Ohjaanko vai delegoinko Ohjaus ja opetus typaikalla erilaiset

Ohjaanko vai delegoinko? Ohjaus ja opetus työpaikalla – erilaiset ohjauksen työkalut käyttöön. Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Pohdi ajatuksiasi ohjauksesta. Valitse 1 -3 tärkeimpänä pitämääsi asiaa ja kerro, miten se näkyy sinun ohjaustyössäsi käytännössä? Opetuksen keinona ohjaus toimii vasta sitten, kun joitain perustietoja ja taitoja on jo hankittu. Ohjaus edellyttää ystävällistä ja vuoropuheluun pyrkivää ammatillista vuorovaikutusta. Ohjaajan direktiivisyyden ja ohjattavan autonomian välinen tasapainottelu on olennainen osa ohjausta. Ohjausta leimaa kunnioitus, luottamus ja sekä neuvotteleva toimintatapa. 2 Kaikkein tärkeintä on (kerro mikä): Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Ohjauksen määrittelyä • Ohjaus on tietoista pedagogiikkaa ei pelkästään perinteen ohjaamaa toimintaa (Vehviläinen 2015. ) • Ohjaus on sosiaalista yhteistoimintaa (emt. ) • Ohjausprosessi on aina pohjimmiltaan oppimisprosessi tai oppimis- ja työprosessin tukemista (Nummenmaa ym. 2008) • Ohjauksessa annetaan asiakkaalle aikaa, huomiota ja kunnioitusta (Onnismaa 2007. ) Ohjaus EI OLE perinteistä opetusta, ei terapiaa, ei tehtävien delegointia eikä neuvontaa 3 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Ohjaus toimintamuotona edellyttää • Ohjattava on psyykkisesti terve ja toimintakykyinen • Ohjattavalla on kykyä tarkastella omaa toimintaansa ja asettua myös toisen ihmisen asemaan • Opetuksen keinona ohjaus toimii vasta sitten, kun joitain perustietoja ja taitoja on jo hankittu ja opiskelijalla on jonkinlainen käsitys kentästä, jolla liikkuu • HUOM! Aktiivinen toimijuus on ohjauksen tavoite ei yleensä onnistu hetkessä 4 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Hyvän ohjaussuhteen edellytyksiä • Järkevät ja läpinäkyvyyteen pyrkivät toimintatavat • Ystävällinen ja dialogisuuteen pyrkivä ammatillinen vuorovaikutus • Eettisyys • Tunteiden huomioiminen ja sanallistaminen • HUOM! Ohjaussuhde on aina ammatillinen ja institutionaalinen, ei ystävyyssuhde toinen väistyy, kun toinen solmitaan! 5 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Kasvattajan paradoksi Miten tukea ohjattavan itsenäistä toimintaa, kun hän on ohjauksesta riippuvainen? • Miten toimia niin, että ohjattava etenee yhteisössä vaadittavin tavoin ja toisaalta toimii itsenäisesti niin, että ohjaus tukee hänen omia tavoitteitaan ja itsemääräämisoikeuttaan? • Mistä tiedän, milloin pitää puuttua, ja milloin puutun jo liikaa? Mistä tiedän, mikä on tarpeeksi? Mistä tiedän, olenko mestaroinut? Miten yhdistetään vapaus ja pakko? 6 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Kasvattajan paradoksi Ohjaajan direktiivisyyden ja ohjattavan autonomian välinen tasapainottelu on ohjausta olennaisesti määrittelevä ominaisuus: ”Ohjaajana kehittyminen ja ohjauksen kehittäminen yhteisössä edellyttävät, että ohjauksen ytimeen hyväksytään tämä paradoksi ja jaksetaan elää sen kanssa”. (Vehviläinen 2015. ) Selkeästi määritellyt yhteisön toimintaperiaatteet auttavat! 7 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Toimintaa ohjaavat periaatteet (Rusila 2016). Kokonaisvaltainen lähestymistapa Yksilöllinen tuki MOOD Kuva: Rusila 2016. Ohjaamon ja avoimen ammattiopiston toimintaa ohjaavat periaatteet. 8 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021 Ulkoiset reunaehdot Asiakaslähtöinen ajattelutapa

Toimijuus • On käsitteenä sukua motivaatiolle ja kiinnittymiselle • Viittaa yksilön tai ryhmän toimintaan, aloitteellisuuteen ja kykyyn ottaa toimijan ja tekijän paikka tai asema • Voi näkyä vahvana motivaationa, mutta voi säilyä myös motivaation vaihdellessa • Kytkeytyy tiettyihin toimintakenttiin ja käytäntöihin • Toimijuutta voi olla paitsi yksilöllä, myös ryhmällä tai yhteisöllä 9 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Toimijuus • TOIMIJUUS Sitoutuminen toimintaan, tavoitteiden asettaminen toimintaan liittyen ja oman toiminnan säätely tavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät, että ihminen: • kokee olevansa kykenevä tehtävään • on riittävän autonominen ja pystyvä säätelemään omaa toimintaansa • kokee kuuluvansa johonkin yhteisöön, jonka kannalta hänen toimintansa on mielekästä 10 - on riittävän autonominen ja pystyvä säätelemään omaa toimintaansa Susanna Hjulberg 7. 6. 2021 - kokee kuuluvansa johonkin yhteisöön, jonka kannalta hänen toimintansa on mielekästä

Toimijuus Toimijuuden elementit edellisten lisäksi ovat: • osallisuus • tekijyys • asianomistajuus osallisuuden laajeneminen • aktiivinen vaikuttaminen toimintaympäristössä • kyky toimia suhteissa • mahdollisuus olla luova ja tuoda omia ideoita muiden käyttöön 11 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Toimijuuden vahvistamisen periaatteet Nähdään ohjaus pedagogisena toimintana • Kumppanuus ohjaaja ja ohjattava solmivat yhteistyösuhteen, jota leimaa kunnioitus, luottamus ja sekä neuvotteleva toimintatapa. • Dialogisuus vuorovaikutuksen toimintatapa, jossa osapuolet ovat keskustelukumppaneita neuvotteleminen toimintatavoista. • Läpinäkyvyys tehdään näkyväsi millainen prosessi on työskentelyn kohteena Flipped learning auttaa! 12 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Toimijuuden vahvistamisen periaatteet • Joskus ohjauksessa ovat vastakkain muutosvaatimus eli uuden oppiminen ja muutosvastarinta ohjaus on kontrollin muoto? tiedosta tämä, nosta aihe keskusteluun, ole avoimesti eri mieltä, tutkikaa yhdessä, toimintamahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja vaikutuskanavia HUOM! Koulutus ja ohjaus voivat aina sekä voimaannuttaa, että kontrolloida. Kasvattajan paradoksi siirrettynä yhteiskunnan tasolle. 13 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Toimijuuden vahvistaminen • Ohjattavan omien tavoitteiden esiin tuleminen ja työskentely niistä lähtökohdista • Ohjattava suunnittelee omaa toimintaansa ja sen etenemistä • Ohjattava esittää näkemyksiään asiasta • Ohjattavan oma valinta ja päätös ovat tärkeitä • Ohjattava tulee osalliseksi jonkin (tärkeän) yhteisön toiminnasta • Ohjattava voi tukeutua toisen osaamiseen ja apuun tarvittaessa • Ohjattava oppii vähitellen hahmottamaan ja sanallistamaan prosessia, jossa toimitaan luottamus selviytymiseen kasvaa Toimijuutta tuetaan eri keinoin, silloinkin kun ohjattava ei heti pysty toimimaan autonomisen asianomistajan tavoin MOOD, Learning café jne. 14 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Ohjaus toimijuutta tukien • Toimijuus on vaativa päämäärä ohjaukselle • Ohjauksessa ei ole tarkoitus toteuttaa kaikkia em. toimijuuden elementtejä samanaikaisesti • Joskus ohjauksen tulos on, että ohjattava tunnistaa pienen motivaation liikahduksen tai hahmottaa omia kiinnostuksiaan • Toimijuuden mahdollisuudet ovat erilaisia sen mukaan, millaisesta tilanteesta lähdetään liikkeelle Nuorten toimijuus vs. aikuisten 15 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Ohjaus toimijuutta tukien • Haetaan keinoja, jotka auttavat ohjattavaa: Ø tunnistamaan omat tietonsa, taitonsa ja voimavaransa Ø arvioimaan toimintatapojensa toimivuutta Ø harjoittelemaan uusia tapoja / osallisuutta esim. Learning café, MOOD- valmennus apuna • Toimijuuden vahvistuminen tuo tunteen rauhoittumisesta, varmuudesta, kykenemisestä, omasta paikasta ja kuulumisesta johonkin. 16 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Ohjaus toimijuutta tukien TAKE- hankkeessa Toiminnallinen ohjausote apuna /osaamisen kehittyminen 1. Toimintaan mukaan tutussa paikassa / porukassa / tutun kanssa 2. Toimintaan aktiivisesti osallistuminen innostus Luo uutta 3. Halukkuus toimia lisää sitoutuminen Arvioi 4. Kurssille uuteen ympäristöön halu oppia lisää 5. Lisää oppimista halu kehittyä 6. Tutkinnon osan suorittaminen Analysoi Soveltaa Ymmärtää Tietää, uskaltaa 17 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Flipped learning eli käänteinen oppiminen • Oppimisnäkemys, jossa korostuu kaksi vastakkaista näkökulmaa: yksilöllinen ja yhteisöllinen. • Keskeistä on opiskelijan tukeminen itseohjautuvuuteen sekä yhteisölliseen oppimiseen opettajan ja opiskelijan vuorovaikutus! Flipped classroom Flipped teaching Flipped Learning (Bergmann & Sams) • Flipped learning yhteisöllistä oppimista, jossa opiskelija saa hyödyntää yhteisöä ja opettajaa • https: //www. youtube. com/watch? v=Cz 3 H 8 L_Aa. Co 18 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Flipped learning eli käänteinen oppiminen (Marika Toivola. ) 19 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Flipped learning eli käänteinen oppiminen periaatteita: • Kaikki teoriaopetus on kuvattu videoille • Opiskelija päättää itse opetteleeko teorian niistä tai mistä tahansa muusta lähteestä • Faktatietojen tenttaaminen ei ole järkevää, koska tiedon voi tarkistaa nopeasti internetistä tärkeämpää on tiedon monipuolinen hyödyntäminen • Tunneilla aika käytetään kokeellisuuteen, keskusteluun, tehtävien tekoon ja projektitöihin jne. • Osaaminen on mahdollista osoittaa paperikokeella, mutta myös millä tahansa muulla tavalla opiskelija valitsee tavan • Opetuksen painopiste pois ulkoa opettelusta tavoitteena soveltaminen, analysointi, arviointi ja uuden luominen Bloomin uudistettu taksonomia. 20 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Bloomin taksonomian uusi versio: Bergmann & Sams 2007: Bloom 1956: Bergmann 2016: Luokassa / Tietää 21 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021 Luokassa aika menee tähän?

Learning café eli oppimiskahvila • Menetelmä soveltuu keskusteluun, uuden oppimiseen ja yhteisten ratkaisujen tekemiseen tai etsimiseen sekä tiedon siirtämiseen • Ideana on keskittyä joidenkin teemojen pohtimiseen ryhmässä • Menetelmässä jakaannutaan pienryhmiin pöytäkunnittain • Työskentelyä varten tarvitaan yhtä monta pöytää kuin on käsiteltäviä teemoja ja kysymyksiä • Jokaisessa pöydässä on pysyvänä jäsenenä puheenjohtaja/ pöydän isäntä/ emäntä • Pöytiin sijoitetaan tyhjiä paperiarkkeja ja/tai valmiita tehtäviä/kysymyksiä, joita ryhmä työstää ja kirjaa niistä omia ajatuksiaan. 22 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Learning café • Prosessin edetessä pöytäryhmien jäsenet vaihtavat pöydästä toiseen (paitsi puheenjohtaja esittelee uudelle ryhmälle edellisen ryhmän tuotokset), jolloin uusi pöydän ympärille muotoutunut ryhmä pohtii edellisen ryhmän tuotoksia ja ideoi niitä eteenpäin • Toisten näkemyksiä saa kommentoida, kyseenalaistaa tai työstää eteenpäin • Menetelmässä tärkeää on keskustelu; omien näkemysten selittäminen ja yhteisen ymmärryksen etsiminen • Lopuksi pöytien puheenjohtajat esittelevät lopputulokset kaikille osallistujille ei aina välttämätöntä • Soveltuisiko pienimuotoisesti työpaikoille? 23 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Learning café – pohdittavaksi: • Miten Learning cafén ideaa voisi hyödyntää työpaikalla / työpajalla? • Miten Flipped learning ideaa voisi hyödyntää työssäoppimisen / työn ohjauksessa työpaikalla / työpajalla? 24 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021

Ohjauksen toteutus tarpeen mukaan • Motivoiva ohjaus – Starttivalmennus / orientointi • Osallistuva ohjaus – Kuntouttava ohjaus / kun osaaminen ei ole riittävää • Ohjaava ohjaus – Valmentava ohjaus / harjoitteluvaihe • Delegoiva ohjaus – Tehtävien jakaminen / työnjohto • Vrt. MOOD valmennustyylit PIO /Susanna Hjulberg

Valmennus- / ohjaustarpeen havainnointi Havainnoitavia asioita ovat: • KETA = keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus • LULA = lukeminen ja laskeminen • SOVU = sosiaalinen vuorovaikutus • Havainnointiasteikko (1 -3): – tarvitsee paljon valmennusta (1) • motivoiva / osallistuva valmennus – tarvitsee jonkin verran valmennusta (2) • ohjaava valmennus – suoriutuu hyvin (3) • delegoiva valmennus PIO /Susanna Hjulberg

Motivoiva ohjaus/ valmennus • ohjattavan tiedot ja taidot riittävät tehtävän suorittamiseen • kiinnostus, uskallus ja/tai motivaatio puuttuvat arjen hallinnan vaikeudet vaikuttavat usein motivaatioon • vähennetään epäonnistumisen pelkoa • ohjaaja antaa positiivista palautetta ja kannustaa tehtävän eri vaiheissa ja edetessä painopiste ohjattavassa, ei työn tekemisessä • Huom! kieltäytyminen tehtävästä ei välttämättä ole työn vieroksuntaa! PIO /Susanna Hjulberg

Osallistuva ohjaus/ valmennus • käytetään yleensä alkuvaiheessa sekä ohjattaessa uusiin tehtäviin – jos tiedot, taidot ja/tai kyvyt eivät riitä yksinään suoriutumiseen • motivaatiossa ei ole puutetta – riittämättömät taidot vähentävät motivaatiota • työvaiheet suoritetaan yhdessä tekemällä • ohjaaja käyttää erilaisia tapoja opettaessaan työtehtäviä • työvaiheet kerrataan yhdessä • kehittää työssä suoriutumista PIO /Susanna Hjulberg

Ohjaava ohjaus/ valmennus • ohjaaja neuvoo ja tukee taustalla tarvittaessa • korostetaan työn tekemistä ja siinä suoriutumista • ohjattava harjoittelee tiettyä työtehtävää • luottamus ohjaajan ja ohjattavan välillä on jo luotu • arvioidaan suoriutumista ja annetaan asianmukaista palautetta • kehittää ohjattavan varmuutta ja itseluottamusta PIO /Susanna Hjulberg

Delegoiva ohjaus/ valmennus • ohjaaja suunnittelee ja johtaa työtä • ohjattava kykenee itsenäiseen työhön työnjohdollisin keinoin • ohjattava kykenee tuotannolliseen työhön • ohjattava tarvitsee motivoivaa, osallistuvaa tai ohjaavaa valmennusta, mikäli ei suoriudu työtehtävistä delegoivassa valmennuksessa PIO /Susanna Hjulberg

MOOD valmennustyylit työpajoilla Valmennustyyli Valmennusprosessi Keskeinen sisältö - elämäntilanteen kartoittaminen - arjen hallinnan tukeminen - motivointi toimintaan Motivoiva valmennus Starttivalmennus Osallistuva valmennus Kuntouttava työvalmennus - tukeminen työtehtävissä ja arjen hallinnassa Ohjaava valmennus Valmentava työvalmennus - työvalmennus korostuu - tarvittaessa yksilövalmennusta Delegoiva valmennus Työllistyminen - tuotannollinen työ - tuetaan avoimille työmarkkinoille PIO /Susanna Hjulberg

Ohjauksen / opetuksen eteneminen OHJAUS Motivoiva ohjaus SISÄLTÖ Arjen hallinnan tukeminen Motivointi toimintaan OPETUS Motivointi SISÄLTÖ Asiaan orientoituminen, Tavoitteet ja tehtävät esitellään. Osallistuva ohjaus Tukeminen tehtävissä ja arjen hallinnassa Opiskellaan uutta. Opittua kokeillaan ja harjoitellaan. Ohjaava ohjaus Työvalmennusta Joskus yksilövalmennusta Asian sisäistäminen (muistaa/ tietää ja ymmärtää) Asian soveltaminen ja analysointi Delegoiva Tuotannollinen työ Avoimet työmarkkinat. Tehokas työskentely, Arviointi kehittää omaa Itsenäinen työskentely. Palaute ja (itse)arviointi uuden luominen. Opittua harjoitellaan ja sovelletaan Opettaja käytettävissä.

Lähteitä: Rusila, M. 2016. Ei ammatillisesti, vaan ihminen ihmiselle. Rinnalla kulkeva ohjaus Pohjois-Karjalan Ohjaamossa ja Avoimessa ammattiopistossa. Pro gradu –tutkielma, Itä-Suomen yliopisto. Vehviläinen S. 2014. Ohjaustyön opas. Kohti toimijuutta. Gaudeamus. Koskinen, K. & Hautaluoma, M. 2009 (toim. ). Valmennuksessa erilainen oppija. Valtakunnallinen työpajayhdistys. Lataa verkkojulkaisu: https: //www. tpy. fi/site/assets/files/1372/valmennuksessa_erilainen_oppija-opas. pdf Pekkala, T. 2007. (toim. ) Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Flipped learning: • https: //www. youtube. com/watch? v=Cz 3 H 8 L_Aa. Co • https: //www. youtube. com/watch? v=p. DVRCi. Y__Gk • https: //www. youtube. com/watch? v=-hwu 3 xqb. MKw • https: //www. opetin. fi/opettaja-flippaa-rauhassa/ • https: //info. edu. turku. fi/etaopetus/item/149 -flipped-classroom, -flipped-teaching-vai-flipped-learning 33 Susanna Hjulberg 7. 6. 2021