General Education Quality/Diagnostic Framework): Koulutusjärjestelmä ja oppimisympäristö, tavoitteet, rakenne ja toimivuus. LLECE (Latin American Laboratory for Assessment of the Quality of Education). SACMEQ (The Southern and Eastern Africa Consortium for Monitoring Educational Quality) OECDn PISA (The Programme for International Student Assessment): Peruskoulunsa päättävien 15 -vuotisten oppilaiden osaamisen arviointi matematiikassa, lukemisessa, tiedeaiheissa, ongelmanratkaisussa ja talouslukutaidossa TIMSS (Trends in International Mathematics and Science Study) neljännen ja kahdeksannen asteen koulutuksen tason kehittyminen matematiikassa ja tiedeaiheissa PIRLS (Progress in International Reading Literacy Study): Luetun ymmärtämisen kehittyminen neljännen asteen koulutuksessa EIU (The Economist Intelligence Unit) Learning Curve: Kouluresurssien ja käytäntöjen vertailu Bolognan prosessi: Euroopan korkeakoulujen opetuksen yhtenäisyys ja laadunvarmistus 4061/3. 9. 2013/jan

Kehityksen kritiikkiä Opetuksen toteutustavat eivät ole vaikuttavia tai tehokkaita: Ø Perinteiset opetusohjelmat ja kurssit sekä opetuksen laadunhallinta Ø E-oppimisratkaisut, esim. : • SCORM (the Sharable Content Object Reference Model) • AIC (The Aviation Industry Computer-Based Training) • Sing. Core (Singapore-defined standard for metadata to tag learning objects and assets) Formaalit oppimisjärjestelmät ovat liian kalliita, oppiminen tylsää ja oppimismateriaalit liian raskaita eivätkä uudelleen käytettäviä. Opetuksen laadunhallinta on kehittymätöntä tai näennäistä (esim. Bolognan prosessin laadunvarmistus). Vanhat oppimisteoriat ja traditiot (mm. behaviorismi, objektivismi, kognitivismi, pragmatismi, konstruktivismi, interpretivismi) pitäisi korvata uusilla erityisesti perustuen konnektivismiin. 12 4062/21. 8. 2013/jan (Ref. : Stephen Downes ja George Siemens)

Muodollinen ja epämuodollinen oppiminen Panostamisen ja oppimisen paradoksi Epämuodollinen oppiminen • Päivittäistoiminta • Muut opiskelijat • Itse organisoituva oppiminen Panostaminen Oppiminen • Mentorit Muodollinen oppiminen • Koulutusohjelmat • Kurssit • Oppikirjat Uudet oppimisympäristöt, yhteisöllinen oppiminen, koulu pilvessä ja avoimet oppimisresurssit, esim. SOLE (Self. Organized Learning Environment) ja MOOC (Massive open online course)? 13 4063/17. 8. 2013/jan (Ref. : Jay Cross ja Sugata Mitra)

Yhteisöllinen oppiminen, yhteisen tiedon syntyminen, “Ba” Tieto Yksilöllinen asiayhteys Yhteinen asiayhteys 14 Ba: (SECI = sosialisaatio, ulkoistaminen, yhdistäminen, ja sisäistäminen) 4064/14. 8. 2013/jan (Ref. : Nonaka)

Vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen oppiminen Tavoite: Tehokas oppiminen verkossa Yht eis ölli (2) nen Interaktiivisuu Hen j Tie(3) s m m Pieni Suuri kilöaka don min koh en tain en (1) Henkilöyhtey det 0 0 15 4065/20. 8. 2013/jan (Ref. : Gloor)

Pitäisikö vielä lisää pohtia, että … • • 16 Miten kansainvälisiä malleja ja vertailututkimuksia voisi käyttää hyödyksi? Miten poliittiset päätökset ja viranomaistoiminta edistävät tai haittaavat oppimisen laatua? Miten päätökset ja toiminnan johtaminen oppilaitoksissa vaikuttavat oppimisen laatuun? Miten oppiminen voitaisiin nähdä monialaisena aiheena? Miten pitäisi suhtautua uusien oppimiskonseptien, -periaatteiden, ympäristöjen ja -prosessien mahdollisuuksiin ja uhkiin? Miten ammattimaisella laatutoiminnalla voidaan saada antaa ryhtiä ja koettuja keinoja oppimisen laadun toteuttamiselle harrastelijamaisen laatutoiminnan välttämiseksi? Miten parhaiten voidaan arvioida laatua opetuksessa ja oppimisessa? Miten oppimisen laadun toteuttamisessa voidaan paneutua yksilöllisiin oppimistapahtumiin sekä niiden hallintaan (prosessit ja tuotokset) ja aitoihin tarpeisiin ja odotuksiin? 4066/20. 8. 2013/jan

Henkilö kokonaisvaltaisesti opetus/oppimisprosesseissa Ulkoiset koulutus/oppimisprosessit Sisäinen henkinen prosessi: • Arvot ja arvostukset • Tunteet Kollektiivinen tietoisuus ja alitajuisuus 17 4067/17. 8. 2013/jan (Ref. : Shusterman, Saaristo ja Zohar) Fyysinen olemus (Soma) Eksplisiitti tieto Hiljainen tieto Tietoisuus Alitajuisuus Sitoutuminen